Älyföri ottaa uutta vauhtia Turussa – Aurajokea omin nokkinensa seilaavan lautan reitillä ainakin seitsemän karikkoa

Yli satavuotias Pohjoismaiden ainoa kaupunkilautta Föri valjastetaan tuoreimman älyteknologian kokeilualustaksi.

tekoäly
Föri seilaa Turussa Aurajokea edestakaisin.
Vuonna 1903 valmistunut Föri aloitti liikennöinnin seuraavana vuonna. Älyföri tulisi Aurajoen alajuoksulle Turun linnan ja telakkarannan maisemiin.Kimmo Gustafsson / Yle

Turku käynnistää Älyföri-tutkimushankkeen, joka selvittää mahdollisuuksia kehittää itsenäisesti liikennöivä jokilautta Aurajokeen.

Autonominen älylautta tulisi joen alajuoksulle, jos se ylipäätään osoittautuu teknisesti mahdolliseksi.

Uutta lauttaa ei tässä vaiheessa olla rakentamassa, vaan nykyiseen Föriin kiinnitetään helmikuun aikana sensoreita keräämään tietoa jokiliikenteestä ja sääolosuhteista. Ensi syksynä sensoreita asennetaan jokipenkereille.

Muuhun liikenteeseen reagointi on projektipäällikkö Jakke Mäkelän mukaan suuri haaste autonomiselle liikenteelle. Turvallisuus on testien tärkein lähtökohta.

– Kahden vuoden ajan kerätään tietoa, mitä uhkia liikkuu nykyisen Förin ympärillä. Siellä voi liikkua veneitä, kanootteja, sorsia, listaa Mäkelä.

Sorsia suurempi riski ovat esimerkiksi vesibussit, jotka eivät virtauksissa kykene väistämään jokea poikittain suhaavaa lauttaa.

Tekoäly förimiehistön oppiin

Sääolosuhteet aiheuttavat oman ongelmansa autonomisen lautan liikennöintiin. Lumisade ja jäätävä tihku vaikuttavat sensoreiden toimintaan.

Aurajoki Lidar -tutkan silmin.
Aurajoen rantaa Lidar -tutkan silmin.Brighthouse Intelligence

– Tekoälyteknologia on aika monimutkaista, ja erityisesti hankalissa sääolosuhteissa tulee erittäin paljon ongelmia. Turussa on oikeastaan kurjin mahdollinen sää testata mitään, ja siksi tämä on hyvä paikka testeille, sanoo Jakke Mäkelä.

Aurajoessa tulee voida liikennöidä myös kohtuullisen paksussa jäässä, mikä vaikuttaa navigointiin ja lisää tehovaatimuksia.

Vuodesta 1904 Turusta Åboon seilanneen Förin liikennöintiin testialustan rakentamisella ei ole vaikutusta.

– Föri on yli sata vuotta kulkenut edestakaisin ja sen kuljettajat tietävät, mitä tekevät. Käytetään Föriä opettamaan tekoälyä, kuinka tällaisessa ympäristössä pitäisi toimia, sanoo Mäkelä.

Tavoitteena on kehittää täysin miehittämön, itsenäisesti kulkeva lautta. Tällä hetkellä kaikki vaatimukset täyttävää teknologiaa ei ole olemassa, eikä ole selvää, onko sitä vielä 2020-luvun lopullakaan.

Teknisten haasteiden ohella karikkona on vielä muun muassa lainsäädännön ja vakuutuskäytäntöjen muotoutuminen, huomauttaa Aboa Maren tutkimuspäällikkö Mirva Salokorpi.

– Miehittämättömällä aluksella liikkuminen vaatii asennemuutosta myös matkustajilta. Lentokoneessakin matkustajat saavat turvallisuusohjeet hätätilanteen varalta, ei se sen kummempaa ole, sanoo Salokorpi.

Uusi ylityspaikka tarpeen joen alajuoksulla

Autonominen jokilautta sijoittuisi mahdollisesti Aurajoen alajuoksulle, Varvintorin ja Forum Marinumin alueelle.

