1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. maanpuolustustahto

"Mieluummin olisin kotona" – varusmiehiä ryhdyttiin siirtämään harjoituksiin autoilla, jotta he viihtyisivät paremmin

Vaikka maanpuolustustahto on kasvussa, löytyy vielä heitä, jotka menevät armeijaan pakon edessä. Yle kävi kysymässä maanpuolustusinnosta Karjalan prikaatissa.

Puolustusintoa yritetään nostaa uudistamalla armeijan antamaa koulutusta. Yksi uudistus on se, että varusmiehet kuljetetaan harjoituksiin autoilla marssimisen sijaan. Kuva: Silva Nieminen / Yle

Alokas Tommi Valtonen olisi mieluummin kotona kuin armeijassa. Hän suorittaa palvelustaan Karjalan prikaatissa Kouvolan Vekaranjärvellä.

– Ihan mielelläni tulin tänne, mutta nyt kun täällä on ollut, niin mieluummin olisin kotona, naurahtaa Puumalasta kotoisin oleva alokas.

Kouvolalainen Aatu Linnakallio kertoo olevansa armeijassa pakon edessä.Hän ei silti harkinnut muita vaihtoehtoja kuin varusmiespalvelukseen astumista.

– Ei ole muuten kotiin tulemista, jos ei tätä käy.

Taakse jäävä arki jännittää ja laskee intoa

Yleisen asevelvollisuuden kannatus on nuorten keskuudessa nousussa. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksen mukaan yli 80 prosenttia nuorista kannattaa nykyistä yleistä asevelvollisuutta. Vuotta aiemmin sitä kannatti alle 60 prosenttia nuorista.

MTS:n tutkimuksessa selviää myös, että nuorten maanpuolustustahto on kääntynyt jälleen kasvuun. Siitä huolimatta löytyy paljon heitä, jotka tulevat vain pakon edessä armeijaan.

– Tarkkoja lukuja vastentahtoisista en osaa sanoa, koska tutkimuksia en ole aiheesta nähnyt. Osa näistä vastentahtoisista intin aikana kuitenkin tykästyy armeijaan ja lähteekin sitten esimerkiksi johtajakoulutukseen, sanoo puheenjohtaja Topi Korpinen Varusmiesliitosta.

Vaikka maanpuolustusinto on kasvussa, löytyy vielä heitäkin, jotka tulevat pakon edessä armeijaan. Kuva: Silva Nieminen / Yle

Intoa varusmiespalvelukseen laskevat usein arjen asiat, jotka jäävät kotiin armeijaan astuessa.

– Armeija on iso muutos ihmisen elämässä. Inttiin tulevaa voi jännittää, että täytyy olla puolesta vuodesta vuoteen pois työelämästä ja koulusta. Sitä kautta voi tulla vastentahtoinen fiilis, ettei tahtoisi poistua mukavuusalueeltaan, kertoo Korpinen.

Kouvolalaisen Aatu Linnakallion mielestä varusmiespalveluksen hyödyt ovat johtajakoulutuksessa, jonne mies ei kuitenkaan aio itse hakeutua.

– Enköhän mene ihan puolella vuodella, että pääsen jatkamaan elämää, tekemään töitä ja laittamaan autoja.

Varusmiespalveluksen muokkaamiseen Linnakalliolla ei ollut mielipidettä.

– Olen vain täällä ja teen, mitä muut käskevät. Se on ihan hyvä näin.

Haittojakin varusmiespalveluksella miehen mukaan on.

– Kyllähän tässä raha-asiat menevät ihan sekaisin. Tyttöystäväkin jäi kotiin. Eniten harmittaa se, kun koira on kotona, eikä sen kanssa pääse olemaan. Kyllä tämä sekoittaa elämän täysin, mutta ei sille voi mitään, Linnakallio kertoo.

Alokkaat harjoittelivat tällä viikolla ampumisasentoa Karjalan prikaatissa. Kuva: Silva Nieminen / Yle

Harjoituspaikoille siirrytään ajoneuvoilla

Vastentahtoisuutta on pyritty parantamaan Puolustusvoimissa parhaillaan kokeilussa olevalla Koulutus2020-uudistuksella, jota kokeillaan muutamissa varuskunnissa muun muassa Porin prikaatissa ja Ilmasotakoulussa.

– Viihtyisyyttä on yritetty parantaa muun muassa siten, että harjoituksiin siirryttäisiin ajoneuvoilla eikä marssien. Tämä mahdollistaa sen, että harjoituksessa voi antaa kaikkensa ja jaksaa sen paremmin. Marssiharjoitukset ovat sitten erikseen, kuvailee puheenjohtaja Topi Korpinen Varusmiesliitosta.

Korpinen uskoo, että koko ikäluokkaa koskevat kutsunnat parantaisivat maanpuolustusintoa.

