Analyysi: Marin paistattelee kohdevalossa ja nostaa sosiaalidemokraattien suosiota

Perussuomalaiset ovat kärjistäneet ulostulojaan, kirjoittaa Ylen politiikantoimittaja Maria Stenroos.

puolueiden kannatus
Oikeusministeri, RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson (vas.), sisäministeri, vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo, pääministeri Sanna Marin, valtiovarainministeri, keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni ja opetusministeri, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson hallituksen johtoviisikon tiedotustilaisuudessa Helsingissä 3. helmikuuta.
Oikeusministeri, RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson (vas.), sisäministeri, vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo, pääministeri Sanna Marin, valtiovarainministeri, keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni ja opetusministeri, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson hallituksen johtoviisikon tiedotustilaisuudessa Helsingissä 3. helmikuuta.Jussi Nukari / Lehtikuva

Sanna Marin (sd.) on pyörinyt viime viikot Sveitsin Davosissa paneelikeskusteluissa maailman johtajien kanssa. Hän on kertonut Washington Postille amerikkalaisen unelman olevan Suomessa arkea. Marin on myös kieltäytynyt poseeraamasta Time-lehden kuvassa sirossa, naisille ehdotetussa kuvausasennossa.

Pääministeri Sanna Marin on hyödyntänyt superjulkisuuden mainostamalla pohjoismaista tasa-arvoista hyvinvointiyhteiskuntaa.

Maailmalla menee lujaa mutta kotimaassa varovaisemmin.

Kotimaan politiikassa Marin on keskittynyt rauhoittelemaan: Hän on sanonut ymmärtävänsä hoitajien palkkatoiveita. Hän on vakuuttanut, että hallitus ottaa vakavasti talousasiantuntijoiden huolen ja tekee päätökset, joilla Suomessa tulee hiilineutraali. Nämä ovat vasta viestejä, eivät vielä ratkaisuja.

Kannatusmittauksessa sosiaalidemokraatteihin on alkanut paluuliikenne. Antti Rinteen (sd.) viimeisen pääministerikuukauden aikaisesta 13,2 prosentista kannatus on noussut 16 prosenttiin. Marin-ilmiö ei riitä muuttamaan puolueiden kannatusjärjestystä mutta sen erottaa ilman suurennuslasia.

Hallituksen kannatus nousi – keskustasta huolimatta

Kun suomalaiset ovat vastailleet Taloustutkimuksen kysymyksiin, he ovat todennäköisesti perustaneet ratkaisunsa siihen, millainen mielikuva heillä on puolueiden politiikasta pidemmällä aikavälillä ja poliitikkojen viimeaikaisista esiintymisistä.

Eduskunta on ollut istuntotauolla, kun Ylen tuorein kannatusmittaus on tehty tammi–helmikuussa. Hallitus on ollut töissä, mutta päätöksiä työpaikkojen luomiseksi tai päästöjen vähentämiseksi se on vasta lupaillut ja valmistellut.

Puoluekannatusgrafiikka
Laura Merikalla/Yle

Hallituspuolueisiin luottavia oli silti pari yksikköä enemmän kuin kuukausi sitten. Puolueet saavat yhteensä taakseen 53 prosenttia suomalaisista. Niukka enemmistö suomalaisista uskoo, että viisikko hoitaa hommansa.

Hallituksen politiikan suosio nousi, vaikka mukaan mahtuu yksi pudottaja. Se on keskusta, jonka kannatus horjuu 11–12 prosentin tuntumassa.

Katri Kulmunin (kesk.) johtama kansanliike huokaisi ennenaikaisesti viime kuussa, kun pääministeri Antti Rinteen (sd.) erottamisen jälkeen kannatus käväisi ylempänä. Gallupeista on turha tehdä liian nopeita johtopäätöksiä tai olla näkevinään trendejä kovin nopeasti. Kannatusmittauksesta niitä erottuu kuitenkin kolme: Ensimmäiseksi, vaaleista katsoen demarien trendi näyttää kurovan umpeen vaalien jälkeen tapahtuneen pudotuksen. Toiseksi, keskustan trendi on aleneva.

Keskusta kannatuksen laskuun voi olla monta syytä. Puolue etsii itseään, eikä puheenjohtaja Katri Kulmuni ole vielä vakuuttanut puoluetta eikä ilmeisesti itseäänkään siitä, nouseeko keskusta. Kannatuksen laskun murheet kertyvät puheenjohtajan harteille. Jos kevät ei tuo valoa, Kulmunin mahdolliset haastajat voivat herätä.

Keskustan ongelmat voivat heikentää hallitusta

Jos keskusta päättää lähteä etsimään nostetta niin, että se alkaa profiloitua hallituksen sisällä puna–vihreän politiikan vastavoimaksi, koko hallitus on vaikeuksissa. Sen tietää myös muu hallitus.

Tämän viikon ilmastokeskustelussa ulospäin esiintyi yhtenäinen hallitus. Hiilineutraalin imagon takaa löytyy kuitenkin keskusta, joka on sitonut itsensä turpeeseen ja vihreät, jolle turpeen poltosta eroon pääseminen on identiteettikysymys. Välissä taiteilee pääministeri, joka yrittää olla hermostuttamasta kumpaakaan.

Työllisyyden parantamisessa keskusta on valmis etsimään muita puolueita kovempia keinoja. Voi olla, että linjaerimielisyyksiä ratkotaan ja profiileja nostetaan huhtikuun kehysriihessä.

Halla-aho kokeilee myrkkynuolia

Helmikuun neljäntenä päivänä päättyneellä mittausjaksolla erottuu kolmaskin trendi. Se on perussuomalaisten nousun taittuminen. Yli vuoden jatkunut nousukäyrä pysähtyi huippuunsa marras–joulukuussa ja kääntyi loivaan laskuun tässä mittauksessa. Puolue on silti kirkkaasti suurin, kannatus on 23,3 prosenttia.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho analysoi joulukuussa, että trendin ollessa nouseva puolue tekee jotain oikein. Ja jos trendi on laskeva, jotain tehdään väärin.

Populistipuolueen tekniikka on Halla-ahon mukaan pysyä järkähtämättä niissä teemoissa, mitä on päätetty pitää esillä. Viime viikot puolue vaikuttaa kärjistäneen ulostulojaan entistä räikeämmiksi: puheenjohtaja on puhunut kurkunleikkaajista ja säestänyt poliisia alatyylisesti arvostellutta kansanedustajaa. Seuraavissa mielipidemittauksissa nähdään, pureeko tyyli kannattajiin.