Suomen Joutsen Aurajoessa Turussa.
Älyföri ei korvaisi nykyistä kaupunkilauttaa, vaan tulisi Aurajoen alajuoksulle.Kimmo Gustafsson / Yle

Kaupunkirakenteen tiivistyessä Linnakaupungin ja telakkarannan alueilla alajuoksulle tarvitaan ehdottomasti uusi kevyen liikenteen ylityspaikka, sanoo Smart and Wise Turku - hankkeen johtaja Tapio Järvenpää.

– Tällainen yli sata vuotta harjoiteltu lauttaliikenne olisi mitä toimivin siinä kohtaa jokea. Autonomisen lautan operointi maksaa ehkä puolet miehitetyn lautan liikennöinnistä, sanoo Järvenpää.

Avattava tai liian korkea silta olisi Turun linnan ympäristöön sopimaton. Matala silta taas estäisi suurten alusten liikennöinnin lähelle kaupunkikeskustaa.

Tunnelin kaivaminen savipohjaan ei ole teknisesti eikä varsinkaan taloudellisesti kannattavaa.

Kehitystyöhön 400 000 euroa

Älyföri on osa Turun kaupungin laajempaa Smart and Wise Turku -kärkihanketta.

Itsenäisen lautan kehitystyöhön lohkaistaan tällä erää 400 000 euroa kahden vuoden aikana. Koko Smart and Wise -kärkihankkeen budjetti on liki 6,5 miljoonaa euroa.

Kaupunki etsii oppilaitosten ohella yhteistyökumppaneita seudulla toimivista merialan yrityksistä.

Älyföri-konseptia kehiteltiin aiemmin Turun ammattikorkeakoulussa osana ÄlyVESI-hanketta, mutta se jäi tuolloin telakalle. Ideoinnin tuottamat futuristiset havainnekuvat ovat kuitenkin jääneet monien mieleen, ja viime aikoina ne ovat jälleen nousseet pinnalle tiedotusvälineissä.

Älyföri-hankkeen projektipäällikkö Jakke Mäkelä sekä hankejohtaja Tapio Järvenpää, Smart and Wise Turku -hanke.
Jakke Mäkelän ja Tapio Järvenpään veikkauksissa Älyförin toteutumisaikataulun realistisuudesta on pientä eroa.Jouni Koutonen / Yle

Projektipäällikkö Jakke Mäkelä ei halua arvioida, kuinka realistinen visio itsekseen liikennöivä älylautta on vielä 2020-luvun lopulla.

– Se selviää tässä kahden vuoden aikana. Periaatteessa se on mahdollista, mutta toisaalta tällä alalla on kaikkea pidetty helppona ja mahdollisena jo aika monta vuotta.

Ikuiseksi optimistiksi tunnustautuva hankejohtaja Tapio Järvenpää katsoo tulevaisuuteen luottavaisempana.

– Teknologiseen kehitykseen uskovana uskon sen olevan mahdollista tällä vuosikymmenellä.

Seitsemän karikkoa Älyförin reitillä

Vaikka autonomisen vesiliikenteen kehitys on rivakkaa, on täysin miehittämättömän merenkulun tiellä edelleen merkittäviä esteitä.

  • Navigointi: sensorit, tietoliikenne ja kyberturvallisuus vaativat jatkuvaa kehittämistä
  • Sähköistys: lataamisen on tapahduttava nopeasti ja turvallisesti
  • Lainsäädäntö: täysi miehittämättömyys vaatii lakimuutoksia
  • Kaupalliset aspektit: autonomisuus vaatii uudenlaisia vakuutusmalleja
  • Muu vesiliikenne: muiden toimijoiden on ymmärrettävä, että kyseessä on autonominen alus, ja niiden on osattava reagoida oikein
  • Matkustajien hallinta: jos miehistöä ei ole paikalla, ihmisten turvallisuus on varmistettava muilla keinoilla
  • Hätätilanteet: varmistettava ihmisten oikeanlainen toiminta hätätilanteissa

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Keskustelu päättyy torstaina 6.2. kello 23.

Lue lisää:

Kuskiton älyföri Aurajokeen aikaisintaan 2018

Vuodesta 1904 liikennöinyt kaupunkilautta kulkee nyt sähköllä – video: Vieläkö Föri kuulostaa Föriltä?

Palava silta sammutettiin Turussa A) vedellä B) maidolla C) oluella – testaa, tunnetko Aurajoen ylityspaikat

Föri seilannut Turusta Åboon 110 vuotta – kurkista konehuoneeseen videollamme