Yksinkertaisia kysymyksiä lakkoilusta: Mitä tehdä, jos ei kuulu liittoon? Entä jos on vuokratyöläinen?

Lakko on ammattiliitolle hyvää aikaa uusien jäsenten keräämiseen. Lakkoavustuksiin pääse kiinni vaikka liittyisi vasta lakon varmistuttua.

lakot
Kassa Prisma Kaaren tiloissa Helsingin Kannelmäessä.
Ammattiliitto PAM uhkaa laajoilla lakoilla. Jos sopua ei synny, esimerkiksi Prismat ovat menossa kiinni helmikuun lopulla.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Sahat seisovat, ja kohta ovat Prismatkin kiinni. Tänä talvena työehtoneuvottelut ovat jumissa monella suunnalla ja tunnelma on poikkeuksellisen kireä.

Tavalliselle työntekijälle tilanne voi olla hämmentävä – ainakin jos kuuluu siihen 40 prosenttiin työvoimasta, joka ei kuulu ammattiliittoon.

Tässä joukko yksinkertaisia kysymyksiä sekä niihin vastaukset.

En kuulu liittoon. Saanko mennä lakkoon?

Saat. Ammattiliittoihin kuulumattomilla työntekijöillä on oikeus osallistua työtaisteluun.

Suomessa lähes 60 prosenttia työvoimasta kuuluu ammattiliittoon. Tämä niin sanottu järjestäytymisaste vaihtelee toimialoittain, esimerkiksi logistiikka-alalla, teollisuudessa ja julkisissa palveluissa hyvin suuri osa työntekijöistä kuuluu liittoihin.

Tällaisilla järjestäytyneillä aloilla myös liittoon kuulumattomat osallistuvat herkimmin lakkoon. Kyse lienee sekä solidaarisuudesta että joukkopaineesta.

Kuulun liittoon. Mitä teen jos lakko tulee?

Pääluottamusmies on ammattiyhdistyksen edustaja työpaikalla. Kysy häneltä.

Nykyisin lakot eivät useinkaan kohdistu kokonaiseen toimialaan vaan pienempään joukkoon yrityksiä kerrallaan. Vaikka olisit lakkoilevan liiton jäsen, lakko ei välttämättä osu sinun työpaikkaasi.

Entä jos kohdistuu? Yksinkertaisimmin asia selviää kysymällä luottamusmieheltä, joka on ammattiyhdistyksen edustaja työpaikalla. Jos et tiedä kuka hän on, vanhempi kollegasi todennäköisesti tietää.

Myös ammattiliittojen verkkosivuilta löydät tarkat listat siitä, mitä yrityksiä ja mitä toimipaikkoja lakko koskee.

Olen vuokratyöläinen, mitä teen?

Voit lakkoilla tai mennä töihin. Kannattaa kuitenkin kysyä vuokratyönantajan linjaus.

Vuokratyöntekijän asema on tavallista työntekijää monimutkaisempi. Hänen työnantajansa ei ole lakon kohteena oleva yritys – eikä edes jäsenenä siinä työnantajaliitossa, johon lakolla pyritään vaikuttamaan.

Tässä mielessä vuokratyöntekijän lakkoilu tuntuu perusteettomalta.

Ammattiliittojen mielestä vuokratyöläisen kuuluu kuitenkin mennä lakkoon, koska hän hyötyy lakolla saavutetuista eduista. Hyvin usein hänellä on samat työehdot kuin yrityksen omilla työntekijöillä.

Vuokratyöntekijää ei käy kateeksi. Onneksi työntekijä- ja työnantajapuolella on jonkin verran ymmärrystä hänen tukalalle tilanteelleen. Henkilöstöpalveluyritysten liiton näkemys asiassa on selvä:

– Kun työpaikalla muut menevät lakkoon, vuokratyöntekijä saa päättää mitä tekee, Ylelle kerrotaan.

Vuokratyöyhtiöitä edustava liitto on myös linjannut, että sen jäsenet eivät välitä vuokratyövoimaa korvaamaan lakossa olevia työntekijöitä.

Varmuuden vuoksi työntekijän kannattaa kuitenkin tarkistaa oman vuokratyöfirmansa linjaus, sillä merkittävä osa suomen sadoista vuokratyöyhtiöistä ei kuulu Henkilöstöpalveluyritysten liittoon.

Onko pakko mennä lakkoon?

Työntekijöillä on oikeus mennä töihin myös lakon aikana.

Teollisuusliiton mukaan heidän työtaistelunsa koskee kaikkia lakon piirissä olevia töitä – katsomatta työntekijän tehtävää tai sitä, onko henkilö Teollisuusliiton jäsen vai ei (siirryt toiseen palveluun).

Työnantajien ja oikeusoppineiden mukaan ajatus on virheellinen. Lakon aikana etenkin liittoihin kuulumattomilla ja jopa liittoon kuuluvilla on oikeus käydä töissä. Lakkoilu on vapaaehtoista.

Eri asia on se, että töihin menemisellä voi olla epäsuotuisa vaikutus työpaikan kahvipöytäkeskusteluihin.

Mistä saan rahaa – ja paljonko?

