Etnostressi on tuttua turkulaiselle Niina Siivikolle: "Mietin, olenko tarpeeksi hyvä saamelainen"

Saamen lippu on nostettu tänään Turun kaupungin salkoihin ensimmäistä kertaa saamelaisten kansallispäivän kunniaksi.

alkuperäiskansat
Niina Siivikko Aurajoen rannalla Turussa
Turun Aurajoen rantakadut ovat Niina Siivikon lempipaikkoja.Lassi Lähteenmäki / Yle

Saamelaisuus ei juurikaan Turussa näy, vaikka heitä on kaupungissa yli sata.

Turussa asuvat saamelaiset ovat jo pitkään toivoneet, että Turun kaupunki huomioisi saamelaisten kansallispäivän jollain tavalla.

Tänä vuonna Turku päätti nostaa Saamen lipun salkoon 6. helmikuuta. Myös Helsinki ja Tampere ovat liputtaneet saamelaisten kansallispäivänä.

Niina Siivikko on asunut Turussa yli kymmenen vuotta. Siivikko ja monet muut turkulaiset järjestävät juhlapäivänä kulkueen, joka vaeltaa liputetuilla Turun keskustan silloilla. Siivikko on innoissaan, että heidät huomioidaan kansallispäivänä Turussa.

– Siitä tulee näkyvämpi, olemassaolevampi ja nähdympi olo, pohtii Niina Siivikko.

Hänen muuttomatkansa Turkuun oli pitkä ja aika tyypillisestä syystä.

– Jos Ivalosta lähtee yliopistoon opiskelemaan, edessä on joka tapauksessa pitkä matka, Siivikko sanoo.

Kulttuurihistoria veti puoleensa. Nyt Siivikko on Turun yliopistossa tohtorikoulutettava. Väitöskirja käsittelee saamelaisuutta suomalaisessa mediassa vuosina 1968–1982.

Niina Siivikko
Etnostressi syntyy Niina Siivikon mukaan siitä, että kantaa huolta omasta vähemmistökulttuuristaan ja sen säilymisestä.Lassi Lähteenmäki / Yle

Etnostressi on tuttu juttu turkulaissaamelaiselle

Etnostressi on Niina Siivikon mukaan tuttu ilmiö osalle saamelaisista.

– Mietin, olenko nyt tarpeeksi hyvä saamelainen tai minkälainen saamelaisen pitäisi olla. Kun liikun ihmisten keskellä, edustan samalla kaikkia saamelaisia, Siivikko selventää.

Turussa saamelaisia on kohtalaisen vähän. Niina Siivikko on yksi näkyvimmistä, siksi häntä pyydetään usein kouluvierailulle ja muualle kertomaan saamelaisuudesta. Joka paikkaan ei kuitenkaan yksi ihminen ehdi.

– Sitten on huono omatunto, jos jää joku tilaisuus väliin.

Etnostressiä lisää vielä se, että suomalaisten tietämys saamelaisista on huolestuttavan vähäistä. Siihen Siivikko on törmännyt myös Turussa. Yleensä se vähäinenkin tieto saamelaisista perustuu stereotyyppeihin.

– Eivät ihmiset välttämättä edes tajua, kuinka vähän he tietävät. Esimerkiksi kysytään, kuinka montaa saamen kieltä Suomessa puhutaan, Siivikko sanoo.

Suomen kouluissa ei juurikaan opeteta saamelaisuutta. Siksi tietämys on Siivikon mukaan niin vähäistä.

Niina Siivikko esittelee saamelaisen muraalin Turussa
Kuin sattuman kautta tästä turkulaisesta muraalista tuli Turun komein asaamelaismaalaus. Kohta se katoaa Niina Siivikon harmiksi maisemasta.Lassi Lähteenmäki / Yle

Saamelaistaidetta ihan sattumalta

Niina Siivikko haluaa esitellä koskettavan taideteoksen Kaarinankadun ja Kerttulinkadun kulmauksessa Turussa. Se on kerrostalon seinään maalattu muraali. Kuvan syntymisen tarina koskettaa erityisesti saamelaisia.

Taiteilija Wasp Elderin maalaama muraali syntyi kerrostalon seinälle pari vuotta sitten, ja se on äänestetty Turun hienoimmaksi muraaliksi (siirryt toiseen palveluun) kaupunkilehti Turkulaisen äänestyksessä.

Taiteilija sai inspiraationsa netistä löytämästään Eino Mäkisen vanhasta mustavalkoisesta valokuvasta. Pari vuotta myöhemmin eräs kolttasaamelainen näki talon seinällä kuvan ja tajusi, että kuvassa ovat hänen isoukkinsa ja tämän tytär. Seinällä oli siis ollut pari vuotta hieno saamelaismuraali.

Seuraava vaihe tällä muraalilla onkin surullisempi. Kerrostalon julkisivu remontoidaan, ja sen myötä koko komeus katoaa. Remontti on ollut suunnitelmissa jo pitkään, mutta saamelaisia se harmittaa.

– Onhan se nyt ihan hirveän surullista, että se peittyy, harmittelee Niina Siivikko.

Lue myös:

Tämä on kertomus saamenpuvuista – aviomies halusi säpikkäisiinsä vihreää, sillä vaimo on kotoisin Lemmenjoen mäntymetsästä – Gákti čatná olbmuid oktii: vihtta gáktemuitalusa

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus