Järvien pinnat hipovat jo kevättulvakorkeuksia Etelä-Savossa

Etelä-Savossa leuto ja sateinen talvi on nostanut järvien vedenpinnat tavanomaista korkeammiksi.

Etelä-Savo
Ilmakuvassa Sulosaari ja kaukana taustalla siintää Savonlinnan kaupunkia.
Ilmakuvassa Sulosaari ja kaukana taustalla siintää Savonlinnan kaupunkia.Jarkko Riikonen / Yle

Etelä-Savon järvien vedenpinnat ovat nousseet tavallista korkeammiksi leudon ja sateisen talven vuoksi. Osassa järvistä vedenpinta on noussut jopa kevättulvakorkeuksien tasolle.

Joillakin järvillä saavutetaan helmikuussa ajankohdan mittaushistorian korkein taso. Saimaan vedenkorkeus on noussut joulukuun alusta lähtien jo noin 40 senttimetriä. Esimerkiksi Lappeenrannan Lauritsalan havaintoasemalla vesi on nyt kahdeksan senttimetriä ylempänä kuin yleensä tähän vuodenaikaan. Vedenkorkeuden arvioidaan jatkavan nousuaan.

Savonlinnassa Suurjärven vedenpinta on ajankohtaan nähden koko mittaushistoriansa korkeimmalla tasolla. Yleensä vedenpinta on Suurjärvellä tähän aikaan vuodesta noin 15 senttimetriä alempana. Muista Vuoksen vesistöalueen järvistä Heinävedellä Kermajärven vedenpinta on noin 40 senttimetriä ajankohdan keskimääräistä tasoa ylempänä.

Pakkasjakso lisää hyydetulvariskiä

Myös virtaamat ovat paikoin jopa kaksinkertaisia ajankohdan tavanomaiseen virtaamaan nähden. Tämän viikon pakkasjakso voi aiheuttaa hyyteen muodostumista jäättömissä uomissa.

Suuri virtaama lisää hyydetulvariskiä. Hyydettä syntyy, kun virtaava vesi jäähtyy jäätymispistettä kylmemmäksi. Alijäähtyneessä vedessä jääkiteet tarttuvat toisiinsa ja muodostavat hyydettä. Se voi aiheuttaa paikallista vedennousua ja haitata muun muassa vesivoimalaitoksia.

Ilmastonmuutos koettelee jo Suomen suurinta järveä – Saimaaseen alkoi tulla äkkiä liikaa vettä liian nopeasti