Jos maailmalle pitäisi nyt luoda tasa-arvosuunnitelma, siitä tulisi heppoinen – "Voimamiespolitiikka" on jättänyt jälkensä, sanoo asiantuntija

Mallia naisten oikeuksien edistämiseen voitaisiin ottaa nuorilta vaikuttajilta, ehdottavat Planin ja UN Womenin johtajat.

naisten oikeudet
7N- järjestön jäseniä mielenosoituksessa Madridissa Espanjassa.
Nuorissa aktivisteissa piilee voima, josta koko maailmalla olisi opittavaa.Javier Lopez / EPA

– Ihmisoikeudet ovat naisten oikeuksia, ja naisten oikeudet ovat ihmisoikeuksia, julisti nuori Hillary Clinton maailmankonferenssissa pitämässään puheessa Pekingissä vuonna 1995.

Kokouksessa YK:n jäsenmaat tunnustivat ensimmäistä kertaa yhteistuumin naisten oikeudet ihmisoikeuksiksi ja sitoutuivat naisten asemaa vahvistavaan toimintaohjelmaan. (siirryt toiseen palveluun)

Ohjelman kirjoittamisesta on tänä syksynä kulunut 25 vuotta, ja sen toimeenpanon onnistumista arvioidaan YK:n kokouksessa maaliskuussa.

Jo ennen arviointia on selvää, ettei toimintaohjelmaa kuitenkaan uskalleta avata uudistuksille. Pelkona on, että uudesta ohjelmasta tulisi edeltäjäänsä huonompi. YK:n jäsenmaat eivät todennäköisesti enää pääsisi sopuun tasa-arvolinjauksistaan.

– Kukaan ei itse asiassa usko, että voisimme tehdä uuden sopimuksen lähes kahdensadan jäsenvaltion kesken, vahvistaa kansainvälisen Planin johtaja Anne-Birgitte Albrectsen.

"Huonosta käytöksestä" on tullut maailmanlaajuista

Tasa-arvoasioissa on neljännesvuosisadassa otettu loikkia eteenpäin. Tytöt ja naiset painottuvat esimerkiksi Suomen kehityspolitiikassa (siirryt toiseen palveluun), minkä myötä yhä useampi tyttö on päässyt kouluun tai saanut käyttöönsä ehkäisyn.

Viime aikoina naisten asema on kuitenkin ottanut myös huolestuttavaa takapakkia. Esimerkiksi Espanjassa naisiin kohdistuva väkivalta on jälleen nousussa.

Albrectsenin mukaan tämän päivän suurimpia uhkia tasa-arvon toteutumiselle ovat demokratiaa horjuttavan "voimamiespolitiikan" nousu ja yhä jyrkemmät konservatiiviset arvot.

Konservatiivit haluavat muun muassa hävittää kansainvälisistä julkilausumista viittauksia, jotka liittyvät suoraan naisten oikeuksiin.

Esimerkiksi Yhdysvaltain hallinnon abortinvastaisuus on mennyt niin pitkälle, että presidentti Donald Trump on yrittänyt (siirryt toiseen palveluun) poistaa laajoista kansainvälisistä terveyssopimuksista viittaukset, jotka liittyvät seksuaali- ja lisääntymisterveyteen.

Anne-Birgitte Albrectssen
Kansainvälisen Planin johtaja Anne-Birgitte Albrectsen osallistui Hanalys-seminaariin Hanasaaressa.Kalevi Rytkölä / Yle

Albrectsenin mukaan myös uskonto näkyy kaikissa naisia koskevissa neuvotteluissa, minkä myötä puhe keskittyy ennemmin ideologioihin kuin naisten oikeuksien vaalimiseen.

– Ne meistä, jotka uskovat lakeihin, kokevat sen hyvin uhkaavana, Albrectsen luonnehtii.

YK:n tasa-arvojärjestön UN Womenin pääjohtajan Phumzile Mlambo-Ngcukan mukaan nyt eletään aikaa, jona on onnistuttu levittämään maailmanlaajuisiksi paitsi hyvä myös huono käytös.

Esimerkkejä ei tarvitse hakea kovinkaan kaukaa: Puolassa viime vuoden parlamenttivaalit voittanut konservatiivinen Laki ja oikeus -puolue on ajanut kiristyksiä esimerkiksi aborttilakiin jo vuosia.

Mlambo-Ngcukan mukaan ne maat, jotka eivät ole 90-luvun jälkeen selkeästi tunnustaneet naisten oikeuksia, ovat nyt entistä avoimemmin niitä vastaan.

– Se ehdottomasti tekee maailman sirpaleiseksi. Kaikessa tekemässämme kohtaamme myös vastustusta, Mlambo-Ngcuka sanoo.

Albrectsen ja Mlambo-Ngcuka tietävät mistä puhuvat, sillä Apolitical-sivusto (siirryt toiseen palveluun) on listannut heidät sadan vaikutusvaltaisimman tasa-arvovaikuttajan joukkoon.

Trumpin "suukapulasäännöllä" tuhoisat vaikutukset

Yksi tasa-arvoon merkittävästi vaikuttava tekijä on raha. Yhdysvallat on perinteisesti ollut kansainvälisesti suurin seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvän avun myöntäjä. Avun myötä naisten asemaa on pystytty parantamaan kehittyvissä maissa.

Yhdysvaltain Global gag rule eli niin kutsuttu suukapulasääntö kieltää yhdysvaltalaisen rahoituksen järjestöiltä, jotka tekevät abortteja tai antavat aborttiin liittyvää neuvontaa. Linjausta kutsutaan suukapulasäännöksi, koska se käytännössä estää järjestöjä puhumasta turvallisesta abortista.

