Taiteilijat ostavat asuntoja tehdaskaupungista: "Ehkä autotallin saisi näillä hinnoilla Helsingistä, mutta siirtolapuutarhamökkiä ei enää"

Muuttotappiokunta Mänttä-Vilppula on saanut uusia asukkaita taiteilijapiireistä.

asuminen
Galleristi Veikko Halmetoja lemmikkinsä Fredin kanssa kerrostaloasunnossaan Mänttä-Vilppulassa. Taustalla Kalle Hammin tussipiirros.
Veikko Halmetoja ja Fred-koira viihtyvät Mänttä-Vilppulassa. Miikka Varila / Yle

Tehtaan läheisyydessä on kirkko ja kirkon vieressä tori. Arkipäivänä on hyvin tilaa pysäköidä. Metsä Tissuen tehtaan työntekijät ovat lakossa, ja Mänttä-Vilppulan keskusta on hiljainen.

Torin kupeessa galleristi ja kuraattori Veikko Halmetoja, 42, jättää kerrostalon alaoven auki vieraille. Fred-koiran ei tarvitse haukkua ovikelloa.

Helsingissä asuvat Halmetoja ja hänen puolisonsa Jussi Perämäki ostivat syksyllä kakkosasunnon Mänttä-Vilppulan keskustasta.

He eivät ole ainoita. Halmetoja laskee, että kaupungissa asuu jopa parikymmentä taidealan ihmistä.

Tämä on melkoinen käänne, sillä Pirkanmaalla sijaitseva Mänttä-Vilppula on yksi Suomen muuttotappiokunnista. Alle 10 000 hengen kaupungin väkilukuennusteet ovat karua luettavaa: 20 vuodessa väkiluvun on ennustettu putoavan jopa neljänneksellä.

Autotallin hinnoissa

Mänttä-Vilppulan myyntivaltti ovat halvat hinnat. Kiinteistönvälittäjä Hannu Vehosalmi arvioi, että hissillinen asunto maksaa Mäntän taajamassa 650–700 euroa neliöltä. Hissittömät asunnot maksavat tätä vähemmän. Sijainti ja asunnon kunto vaikuttavat paljon hintaan.

Taiteilijoiden kiinnostuminen ei näy vielä piikkinä myynnissä, mutta kiinteistönvälittäjä on toiveikas.

– Jos työt eivät vaadi sitä, että pitää asua Helsingissä, täällä asunnot ovat huomattavasti halvempia.

Veikko Halmetojan kerrostaloasunnon olohuone Mänttä-Vilppulassa.
Veikko Halmetojan ja Jussi Perämäen kodissa on tilaa ottaa vastaan vieraita. Miikka Varila / Yle

Sen ovat huomanneet myös Jussi Perämäki ja Veikko Halmetoja. He maksoivat 110 neliön asunnosta 450 euroa neliöltä.

– Ehkä autotallin saisi näillä hinnoilla Helsingistä, mutta siirtolapuutarhamökkiä ei enää, Veikko Halmetoja sanoo.

Mänttä-Vilppulan hintoihin vaikuttaa yhä sellutehtaan lakkautus 1990-luvulla. Sen jälkeen paikkakunnalta muutti pois paljon ihmisiä, ja monet menettivät rahaa asuntokaupoissa. Osa asunnoista on niin edullisia, ettei niitä edes myydä julkisesti. Halmetoja ja Perämäkikin törmäsivät asuntoonsa tuttavan kautta.

"Uudenlaista pörinää on ilmassa"

Mänttä-Vilppulan kulttuurijohtaja Antti Korkka on juuri tullut isoilta rakentamisen Asta-messuilta. Siellä hän vastaili muutamalle taiteilijalle talon tai asunnon ostamisesta.

– Muutamia taiteilijoita on muuttanut Helsingistä ja Tampereelta ja lisäksi on paluumuuttajia. Yritämme etsiä tiloja, jotka sopivat asumiseen ja taiteen tekemiseen. Eilen tuli muutamia kyselyitä, uudenlaista pörinää on ilmassa, Korkka sanoo.

Mänttä-Vilppulan kulttuurijohtaja Antti Korkka Serlachius-museossa.
Kulttuurijohtaja Antti Korkka sanoo, että kaupunkiin tulleet taiteilijat ovat opettaneet opistossa tai pitäneet näyttelyitä museolla. Taiteilija on tullut myös päiväkotiin tekemään lasten kanssa taidetta.Miikka Varila / Yle

Korkan mukaan taiteilijoita kiinnostavat esimerkiksi vanhat koulut ja tilat, jotka sopivat ateljeiksi.

– Taiteilijat voivat olla minuun yhteydessä, hän mainostaa.

