Saamelaistaiteilijoille oma kansallispäivä tietää keikkoja ja koulukäyntejä – mielessä on edelleen yksi toive yli muiden

Kysyimme kolmelta saamelaiselta taiteilijalta, mitä oma kansallispäivä heille merkitsee.

saamelaiset
Ailu Valle
Rap-artisti Ailu Valle viettää saamelaisten kansallispäivää usein keikkalavoilla. Tänä vuonna artisti suuntaa esiintymään Tampereelle.Kevin Francett

Tänään 6. helmikuuta vietetään saamelaisten kansallispäivää.

Saamelaiset ovat viettäneet omaa kansallispäiväänsä pian 30 vuotta. Kansallispäivän juuret yltävät kuitenkin yli sadan vuoden taakse, aina vuoteen 1917, kun saamelaiset kokoontuivat 6. helmikuuta ensimmäiseen pohjoismaiseen kokoukseensa Norjan Trondheimissa.

Kysyimme kolmelta saamelaiselta taiteilijalta, mitä kansallispäivä heille merkitsee. Iloisen juhlamielen lisäksi jokaisella on päällimmäisenä mielessään toive siitä, että saamelaistietoutta levitettäisiin suomalaisissa medioissa ja kouluissa muulloinkin kuin kansallispäivänä.

"Toivon, että jokainen saamelainen voisi vapaasti juhlistaa kansallispäiväänsä"

Artisti ja joikaaja Iŋgá-Máret Gaup-Juusolle saamelaisten kansallispäivä on tärkeä ja merkityksellinen.

Tänä vuonna hän pääsee juhlistamaan päivää niin Norjan pääkaupungissa Oslossa kuin myös kotonaan Saamenmaalla.

– Tavallisesti juhlistan päivää syömällä hyvää ruokaa ja täytekakkua, laulamalla Saamen suvun laulun ja juttelemalla muiden saamelaisten kanssa. Joskus on myös sattunut niin, että minulla on ollut joikukonsertti kansallispäivänä, kertoo Gaup-Juuso.

Joikaajan lapsuudessa saamelaisten kansallispäivää ei vielä juhlittu suuresti, mutta tänä päivänä tilanne on toinen.

– Saamelaisten kansallispäivää arvostetaan nykyään paljon enemmän. Se vahvistaa saamen kansaa ja saamelaisten identiteettiä. On hyvä, että päivää juhlitaan näkyvämmin ja monipuolisemmin.

Hiljaisuuden rikkominen Inari
Ingá-Máret Gaup-Juuso toivoo kansallispäivään iloa ja hyvää mieltä.Vesa Toppari / Yle

Saamelaisten kansallispäivänä saamelainen kulttuuri, kielet ja historia ovat saamelaisyhteisön lisäksi laajasti esillä myös valtakunnallisella tasolla.

Gaup-Juuso pohtii kuitenkin, että yksi päivä ei millään riitä paikkaamaan valtaväestön tietovajetta saamelaisista. Tietoa pitäisi saada ujutettua muulloinkin, varsinkin kouluihin ja varhaiskasvatukseen.

– Saamelaiset joutuvat yhä kokemaan ja vastaanottamaan paljon vihapuhetta. Jos saamelaistietoutta saataisiin levitettyä enemmän kouluihin ja päiväkoteihin, se edesauttaisi vähentämään vihapuhetta ja negatiivisia asenteita saamelaisia kohtaan.

Saamelaisten kansallispäivään Gaup-Juuso toivoo kuitenkin iloa ja hyvää mieltä.

– Toiveeni on, että jokainen saamelainen voisi vapaasti juhlistaa kansallispäiväänsä ja käyttää saamen kieltä. Muistutan myös itseäni käyttämään meidän kultaista kieltämme, sanoo joikaaja Iŋgá-Máret Gaup-Juuso.

Lue myös erikoisartikkeli: Neliskulmaiset napit avioitumisen merkiksi, glittersaamenpuku festareille – saamenpuku on jotain ihan muuta kuin kuvittelit

"Kansallispäivää tulisi viettää suomalaisissa kouluissa"

Elokuvaohjaaja Katja Gauriloff aloittaa tämänkin kansallispäivän perinteisesti pukeutumalla saamenpukuun.

Hänellä on tarkoitus käydä rovaniemeläisessä päiväkodissa kertomassa esikoululaisille saamelaisuudesta.

– Minulla on sellainen taikareppu, jossa on esineitä ja tavaroita, jotka johdattelevat lapsia erilaisten saamelaisten tarinoiden, tekemisten ja historiankin lähteille.

Katja-Gauriloff
Katja Gauriloff on käsitellyt kolttasaamelaisia juuriaan elokuvatuotannoissaan.Yle / Vesa Toppari

– Sitten alan keittelemään lihakeittoa. Vietämme Rovaniemen saamelaisyhdistyksen kanssa yhteistä illanviettoa. Syömme lihakeittoa, kahvistelemme ja kuuntelemme tarinoita.

Gauriloffille kansallispäivä on hieno juhlapäivä, jota on mukavaa viettää yhdessä toisten saamelaisten kanssa.

Kansallispäivä toisaalta vahvistaa saamelaisten omaa kulttuuri-identiteettiä, toisaalta lisää myös valtaväestön tietoisuutta saamelaisista. Enemmänkin olisi kuitenkin tehtävissä.

– Suomessa tiedetään aika vähän meistä. Olisi hienoa, jos esimerkiksi kouluissa alettaisiin viettää saamelaisten kansallispäivää.

"Saamelaiskeskustelua voisi käydä koko viikon"

Pohjoissaamenkielisestä rap-musiikistaan tunnetulle Ailu Vallelle kansallispäivä on jo lähes vakiintunut keikkapäivä. Tänä vuonna Valle esiintyy Tampereella Staalon kaato -konsertissa.

Ailu valle Anár Inari saamelaisten kansallispäivä sámi álbmotbeaivi
Vuonna 2017 Ailu Valle esiintyi saamelaisten kansallispäivänä Inarissa.Vesa Toppari / Yle

Myös Ailu Valle toivoisi, että kansallispäivän julkisessa keskustelussa tilaa saisi juhlimisen lisäksi myös saamelaisten tilanne. Erityisesti perinteisten elinkeinojen ja uhanalaisten kielten tilanteesta sekä saamelaisten maaoikeuksista riittäisi puhuttavaa.

– Toisaalta voisi ajatella niinkin, että keskustelua käytäisiin kansallispäiväviikon ajan, ja itse kansallispäivä jäisi juhlapäiväksi.

Yleisesti juhlallisuuksia rajoittaa hieman se, että kansallispäivä on tavallinen arkipäivä. Valle nostaakin esille viime vuosina pallotellun ajatuksen kansallispäivän pyhittämisestä.

– Olisi mukavaa, jos kansallispäivä olisi vapaapäivä kaikille! Kaikkien pitäisi päästä juhlimaan sitä.

Seuraa saamelaisten kansallispäivän viettoa Yle Areenassa!

Ylen saamenkielinen toimitus Yle Sápmi näyttää kansallispäivän juhlallisuuksia suorana lähetyksenä Yle Areenassa. Areena-lähetys alkaa torstaina kello 12.00 ja kestää noin 45 minuuttia.

Pääosin saamenkielisessä lähetyksessä nähdään kansallispäivän tunnelmia muun muassa Utsjoelta, Inarista, Enontekiöltä ja Helsingistä.