Runeberg-palkinto Ralf Andtbackalle – runoilija hämmästyi voitostaan, koska pitää itsekin runokokoelmaansa haastavana

Suomenruotsalainen runoilija Ralf Andtbacka voitti palkinnon Berliiniin sijoittuvalla kokoelmallaan.

Runeberg-palkinto
Ralf Andtbacka kuvattuna kirjahyllyn edessä.
Ralf Andtbacka hämmästyi Runeberg-voitostaan.Outi Paappanen

Vaasalainen runoilija Ralf Andtbacka ei ollut uskoa korviaan, kun kuuli Runeberg-palkinto voitostaan.

– Ajattelin, että kirjani on liian haastava. Pidän sitä itsekin vaativana.

Tänä vuonna ehdolla oli kahdeksan teosta, jotka lähes kaikki edustavat rajoja rikkovaa ja tyylilajeilla leikittelevää kirjallisuutta. Palkintoraati kiitteli ehdokkaita uudistavasta otteesta.

– Nämä teokset ovat osaltaan viemässä kirjallisuuttamme eteenpäin, uudelle vuosikymmenelle, toteaa raati tiedotteessaan.

Tänä vuonna Runeberg-voittajasta päättivät kirjailija Marjo Heiskanen, kirjallisuudentutkija Veli-Matti Pynttäri ja kriitikko Siskotuulikki Toijonen. Palkinto jaettiin tänään Runebergin päivänä Porvoon kaupungintalossa.

Berliinin historian kerrokset kiehtovat

Ralf Andtbacka on tehnyt pitkän uran runoilijana. Hän on julkaissut 11 teosta ja ollut Runeberg-palkintoehdokkaana kahdesti aiemmin. Hänen teoksiaan ei ole suomennettu, mutta ehkä Runeberg-voitto tuo tuoreen runokokoelman myös suomenkielisten lukijoiden saataville.

Potsdamer Platz. En dikt on nimensä mukaisesti saanut innoituksensa Berliinistä. Andtbacka on käynyt noin kymmenen vuoden ajan vuosittain Berliinissä ja ihastunut kaupungin kerroksellisuuteen. Etenkin Potsdamer Platzissa tiivistyy kaupungin menneisyys ja tunnelma.

Tori oli Berliinin sykkivä keskus 1800-luvulta lähtien, mutta tuhoutui pahoin toisen maailmansodan aikana. Jaetun Berliinin aikaan Potsdamer Platz oli käytännössä jättömaata. Vasta muurin murruttua aluetta ryhdyttiin rakentamaan uudelleen.

– Potsdamer Platz on ikään kuin peili ajallemme.

Vaikka runoteos on valmis, aikoo Andtbacka jatkaa vierailujaan Berliinissä.

– Tarkoitus olisi jälleen syksyllä mennä sinne. Se on niin kiehtova kaupunki. Sillä on monet kasvot ja sieltä löytyy aina jotain uutta.

Runoteoksen edetessä tekstissä sekoittuvat eri kielet – ruotsi, saksa ja englanti.

– Se kuvaa tilannetta Berliinissä. Siellä eri kielet soljuvat rinnakkain.

Palkintosumma nousi

Runojen lähtökohta on Berliini, mutta pääosassa on silti kieli. Andtbacka rytmittää tekstiä ikään kuin se eläisi kaupungin sykkeessä. Lukukokemuksena teos on miellyttävä, sillä säkeet on taitettu väljästi – aukeamalla saattaa olla vain muutama rivi tekstiä.

Raadin mielestä teos on luo uutta monessa mielessä.

– Potsdamer Platzilla Ralf Andtbacka tulee uudistaneeksi paitsi runokieltä ja -muotoa myös käsityksen nojatuolimatkasta.

Ralf Andtbacka työskentelee kirjallisuuden parissa, sillä hänellä on pienkustantamo, joka julkaisee noin neljä kirjaa vuosittain. Teokset ovat enimmäkseen runoja ja esseitä.

Lisäksi hän opettaa iltalukiossa Vaasassa.

Ralf Andtbackan teos on ensimmäinen ruotsinkielinen runoteos, joka voittaa Runeberg-palkinnon, jota on jaettu vuodesta 1987 lähtien. Tänä vuonna palkinnon taustavoimat Porvoon kaupunki ja Uusimaa-lehti päättivät korottaa palkintosumman 20 000 euroon. Summa vastaa paremmin Runeberg-palkinnon arvostusta. Aiemmin voittaja sai 10 000 euroa.

Runeberg-palkinnosta kilpailevat rinta rinnan eri kirjallisuudenlajit. Mukana voi olla runoja, esseitä ja novelleja proosan lisäksi. Esimerkiksi Finlandia-palkintokisaan voivat osallistua vain romaanit.

Runeberg-palkinto jaetaan aina kansallisrunoilijamme nimikkopäivänä 5. helmikuuta.

Runeberg-ehdokkaat julki – määritelmät voi heittää romukoppaan, nyt irrotellaan tekstillä

Tässä ovat 18 teosta, joista jokin saa Runeberg-palkinnon – Ensimmäistä kertaa julkistettavalla "pitkällä listalla" ei ole yhtään Finlandia-ehdokasta