Ei todellakaan kuollut

Yksi muuttajista on tamperelainen taiteilija Janne Laine. Hän on vasta ostanut kumppaninsa kanssa Mäntästä satavuotiaan talon ja perustaa sinne myös työhuoneen. Grafiikanpaja Studio Janne Laine on auki kesällä matkailijoille.

– Mänttä oli lähin paikka, mistä sai riittävän edullisesti ison talon. Tampereen keskustan kämppäni hinnalla saimme kuusi kertaa enemmän tilaa.

Tampereella on Laineen mukaan kalliit ja riittämättömät työtilat taiteilijoille.

– Muuttoliike ympäryskuntiin on alkanut ja Mänttä on ehdottomasti houkuttelevin taidekaupunki.

Rahan lisäksi Mänttään houkuttivat rauha ja hiljaisuus, jotka auttavat keskittymään taiteen tekemiseen. Laineen mukaan kaupunki on myös yllättävän vilkas taide-elämältään.

– Luulin, että kaupunki on kuollut talvella, mutta ei todellakaan ole.

Patruunat loivat taidekaupungin

Tehtaat ja taide ovat aina kytkeytyneet kaupungissa yhteen. Mänttä-Vilppulassa on Serlachius-museot, Kuvataideviikot ja aktiivinen taiteilijayhteisö.

G. A. Serlachius (siirryt toiseen palveluun) perusti Mäntänkoskelle vuonna 1868 puuhiomon ja onnistui tekemään siitä kannattavan teollisuusyrityksen. Hän tunsi taiteilija Akseli Gallen-Kallelan ja kuvanveistäjä Emil Wikströmin ja rakasti taidetta.

Serlachius-museon julkisivu Mänttä-Vilppulassa talvella 2020.
Serlachius-museoissa käy vuosittain yli 80 000 ihmistä. Miikka Varila / Yle

Vuorineuvos Gösta Serlachius (siirryt toiseen palveluun) jatkoi setänsä työtä. Hän kasvatti paperiyhtiön yhdeksi Suomen tärkeimmistä metsäteollisuusyhtiöistä. Hän oli jo 1920-luvulla tunnettu taiteen keräilijä ja mesenaatti. Museo oli hänen suuri unelmansa, jota hän ei ehtinyt nähdä ennen kuolemaansa.

Taidetta on aina arvostettu Mänttä-Vilppulassa.

– Myös muutamat nykyiset patruunat ovat innostuneet taiteesta ja jopa tekevät itse taidetta, kulttuurijohtaja Antti Korkka sanoo.

Viime vuonna Serlachius-museoissa vieraili 83 000 ihmistä. Tämä on kahdeksan kertaa niin paljon kuin Mänttä-Vilppulassa on asukkaita.

Serlachius-museoiden kehitysjohtaja Päivi Viherkoski sanoo, että myös ensi kesä näyttää hyvältä. Näytteille on tulossa Oscar-palkittuja puvustuksia ja tunnetun Rodney Grahamin töitä.

Viherkoski iloitsee taiteilijoiden kiinnostuksesta.

– Meillä on myös taiteilijaresidenssi, joka tukee tällaista. Taiteilijoita tulee ulkomailta tai kotimaasta muutamaksi viikoksi tai kuukaudeksi tekemään töitä.

"Olin ensin tyrmistynyt"

Veikko Halmetoja on paluumuuttaja, sillä hän vietti lapsuutensa Mäntässä. Hän on kuratoinut näyttelyjä paikkakunnan omassa Serlachius-museossa ja johti toiminnanjohtajana vuosien ajan Kuvataideviikkoja, joka kerää nykytaiteilijat yhteen.

Koulutus- ja tapahtumatuotannon erityisasiantuntijana työskentelevä Jussi Perämäki ei ollut aluksi asunnon ostosta yhtä innoissaan kuin puolisonsa.

– Olin ensin tyrmistynyt. Asumme Helsingissä kerrostalossa ja minusta vaikutti järjettömältä, että hankkisimme vapaa-ajan asunnoksi kerrostaloasunnon maalaiskaupungista.

Perämäki tottui ajatukseen nopeasti. Neliöhinnat tuntuivat uskomattomilta, ja Mäntän tunnelma on nostalginen.

– Viihdyn Mäntän asunnossa todella hyvin. Olen suunnittelemassa ystävien ja sukulaisten kanssa yhteisiä reissuja Mänttään. Aiomme katsoa taidetta, tavata kaupungissa asuvia ystäviä, pelata lautapelejä, lukea kirjoja ja kokata yhdessä, Jussi Perämäki kertoo.

