Kuntien talouskurimus jatkuu – Helsinki on aivan omassa sarjassaan, muut isot kaupungit miinuksella

Moni iso kaupunki jäi viime vuonna vahvasti miinukselle.

kuntatalous
Vaakunakäytävä kuntatalossa.
Kolme neljästä Manner-Suomen kunnasta teki negatiivisen tuloksen.Jarno Kuusinen / AOP

Kuntatalous näyttää viime vuoden tilinpäätösarvioiden valossa edelleen synkältä, kertoo Kuntaliitto.

Sen mukaan kolme neljästä Manner-Suomen kunnasta eli yhteensä 225 kuntaa teki vuonna 2019 negatiivisen tuloksen. Vuosikate heikkeni 13,4 prosenttia.

Tulos on hieman parempi kuin mitä ennakkoon arveltiin, jolloin siitä povattiin historian heikointa. Ihan sitä se ei ole, vaan tulos on toiseksi heikoin historiassa. Vielä heikommin meni vuonna 2012.

– Kuntatalouden osalta Suomi näyttää jakautuneen kahtia linjassa Helsinki ja muu Suomi. Tilanne on kokonaisuuden kannalta kestämätön, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo tiedotteessa (siirryt toiseen palveluun).

Helsinki teki lähes 400 miljoonan euron positiivisen tuloksen, kun muut isot kaupungit jäivät vahvasti miinukselle. Voittoa tekivät myös esimerkiksi Kajaani, Riihimäki, Kuopio ja Sotkamo. Isomman negatiivisen tuloksen tekivät Vantaa, Lahti ja Oulu.

Hyvä tulos syntyi joissakin kunnissa omaisuuden myynnistä, kuten Kajaanissa ja Sotkamossa. Kajaanin kaupunki ja Sotkamon kunta saivat energiayhtiö Loisteen osuuksiensa myynnistä noin 200 miljoonaa euroa. Sotkamolle 50 miljoonaa ja Kajaanille loput.

Kuopio paransi tilannettaan yhdistämällä kaupungin vesihuollon Siilinjärven kanssa.

Helsingin hyvää taloutta selittävät pääosin verot; sekä tuloverot että yrityksiltä saatavat yhteisöverot.

Eniten miinusta tuloksessaan tekivät Vantaa, Lahti, Oulu, Pori, Kouvola, Turku, Jyväskylä, Järvenpää, Tampere ja Seinäjoki.

Minna Karhunen, Helsinki, 05.02.2020
Kuluva vuosi näyttää kuntataloudessa hieman viime vuotta paremmalta, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen. Antti Haanpää / Yle

Kuntalaisille talouden synkkä tilanne näkyy hyvin konkreettisesti.

– Voi olla, että lääkärille ei pääse niin nopeasti tai koulussa ei ole aina päteviä sijaisia lainkaan, katuja ei aurata yhtä paljon – onneksi tänä vuonna ei ole tarvinnut aurata muutenkaan. Kaikki näkyy arjessa ja palveluissa, että kuntataloudessa ei ole riittävästi rahoitusta, sanoo Karhunen.

Hän toteaa, että siitä syystä pitää käydä keskustelua, mihin suomalaisessa yhteiskunnassa on varaa.

Kokonaisuutena tilanne ei Kuntaliiton mukaan silti ole niin paha kuin vielä syksyllä ennustettiin. Tilikauden tulos jäi 200 miljoonaa euroa miinukselle, vaikka negatiivisen tuloksen pelättiin painuvan jopa 900 miljoonaan euroon.

– Tulos sisältää kuitenkin merkittäviä kertaluonteisia tuottoja, kuten yhtiöiden myynnistä saatuja myyntivoittoja sekä kiky-leikkauksen kompensoinnin aikaistamiseen liittyvät valtionosuudet. Nämä antavat kuntatalouden tilasta tilapäisesti paremman kuvan, kuntatalouden kehityspäällikkö Mikko Mehtonen kertoo tiedotteessa.

Kuntaliitto kertoo, että ilman satunnaisia tuottoja tulos olisi ollut miinuksella useita satoja miljoonia ja olisi päädytty lähelle 2000-luvun heikointa tulosta.

Timo Reina, Helsinki, 05.02.2020
Yksi tapa lisätä kuntien tuloja on siirtää osa pääomatuloveroista kunnille, sanoo varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntaliitosta. Antti Haanpää / Yle

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina kiittelee Sanna Marinin (sd.) hallitusta siitä, että se ilmastoriihensä yhteydessä otti kantaa sen puolesta, että kuntatalouden ennakoitavuutta pitää parantaa ja kuntien taloutta vahvistaa.

– Pitää etsiä keinoja, millä menokehitystä voidaan hillitä normeja väljentämällä ja velvoitteita järkeistämällä. Toisaalta tarvitaan keinoja, joilla tulopohjaa voidaan tilkitä ja vahvistaa, varatoimitusjohtaja Timo Reina sanoo.

Hänen mukaansa on tarpeen arvioida, mitä lisävelvoitteita ja missä aikataulussa valtio niitä kunnille asettaa. Maan hallitus kertoi juuri eilen, että se pääsi sopuun vanhuspalvelun hoitajamitoituksen yksityiskohdista ja puuttuneesta rahoituksesta. Pääosa puuttuneesta rahoituksesta otetaan sosiaali- ja terveysministeriön budjetista.

Kunnille se tarkoittaa merkittävää henkilöstömäärän lisäystä ja siltä osin lisärasitetta.

– Olemme koko ajan kyselleet sen perään, että onko näin kaavamainen mitoitus järkevin tapa kohdentaa voimavavroja, kysyy Reina.

Reina sanoo, että yksi keino saada lisärahoitusta kuntatalouteen on osan pääomatuloveroista kanavoiminen kuntatalouteen. Tätä Kuntaliitto on esittänyt jo hallitusohjelmaneuvotteluissa.

Kuluva vuosi näyttää kuntataloudessa hieman viime vuotta valoisammalta, koska valtionosuusleikkauksia osittain lakkautetaan. Lisäksi verokorttiuudistuksen ja tulorekisterin käyttöönotosta aiheutunut tilitysvaje, noin 400 miljoonaa euroa, korjaantuu.

Lue myös:

Uutissuomalainen: Suomessa pian useita talouden kriisikuntia – yksi niistä on Pielavesi

Kuntien valtiolta saamassa tuessa hurjat erot per asukas – katso tästä, kuinka suureksi oma veroprosenttisi nousisi ilman valtionosuuksia

Suomen kuntatalous heikkenee yleistä taloustilannetta rajummin

Juttuun lisätty kunnat, joissa tehtiin eniten miinusta klo 13.40. Lisäksi Karhuselta pari lisäkommenttia ja varatoimitusjohtaja Timo Reinan kommentit.