Krista Kiuru: Hoitajien siivoaminen ja pyykkääminen loppuu, hoitajamitoitus etenee – Rahaa yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksista

Hoitajamitoitukseksi tulossa seitsemän hoitajaa kymmentä vanhusta kohti. Lähivuosina tarvitaan hoitajia yli 4000 lisää.

vanhustenhoito
Miten perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru aikoo rahoittaa paremmat vanhuspalvelut?
Miten perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru aikoo rahoittaa paremmat vanhuspalvelut?

Hallitus on antanut lakiesityksensä vanhusten hoivan sitovasta hoitajamitoituksesta eduskunnalle. Vuosikymmenen kiistelyn jälkeen siis sitova hoitajamitoitus on askeleen lähempänä toteutumistaan.

Hallituksen esityksessä hoitajamitoitus on sitovasti seitsemän hoitajaa kymmentä vanhusta kohti vanhusten ympärivuorokautisissa hoitopaikoissa. Hallintokielellä ilmaistuna hoitajamitoitus on 0,7. Nykyisin on voimassa vain suositus hoitajamitoituksesta, joka on 0,5 eli viisi hoitajaa kymmentä vanhusta kohti.

  • Katso perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun tiedotustilaisuus Yle Areenassa.

Hoitajamitoitus tulee sitovana voimaan viimeistään aprillipäivänä eli 1. huhtikuuta vuonna 2023. Uusi mitoitus tarkoittaa, että vanhusten hoivaan tarvitaan noin 4 400 hoitajaa lisää.

Todennäköisesti hoitopaikkoihin tarvitaan lisää työntekijöitä myös tukipalveluihin, kärjistetysti siivoamiseen ja pyykkäämiseen. Oletus on, että hoitajat ovat nyt tehneet jonkin verran työtä, joka lasketaan uudessa hoitajamitoituksessa tukityöksi, ei hoitotyöksi.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru arvioi tiedotustilaisuudessa, että henkilömitoituksella on kiire.

– Vanhusten palvelujen kriisiin on vastattava nopeasti.

– Hoitajien siivoaminen ja pyykkääminen loppuu elokuussa, Krista Kiuru lupaa.

Elokuulla perhe- ja peruspalveluministeri tarkoittaa ajankohtaa, jolloin hallitus odottaa lain hoitajamitoituksesta tulevan voimaan ja siirtymäaika kohti vuotta 2023 alkaa.

Ministeri kertoo, kuinka Valvira eli sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto on arvioinut, että tällä hetkellä vanhuspalveluissa on joko liian vähän hoitajia tai hoitajat ovat tehneet hoitopaikoissa tukitöitä, siis jotain muuta kuin hoitotyötä.

Hallitus: rahaa apteekkareilta ja yksityisen hoidon Kela-korvauksista

Hallitus aikoo rahoittaa vanhusten hoivan sitovan hoitajamitoituksen muun muassa yksityisen terveydenhuollon sairausvakuutuskorvausten pienentämisellä, tavalla tai toisella. Näiden Kela-korvausten pienentämiset eivät kohdistu suun terveydenhoitoon tai mielenterveyskäynteihin.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan nykyisin sairausvakuutuksen lääkärikorvauksista yli 80 prosenttia kohdistuu erikoislääkärikäynteihin.

– Korvausjärjestelmän näkökulmasta keskitytään siihen, että saadaan julkisen terveydenhuollon palvelut kuntoon, Kiuru linjaa.

Krista Kiuru muistuttaa hallituksen tulevan sosiaali- ja terveyshuollon uudistuksen eli soten linjauksista. Sote-palvelut on tarkoitus tuottaa pääasiassa julkisen sektorin toimesta, mutta yksityisiäkin palveluntuottajia tarvitaan.

Kokoomus arvostelee Kela-korvausten leikkausaietta

Oppositiopuolueista kokoomus arvostelee hallituksen aietta leikata yksityisen hoidon Kela-korvausta, jotta sitova hoitajamitoitus saadaan rahoitettua. Kansanedustajat Sari Sarkomaa (kok.) ja Mia Laiho (kok.) arvostelevat, että hoitajamitoitusrahoja leikataan sairailta ja eläkeläisiltä.

– Korva- ja silmälääkäriä sekä gynekologia ei edes ole saatavilla julkisella sektorilla muuten kuin erittäin tiukan lähetemuurin ja kuukausien jonotuksen takana. Ei ole terveyspoliittisesti perusteltua, että nämä palvelut eivät olisi kohtuudella kaikkien saatavilla, kirjoittavat Sarkomaa ja Laiho tiedotteessaan.