Galleristi ja kuraattori Veikko Halmetoja.
Veikko Halmetoja rauhoittuu Mänttä-Vilppulassa, mutta tarvittaessa myös baarihyppely onnistuu siinä missä Helsingissäkin.Miikka Varila / Yle

Tehdaskaupungissa on paljon tekemistä ja pariskunta on viihtynyt siellä joka toinen viikonloppu.

– Esimerkiksi eilen kävimme kiertämässä Serlachius-museolla Nanna Hännisen valokuvanäyttelyn. Kokkailemme ja taloyhtiössä on hyvä sauna. Täällä voi tehdä koiran kanssa lenkkejä ehkä jopa mukavammin kuin Helsingissä ja nähdä kavereita. Teen välillä töitä myös viikonloppuna, sillä täällä pystyy rauhoittumaan, Veikko Halmetoja sanoo.

Hän kehuu myös paikkakunnan baareja.

– Baarihyppelyä voi harrastaa kuten Helsingissä. Lauantaina kiersimme Kestikeitaassa ja Kolossa ja päädyimme yökerhoon sinkkubileisiin, vaikka kukaan meistä ei sinkku olekaan.

Kerran kuussa yökerhossa on esiintyjä, viimeksi he olivat Laura Voutilaisen keikalla.

Vaihtoehto kesämökille

Automatka Helsingistä Mänttään kestää hyvällä kelillä kolme tuntia. Tai sitten voi tulla junalla Vilppulan asemalle, kymmenen minuutin päähän Mäntästä. Tampereelta puolestaan pääsee Serlachius-bussilla Mänttään.

Kerrostaloasunto on huoleton ja helppo verrattuna moneen kesämökkiin. Se korvaa ulkomaanmatkat.

Veikko Halmetojan kerrostaloasunto Mänttä-Vilppulassa. Näkymä keittiöstä olohuoneen ruokailupöytää kohti.
Galleristin ja kuraattorin kodissa on paljon taidetta. Miikka Varila / Yle

– Ei tarvitse miettiä vesiputken jäätymistä tai lumitöitä, vaikka asunto olisi hetken käyttämättäkin. Minusta tärkeää on miettiä kohdetta valittaessa, miten haluaa vapaa-aikaa viettää. Maalaiskaupungin vapaa-ajan asunto voi hyvin sijaita lähellä vaikka julkista rantasaunaa, luontopolkuja, ratsastuskoulua tai vaikka golfkenttää, Jussi Perämäki sanoo.

Veikko Halmetoja sanoo, että osaa taideihmisistä kiehtoo järvenranta ja pelto. Näitäkin paikkoja on tarjolla, koska Vilppula on maaseutua.

Seinätilaa tauluille

Veikko Halmetoja nauttii siitä, että huoneistossa on ikkunat monet suuntaan. Galleristille on tärkeää, että kakkosasunnossa on paljon seinäpintaa.

Kalle Hammin tussipiirros Veikko Halmetojan kerrostaloasunnossa Mänttä-Vilppulassa.
Kuvataiteilija Kalle Hammin tussipiirrostus sai sohvan päältä arvoisensa paikan.Miikka Varila / Yle

– Kierrätyskalusteista huolimatta uuden paikan laittamiseen saa uppoamaan rahaa vähän liikaa, mutta yhden teoksen ostin varta vasten tänne, Veikko Halmetoja sanoo ja näyttää Peetu Liesisen työtä eteishallissa.

Veikko Halmetoja sanoo, että tehdaskaupunki on vastaanottanut uudet asukkaat hyvin. Vaikka kaikki eivät piittaa nykytaiteesta, ymmärretään, että sillä on iso merkitys kaupungin elinkeinorakenteelle.

On mukava törmätä vanhoihin tuttuihin kaupungilla.

– Vanha kuvisopettaja piti vähän aikaa sitten pitkän pöydän illalliset ja oli mukava saada sinne kutsu.

Lue lisää:

Kun tehdaskaupungista tuli nykytaiteen mekka – Mäntässä taideturismi on miljoonabisnes

Asuntojen hinnat kääntyneet laskuun myös maakuntakeskuksissa – omakotitaloissa pudotus erityisen jyrkkää

Mänttä-Vilppula myy soterakennuksia, jos kunnon kauppa syntyy

Syntyvyys hiipui alimmilleen sitten 1800-luvun nälkävuoden – kokonaishedelmällisyysluku myös mittaushistorian alhaisin

Tyhjät vuokrakerrostalot halutaan panna matalaksi entistä nopeammin – kohta talo voidaan purkaa lähes kokonaan valtion tuella

Lapsiperheen vaikea valinta ulkosaaristossa: muutto mantereelle tai yläkoululainen viikoiksi sijaisperheeseen