Krooninen sijaispula vaivaa vanhusten kotihoitoa – Jyväskylä pestaa nyt hoitajia täsmäkoulutuksen avulla

Rekrykoulutus voisi madaltaa kynnystä lähihoitajaopintoihin, mutta se on vielä harvinainen sosiaali- ja terveysalalla.

Vanhusten kotihoito
Lähihoitaja Tiina Kivi-Mannila vaihtaa jalkasiteitä kotikäynnillä Irja Häkkisen luona Jyväskylän Kuokkalassa.
Lähihoitaja Tiina Kivi-Mannila vaihtaa jalkasiteitä kotikäynnillä Irja Häkkisen luona Jyväskylän Kuokkalassa.Niko Mannonen / Yle

Viestit kunnista kertovat, että sijaispula on jatkuva ongelma vanhusten kotihoidossa. Sijaisten etsiminen teettää töitä niin pienillä kuin suurillakin paikkakunnilla.

Sijaispula on tuttua myös Jyväskylälle, vaikka kaupungin vanhuspalvelujen palkkalistoilla on vuosiloma- ja muita pitempiä sijaisuuksia varten omaa varahenkilöstöä ja työntekijöitä etsimään on palkattu myös rekrytoinnin esimies.

Lähihoitajien rekrytointiin tarvitaan nyt uusia keinoja, ja Jyväskylä kokeilee tänä keväänä hoitajien täsmäkoulutusta rekryopintojen avulla.

Maaliskuussa alkavaan rekrykoulutukseen on soveltuvuuskokeiden avulla valittu kymmenen opiskelijaa. Kolmen kuukauden työvoimakoulutuksen eli rekryopintojen jälkeen he siirtyvät kaupungin kotihoitoon oppisopimuskoulutukseen, kertoo palvelujohtaja Maarit Raappana Jyväskylän kaupungin ikääntyneiden palveluista.

– Saadaan sen kolmen kuukauden aikana jo selkeästi näille tuleville työntekijöille tieto siitä, minkälaista se työ oikeasti on, Raappana toteaa.

Jyväskylän kaupungin ikääntyneiden palvelujen palvelujohtaja Maarit Raappana.
Palvelujohtaja Maarit Raappana Jyväskylän kaupungin ikääntyneiden palveluista.Niko Mannonen / Yle

Kaupunki on tilannut rekrykoulutuksen ammattiopisto Gradialta, suunnitteluapuna on ollut Jyväskylän TE-toimisto ja kuluihin osallistuu myös Keski-Suomen ELY-keskus.

Jyväskylän tilaama koulutuspilotti voisi olla käyttökelpoinen muillekin kunnille, joskin pienten kuntien kannattaisi todennäköisesti yhdistää voimansa koulutuksen järjestämisessä.

ELY-keskukset eivät yleensä kuitenkaan rahoita julkisen puolen rekrykoulutuksia, ja sosiaali- ja terveysalallakin käytäntö on ollut harvinainen, kertoo koulutusasiantuntija Minna Haapala Keski-Suomen ELY-keskuksesta.

– Joillakin alueilla sote-ala ja julkiset palvelut on rajattu kokonaan pois rekrykoulutuksesta, Haapala toteaa.

Keski-Suomen ELY-keskus päätti lähteä tukemaan Jyväskylän koulutuskokeilua, sillä sen toivotaan saavan alueen yksityiset sote-yritykset kiinnostumaan rekrykoulutuksesta.

Tieto Jyväskylän lähihoitajakoulutuksesta onkin TE-toimiston mukaan jo herättänyt kiinnostusta, joten kokeilu saattaa saada seuraajia.

Hoitajatarve tuskin vähenee. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL tekee kahden vuoden välein seurantatutkimuksen vanhuspalvelujen tilasta. Viimeisin eli vuonna 2018 tehty tutkimus osoitti (siirryt toiseen palveluun), että kotihoidossa on nyt entistä heikkokuntoisempia ja paljon palvelua tarvitsevia vanhuksia.

Palveluntarpeen kasvu tarkoittaa suomeksi sitä, että kotihoitoon tarvitaan lisää hoitajia. Jotta hoitajia saadaan lisää, heitä pitää olla saatavilla ja heidän palkkaamiseensa täytyy olla rahaa. Molemmista on tällä hetkellä pulaa.

Yle Jyväskylä lähetti kyselyn vanhusten kotihoidon työntekijätilanteesta Keski-Suomen kuntiin helmikuun alkupuolella. Kyselyyn vastasi reilu puolet eli 14 maakunnan 23:sta kunnasta. Lähes kaikki kertoivat, että pulaa on erityisesti ammattitaitoisista sijaisista.