Ammattiliitto maksaa jäsenilleen lakkoavustusta noin 70–100 euroa päivässä.

Ammattiliittojen jäsenilleen maksamien lakkoavustusten määrä on noussut kymmenen vuoden kuluessa noin 50 eurosta 70–100 euroon. Summasta 16 euroa voidaan maksaa verottomana.

Avustusta maksetaan liittojen jäsenille.

Liittoon kuulumattomat eivät avustusta saa, vaikka kuuluisivat Yleiseen työttömyyskassaan.

Jos liityn ammattiliittoon vasta lakon aattona, saanko rahaa?

Kyllä.

Lakko on liitoille erinomainen keino hankkia uusia jäseniä. Esimerkiksi Posti- ja logistiikka-alan unioniin liittyi viime Posti-kiistan aikaan 700 uutta jäsentä muutaman kuukauden aikana.

Liitot houkuttelevat jäseniä eduilla, joista lakon aattona tärkein on lakkoavustus.

  • Teollisuusliiton lakkoavustuksen saavat ne, jotka ovat liittyneet viimeistään neljä päivää ennen lakon alkamista.
  • Posti- ja lostiikka-alan unionin, Insinööriliiton ja YTN:n lakkoavustuksiin pääsee kiinni, kunhan liittyy ennen lakon alkamista.
  • Palvelualojen ammattiliitto PAM:iin tulee liittyä viimeistään ensimmäisenä lakkopäivänä.
  • Sähköliiton ja PRO:n jäseneksi voi liittyä myös kesken lakon, ja siitä maksetaan liittymishetkestä tai jäsenyyden rekisteröinnistä lukien.

Jos lakolla voitetaan palkankorotus, saanko sen vaikka en osallistuisikaan lakkoon?

Kyllä saat.

Lakolla pyritään vaikuttamaan työehtosopimuksiin. Siitä hyötyvät kaikki sopimuksen piiriin kuuluvat työntekijät.

Rankaiseeko työnantaja, jos menen lakkoon?

Ei, ainakaan työnantajaliittoihin kuuluvissa työpaikoissa.

Lakkoon osallistuminen ei ole irtisanomisperuste. Ei edes niissä tapauksissa, jossa henkilö ei itse ole ammattiliiton jäsen.

Liittoon kuulumisesta tai lakkoon osallistumisesta ei voi rangaista.

Työntekijäliittojen suunnasta toki kuulee väitteitä siitä, että kaikki työnantajaliittojen ulkopuoliset yritykset eivät tätä periaatetta tunnusta.

Jos en halua lakkoilla, olenko rikkuri?

Olet, jos Sähköliitolta kysytään.

Ammattiyhdistysliike käyttää rikkuri-termiä useissa eri merkityksissä.

  • Ensinnäkin omista jäsenistään, jotka eivät osallistu lakkoon.
  • Toisaalta niistä työntekijöistä, jotka ryhtyvät tekemään lakossa olevien töitä.
  • Näiden lisäksi rikkuri-syytöksiä on tänä keväänä käytetty puhuttaessa liittoihin kuulumattomista ja esimerkiksi vuokrafirmojen työntekijöistä.

Työnantajapuolen näkökulmasta sellaista kuin rikkuri ei ole olemassakaan. Samalla lailla kun lakkoilu on perusoikeus, toinen perusoikeus on lakkoilun vapaaehtoisuus.

Lakkoilulla on kuitenkin pitkä ja osin verinenkin historia, joka kummittelee yhä tämän päivän keskuteluissa. Sähköliitto lainasi omilla verkkosivuilla kirjailija Jack Londonin yli sata vuotta vanhaa luonnehdintaa:

"Rikkuri on kaksijalkainen eläin, jolla on korkkiruuvisielu, vesiaivot, selkäranka yhdistelmä hyytelöä ja limaa. Siellä, missä muilla on sydän, hän kantaa sisällään mätien periaatteiden kasvainta.”

Rikkuriksi leimaantuminen on tehokas pelote. Toisaalta siitä on tullut sana, joka tahraa ammattiyhdistysliikkeen omaakin imagoa.

Tuon sanan käyttö on omiaan etäännyttämään ammattiyhdistystä etenkin nuorista työntekijöistä.

Korjattu 6.2. Muokattu lausetta, jossa kerrotaan, että liittoon kuulumaton ei saa lakkoavustusta. Aiemmin lauseesta saattoi ymmärtää, että Yleiseen työttömyyskassaan kuuluminen olisi este lakkoavustuksen saamiselle.

Lue myös:

Kuulutko ammattiliittoon vai haluatko pysyä kaukana koko touhusta? Kerro, miten sinä ja työkaverisi suhtaudutte liittoihin ja työtaisteluihin

Riika Mäki-Valtari päätti liittyä liittoon jo opiskeluaikana – kerro kokemuksesi, kannattaako nuoren kuulua liittoon?

Metsäteollisuuden lakon venyminen nakertaa tehdaspaikkakunnan lapsiperheen taloutta – paperityöntekijä: "Ei paljon hymyilytä, jos nollatilejä alkaa tulla"

Keskustelu on auki 7.2. klo 23 asti.