– Niiden kautta saataisiin mahdollisesti enemmän naisia hakemaan varusmiespalvelukseen. Näin palvelukseen tulisi enemmän motivoituneempia henkilöitä, Korpinen toteaa.

Anni Koivunen sai idean armeijaan lähtemisestä yläasteikäisenä. Lopulta hän päätyi sinne osittain näyttämisen halusta.

– Sanoin isälle, että haluaisin mennä kokeilemaan armeijaa. Isä sanoi, että armeija ei ole naisten paikka.

Vänrikki Koivunen työskentelee tällä hetkellä puolustusvoimissa, mutta aikoo hakea toiselle alalle keväällä. Kuva: Silva Nieminen / Yle

Nyt nainen on töissä Puolustusvoimissa.

– Tällä hetkellä iskä on aika ylpeä tyttärestään, vänrikki Koivunen toteaa naurahtaen.

Yle kävi kysymässä Karjalan prikaatin varusmiehiltä Vekaranjärvellä, mitä he ajattelevat maanpuolustustahdosta. Lisäksi kysyimme, pitäisikö kutsuntojen koskea miehiä sekä naisia.

Anni Koivusen mielestä kutsuntojen ei tarvitse koskea koko ikäluokkaa, koska armeija ei sovi kaikille. Sen sijaan esimerkiksi koulussa annettavaa tietoa naisten vapaaehtoisesta palveluksesta pitäisi lisätä.

– Aika paljon sai itse selvitellä asioita. Naisille suunnattua tietoa ja markkinointia varusmiespalveluksesta pitäisi lisätä, Koivunen toivoo.

Alikersantti Siiri Lötjösen halu puolustaa maata

Viime vuoden heinäkuun alussa Siiri Lötjönen vaihtoi siviilivaatteet armeijan varustukseen. Alikersantti Lötjönen päätti mennä armeijaan osittain velvollisuudentunnosta.

– Mielestäni on velvollisuus puolustaa omaa maatani, savonlinnalainen Lötjönen toteaa.

Lisäksi hän uskoo työnsaannin helpottuvan tulevaisuudessa, kun armeija on käyty. Alikersantti Lötjönen on oppinut armeijassa ollessaan täsmällisyyttä, johtamistaitoja ja yhteishenkeä.

– Olen saanut täältä sellaisia kokemuksia, joita en mistään muualta saisi.

Lötjösen mielestä kutsunnat voisivat koskea koko ikäryhmää, niin miehiä kuin naisiakin.

– Olisi hyvä, että kutsunnat olisivat kaikille, koska näin naiset kiinnostuisivat paljon helpommin puolustuksesta ja naisten olisi helpompi tulla armeijaan, sanoo Lötjönen.

Alikersantti Lötjönen pääsee reserviin ensi juhannuksen alla.

Armeijaan astuminen jännittää monia. Taakse jäävä arkielämä töineen, kouluineen ja puolisoineen saattaa harmittaa, joka syö myös maanpuolustusintoa. Kuva: Silva Nieminen / Yle

Vänrikki Koivusen ura puolustusvoimissa loppuu

Vänrikki Anni Koivusen uran loppu puolustusvoimissa häämöttää jo lähitulevaisuudessa. Nainen aikoo hakea opiskelemaan muuta alaa keväällä, mutta hänen mukaansa Puolustusvoimissa työskentelemisestä on hyötyä alalla kuin alalla.

– Olen oppinut todella käytännöllisiä taitoja. Osaan olla joukon edessä, antaa ja vastaanottaa selkeitä ohjeita, suunnitella sekä reagoida nopeasti, ynnää Koivunen armeijatyön antia.

Koivunen kehottaa naisia rohkeasti kokeilemaan armeijaa.

– Aina kannattaa lähteä kokeilemaan. Täällä on se henki, ettei kaveria jätetä. Yhteishenki on hyvä. Naisilla on kuitenkin olemassa vaihtoehto, että he voivat jättää armeijan kesken ilman mitään sitoumuksia, Koivunen kannustaa.

Varusmiespalveluksen alettua naisella on oikeus 45 päivän ajan ilmoittaa, ettei aio jatkaa palvelusta.

Myös alokas Tommi Valtosen mukaan kutsunnat voisivat koskea naisia.

– Ne voisi avata myös naisille, mutta siitä eteenpäin naisille ei pitäisi olla muuta pakollista. Kutsuntoihin he voisivat tulla sen takia, että tietäisivät tästä mahdollisuudesta enemmän, Valtonen sanoo.

Aatu Linnakallio pitäisi kutsunnat ennallaan. Hänen mielestään on hyvä, että naiset voivat astua palvelukseen vapaaehtoisina.

Ylen Kaakkois-Suomen toimitus viettää torstaina 6.2.2020 päivän Karjalan prikaatissa. Voit seurata päivän kulkua reaaliajassa erillisessä artikkelissa, joka julkaistaan torstaiaamuna.