1980-luvulta lähtien jokainen demokraattipresidentti on vuorollaan kumonnut säännön ja republikaanipresidentti ottanut sen uudelleen käyttöön.

Trumpin valtakautena suukapulasääntö ulottuu abortteja laajemmalle, mikä on sekä Albrectsenin että Mlambo-Ngcukan mukaan merkittävästi vaikuttanut naisten asemaan.

Trumpin kehityhteistyön tukea leikkaavaa politiikkaa vastustava mielenosoitus New Yorkissa.
Trumpin kehityhteistyön tukea leikkaavaa politiikkaa on saanut kovaa kritiikkiä. New Yorkissa mielenosoittajat vaativat oikeutta turvalliseen aborttiin.Justin Lane / EPA

Trumpin aikana (siirryt toiseen palveluun)rahaa ei myönnetä edes järjestöille, jotka saattavat omassa toiminnassaan tukea esimerkiksi aborttineuvontaa tarjoavia tahoja.

Kielteisen päätöksen (siirryt toiseen palveluun) saattavat saada esimerkiksi ohjelmat, joiden avulla hoidetaan tuberkuloosia, taltutetaan lapsi- ja äitikuolleisuutta sekä parannetaan yhteisöjen vesi- ja sanitaatiohuoltoa.

Trumpin laaja suukapulasääntö vaikuttaa noin 9 miljardin (siirryt toiseen palveluun) Yhdysvaltain dollarin avustussummaan. Tavallisesti perhesuunnittelulle on korvamerkitty 600 miljoonaan dollarin potti.

– [Trumpin toimet] eivät yksinkertaisesti vaikuta vain turvallisiin abortteihin vaan jokaiseen maaseudun tyttöön ja naiseen, jolla ei ole enää terveyspalveluihin samanlaista pääsyä kuin aiemmin, Albrectsen sanoo.

International Women’s Health Coalitionin (siirryt toiseen palveluun)selvityksen mukaan suukapulasääntö on vaikeuttanut naisten pääsyä ehkäisyneuvontaan, hiv- ja aids-teustauksiin ja hoitoihin sekä syöpätutkimuksiin. Global Fund for Women (siirryt toiseen palveluun)arvioi, että säännöllä on ollut “lamaannuttava vaikutus” maailmanlaajuiseen terveyteen ylipäätään.

Ruotsista mallia

Mitä globaalin tasa-arvon eteen sitten on tehtävissä?

Asiantuntijoiden mukaan helpotusta tasa-arvo-ongelmiin voi löytyä esimerkiksi investointipäätöksistä, ulkopolitiikasta ja nuorista aktivisteista.

Phumzile Mlambo-Ngcuka
UN Womenin pääjohtaja Phumzile Mlambo-Ngcuka näkee nuoret uuden suunnan näyttäjinä.Kalevi Rytkölä / Yle

Mlambo-Ngcuka liputtaa naisten oikeuksiin tähtäävän tarkan investointisuunnitelman puolesta. Sellaista ei tehty vielä 25 vuotta sitten Pekingissä.

Toivoa investoinneista on, sillä rahoittajat ovat jo heränneet. Esimerkiksi kehitysmaihin investoiva suomalainen Finnfund on osoittanut investoinneilleen tasa-arvotavoitteita. (siirryt toiseen palveluun)

Tanskalaisella Albrectsenilla on puolestaan toive EU:lle ja Pohjoismaille: ulkopolitiikka pitäisi perustaa tasa-arvoon. Albrectsenin mukaan EU-valtiot ja Pohjoismaat ikään kuin "kävelevät unissaan" eivätkä puolusta tasa-arvoa konservatiivisen pauhun keskellä niin tiukasti kuin pitäisi.

Albrectsenin mukaan mallia voitaisiin ottaa Ruotsista, jossa tasa-arvo on nostettu ulkopolitiikan ykkösprioriteetiksi. Ruotsi lanseerasi feministisen ulkopolitiikan (siirryt toiseen palveluun)ensimmäisenä maana vuonna 2014.

– Haluaisin nähdä, että myös muut Pohjoismaat tekevät niin, Albrectsen pohtii.

"Meillä on naisia, joita ei ole ennen ollut"

Maailman tasa-arvojohtajat tekevät yhden asian selväksi: nuorten maailmanlaajuiselle aktivismille pitää antaa painoa-arvoa.

Albrectsen toivoo, että nuoret feministit yritettäisiin tavoittaa diplomatian ja ulkopolitiikan keinoin. Jos puhe tasa-arvosta jatkuu vain hallitusten kesken, keskustelusta jäävät puuttumaan aidot toiveet ja tarpeet.

Mlambo-Ngcuka muistuttaa, että nuoret puhuvat kovaan ääneen asioista, jotka määrittävät olemassaoloamme: siis esimerkiksi ilmastosta, nettiväkivallasta ja epätasa-arvosta.

– Meillä on naisia, joita ei ole ennen ollut. He sanovat, etteivät halua olla naislentäjiä ja naisprofessoreja vaan lentäjiä ja professoreja. Ajattelutavoissa ja odotuksissa on tapahtunut iso muutos, Mlambo-Ngcuka tiivistää.

Mitä maailman pitäisi sinun mielestäsi tehdä naisten oikeuksien eteen? Keskustele aiheesta jutun lopussa.

Seksististä väkivaltaa vastustava mielenosoitus Mexico Cityssä marraskuussa 2019.
Mielenosoittajat vastustavat seksuaalista väkivaltaa Mexico Cityssä marraskuussa 2019.Sashenka Gutierrez / EPA

Lisää aiheesta:

Espanjassa naisiin kohdistuva väkivalta jälleen nousussa – uusi hallitus lupaa lisätä feminististä politiikkaa