1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. talvisota

Mikko Meri näki pommikoneparven ikkunasta ja sitten jysähti – kukaan ei ole varma, miksi venäläiset pommittivat pientä hämäläiskylää

Yksi mahdollisuus on, että Portaan kylä Tammelassa oli venäläisille varakohde, jonne tyhjennettiin pommikuorma.

talvisota
Mikko Meri
Mikko Meri oli 11, kun venäläiskoneet ilmestyivät taivaalle. Häntä harmitti, ettei päässyt katsomaan pommien jättämiä jälkiä läheltä.Eeva Hannula / Yle

Lounaishämäläisessä Portaan kylässä elettiin helmikuun alkua vuonna 1940. Oli pakkasyö, ja kuu heitti säteitään hangille. Talot olivat pimeinä, ikkunoissa pimennysverhot.

Mikko Meri oli 11-vuotias poika. Hän katseli kotoväen kanssa ikkunasta, kun parvi venäläisten pommikoneita lähestyi kylää. Utelias poika näki, kun pommeja putosi lähipellolle.

– Katselimme ikkunasta ulos kun oli kovin paljon koneita ilmassa. Koneita oli varmaan pari sataa kuuden, seitsemän kilometrin päässä. Oli kova pakkanen ja paljon lunta, ja sitten ilmassa vilahti jotakin ja jysähti kolme kertaa. Pommit putosivat puolentoista kilometrin päähän, kertoo Mikko Meri.

Pelko Portaassa oli kova ja väki ihmetteli, miksi Porrasta pommitettiin. Tunnelma oli ahdistava. Miehet olivat rintamalla. Joka talosta ja joka suvusta oli kaatunut miehiä. Kylässä oli naisia, lapsia ja vanhuksia.

– Jälkeenpäin kuulin, että kaksi suomalaista hävittäjää olisi ollut hätyyttelemässä venäläisiä pommikoneita. Pommeja tuli alas neljä, kolme niistä räjähti ja yksi jäi suutariksi.

Pieni Mikko hiihti pommituspaikalle aamulla. Pellolle oli kuitenkin vedetty nauha parinkymmenen metrin päähän pommien paikasta eikä poika päässyt lähemmäs tapahtumapaikkaa. Pellolla miehet nostivat räjähtämättömän suutarin rekeen. Mikko Meri kertoo, että pellolle tuli tapahtunutta katsomaan paljonkin kansaa.

Portaassa oli viiden tien risteys

Porras ei vuonna 1940 ollut aivan tavallinen hiljainen maalaiskylä. Se oli viiden maantien risteyspaikka, jonka kautta kulki paljon linja-autoja esimerkiksi Helsingistä Poriin ja Lahdesta Turkuun. Portaan halki oli vedetty myös "Rautarouva", eteläisen Suomen merkittävin sähkönsiirtolinja, joka siirsi sähköä Turkuun ja Helsinkiin.

Portaalaiset puhuivat pommituksista paljon. Olo oli outo. Kylällä mietittiin, olisiko pommituksiin ollut syynä esimerkiksi juuri sähkönsiirtolinja.

– Ei sitä tiedä, miksi pommit Portaaseen pudotettiin, sanoo Mikko Meri.

Martti Pura seisomassa muistomerkin vierellä
Kyläläiset pystyttivät Hämeen härkätien varteen pommituksen muistokiven 80 vuotta tapahtuman jälkeen. Portaalainen Matti Pura arvailee pommitusten syytä yhä.Eeva Hannula / Yle

Portaalainen Martti Pura epäilee, että kylän pommitukset liittyivät isompaan asiaan. Hän epäilee, että pommeja oli venäläisiltä jäänyt varsinaisista kohteista ja niistä piti päästä eroon.

– Jos minä olisin halunnut maantieliikennettä häiritä, niin olisin kyllä tuon tien katkaissut, tuumii Martti Pura.

Porras saattoi olla varakohde

Eversti evp Erkki Kauppinen on miettinyt Portaan pommitusta paljon. Hän on sitä mieltä, että ehkä Porras oli venäläisille jonkinlainen varakohde.

– Kyllähän lentäjillä kartat oli ja kyllähän ne näkivät tienristeyksen ja ymmärsivät, että siinä on tärkeä liikenteellinen paikka. Ei siinä paljoa mielikuvitusta tarvittu, että huomasivat, että tähän ne voisi pudottaa, kun pommeista kerran piti päästä eroon.

Pommikuorman kanssa ei voinut laskeutua takaisin kentälle.

– Se on niin vaarallinen yhdistelmä, että siinä miehistö pääsee helposti hengestään. Ne pudotettiin sitten, jos ei muuta, niin tulokentän lähelle, sanoo Erkki Kauppinen.

80 vuotta sitten Portaan pommitusten aikaan rintamalla oli vastikään käynnistynyt Summan taistelu. Kymmenisen päivää sen jälkeen Summa murtui. Helmikuun toisen päivän tietämillä Manner-Suomessa venäläiset pommittivat rajusti länsirannikkoa. Venäläisiä pommikoneita lensikin taajaan rannikon satamiin.

Portaassa tarinat kylän pommituksista ovat eläneet sukupolvien ajan. Nyt, 80 vuotta myöhemmin, kyläläiset pystyttivät Hämeen härkätien varteen pommituksen muistokiven, jotta myös tulevaisuudessa kyläläiset muistaisivat sodan tapahtumia ja ymmärtäisivät paikallisen historian merkitystä.

Lue seuraavaksi