Vain Jämsä, Kuhmoinen ja Uurainen kertoivat, että kotihoidossa on riittävästi työntekijöitä, ja sijaisuudetkin hoituvat yleensä ilman suuria ongelmia.

Hyvä ennakointi ja hyvä kohtelu tärkeää

Jämsä tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut yksityisen Pihlajalinnan kanssa perustamansa Jämsän Terveys Oy:n kautta. Yhtiön vanhuspalvelujen palvelujohtaja Sisko Tiirinen kertoo, että henkilöstön määrä on riittävä hyvän ennakoinnin ansiosta.

Tiirinen sanoo hyvän ennakoinnin tarkoittavan sitä, että lomat suunnitellaan hyvin ja henkilöstöä vakinaistetaan. Hän arvioi, että tilannetta helpottaa se, että työyhteisöllä on hyvä maine.

Myös Kuhmoisten kotihoidon esimies Taru Rajala toteaa, että työpaikan ilmapiiri ja työntekijän hyvä kohtelu ovat tärkeä tekijä.

– Että on mahdollisuus tehdä työnsä ”kunnolla” ja työtahti on inhimillinen. Ja että voi itse vaikuttaa työhönsä ja sen tekemiseen, Rajala luettelee keinoja hoitajapulan torjumiseen.

Kuhmoisten tilannetta on helpottanut myös se, että kotihoidon henkilöstöllä on ollut vähän sairauslomia. Äkillisten sairastapausten sijaisia ei pienestä kunnasta hevillä löydy.

Lähihoitaja kietoo vanhuksen jalkaan tukisidettä.
Hoitoa tarvitsevista suomalaisvanhuksista jo yli puolet saa palvelun kotiin.Niko Mannonen / Yle

THL:n mukaan sairauspoissaolot ovat yleisempiä kotihoidon lähihoitajilla kuin muilla samanikäisillä, ja alalta myös siirrytään työkyvyttömyyseläkkeelle puolitoista kertaa useammin kuin vastaavissa ikäryhmissä.

Tutkimusprofessori Timo Sinervo THL:stä sanoo, että työelämää pitää kehittää.

– Työhyvinvointiin panostaminen on nähtävä investointina, ei lisäkustannuksena - ihan samalla tavalla kuin autoja huolletaan ja koneisiin investoidaan. Henkilöstön hyvinvointi on yksi tällainen investointikohde, Sinervo vertaa.

THL:n vuoden 2018 tutkimus osoitti kuitenkin myös sen, että vanhuspalveluiden hyvä kehitys oli pysähtynyt ja monilla mittareilla jopa heikentynyt edelliseen seurantaan verrattuna.

Kysely tehdään jälleen tänä vuonna, ja se kertonee, miten kuntien talouden heikentyminen näkyy vanhuspalveluissa.

Lakipykälät eivät helpota hoitajatilannetta

Suurin osa Keski-Suomen kunnista kertoo siis nyt, että erityisesti sijaisten löytäminen tuottaa päänvaivaa.

– Kuntien epävakaa tilanne aiheuttaa sen ettei paikkoja uskalleta vakinaistaa. Vakituisiin paikkoihin kyllä saa helpommin työntekijöitä kuin epämääräisiin sijaisuuksiin, toteaa palveluvastaava Susanna Lehtonotko Konneveden vanhuspalveluista.

Kunnat ovatkin vakinaistaneet hoitajia sitä mukaa kuin talous on sen sallinut. Esimerkiksi Jyväskylä vakinaistaa kesällä joukon pitkäaikaisia sijaisiaan.

Lehtonotkon mielestä kotihoidon työntekijät ovat olleet muutenkin kuntien säästötalkoiden kohteena.

– Heidän oletetaan jaksavan repiä omasta selkänahastaan säästöt kuntien talouteen. Vaateita kuten kirjaamisia ja koulutusta tulee koko ajan lisää, ja nämä kaikki pitää ehtiä tekemään hoitotyön ohessa, Lehtonotko luettelee.

Jyväskylän palvelujohtaja Maarit Raappana lähettää terveisiä myös Arkadianmäelle: pykälien lisäksi nyt tarvittaisiin käytännön toimia hoitajatilanteen helpottamiseksi.

– Vaikka valvontaa ja sitä kautta paineita on lisätty niin ei se ole lisännyt euroja, Raappana toteaa.

Maarit Raappana toivoisi myös asenteiden vanhuksia ja vanhustenhoitoa kohtaan muuttuvan. Etenkin kotihoito on hänen mielestään saanut kohtuuttomasti negatiivista julkisuutta. Tätä harmitellaan muissakin kunnissa.

– Mediassa on ollut runsaasti esillä työn epäkohtia, ei niinkään niitä hyviä ja onnistuneita tapauksia, Susanne Lehtonotko sanoo.