Kokoomuskansanedustajien mielestä Kela-korvaus on universaali etuus, jota jokainen saa samassa tilanteessa saman verran. Sarkomaan ja Laihon mukaan yksityistä hoitoa käytetään laajasti monissa tuloluokissa. He epäilevät, että sairausvakuutuskorvausten alasajon myötä perusterveydenhuolto ajautuisi kaaokseen.

Apteekeissa rinnakkaislääkkeiden tarjoaminen saattaa lisääntyä

Hallituksen tarkoitus on myös tehostaa lääkehuoltoa ja laajentaa alkuperäislääkkeiden rinnakkaisvalmisteiden käyttöä. Ratkaisu tarkoittanee jollakin tavalla puuttumista apteekkien ja lääkevalmistajien toimintaan tai tuloihin lääkkeiden myynnistä.

– Potilaiden maksurasitusta ei kasvateta, apteekkiuudistus toteutetaan, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru lupaa.

Kysymys on ainakin niin sanotuista biolääkkeistä.

Tarkoitus on luoda rinnakkaislääkkeiden tapainen vaihtomahdollisuus apteekeissa biolääkkeiden alkuperäisversioista rinnakkaisvalmisteisiin, joita kutsutaan biosimilaareiksi. Nyt apteekit eivät tarjoa vaihtoa biolääkkeiden rinnakkaisvalmisteisiin.

Esimerkiksi Suomen myydyin lääke on reumalääke nimeltään Humira. Se on biolääke. Kun biolääkkeiden patenttisuojat päättyvät, rinnakkaisversioiden avulla toivotaan miljoonien eurojen säästöjä lääkekuluihin.

Lisäksi oletus on, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluhankintoja ja ostopalveluja pystytään tehostamaan, koska palveluntarjoajien koon oletetaan kasvavan. Siis suurempien palvelunjärjestäjien avulla ostokustannukset pienenisivät.

Digitalisaation säästöhyötyjen saamisesta myös epäilyksiä

Sosiaali- ja terveydenhoidon digitaalisten palvelujen käytön lisäämisestä etsitään myös säästöjä.

Näillä keinoilla hallitus pyrkii siihen, ettei se joudu etsimään vanhuspalveluiden hoitajamitoitukseen rahaa muista vanhusten tai sairaiden palveluista.

Hallitusneuvotteluissa hoitajamitoitukseen ohjattiin rahaa noin 70 miljoonaa euroa. Se ei kuitenkaan riitä. Kustannusten arvioidaan olevan vuonna 2023 noin 180 miljoonaa euroa.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan ensimmäisen vajaan vuoden jälkeen vuosittaiset hoitajamitoituksen kulut ovat noin 240 miljoonaa euroa.

Ylen aiemman uutisen perusteella esimerkiksi Järvenpään kaupunginjohtaja Olli Naukkarinen arvioi tiistai-iltana Twitter-viestissään, että ainakin kunnissa digitaalisten palvelujen säästöhyöty on jo laskettu muiden menojen kattamiseen.

Hoitajamitoituksen rahoituksen yksityiskohdat on tarkoitus viimeistellä hallituksen kehysriihessä eli neuvottelussa julkisen talouden suunnitelmasta huhtikuun alussa.

Laki hoitajamitoituksesta on tarkoitus saada voimaan jo tämän vuoden elokuussa. Hoitopaikoilla on kuitenkin mahdollisuus hoitajamitoituksen siirtymäaikaan, joka päättyy huhtikuun alussa vuonna 2023.

Siirtymäaikana hoitajien määrä pitäisi kuitenkin olla vähintään viisi hoitajaa kymmentä vanhusta kohti eli mitoitus olisi vähintään 0,5. Mitoitusta laskettaessa otetaan huomioon vain välitöntä hoitotyötä tekevät työntekijät.

Krista Kiurun mukaan tällä hetkellä hoitopaikoista viisi prosenttia alittaa 0,5:n hoitajamitoituksen.

Lisää koulutuspaikkoja hoitajaopiskelijoille ja maahanmuuttoa

Hallitus on listannut keinoja, joilla hoitajien määrää yritetään lisätä.

Tarkoitus on lisätä aloituspaikkoja lähihoitaja- ja sairaanhoitajakoulutukseen. Kouluttautumiseen hoiva-avustajaksi luodaan erilaisia koulutuspolkuja. Yhtenä mahdollisuutena Kiuru väläyttää työvoimapoliittista koulutusta.

Hallitus aikoo myös selvittää hoitajien työperäisen maahanmuuton lisäämistä.

Lisäksi hallitus yrittää houkutella työttöminä olevia tai hoitoalalta pois lähteneitä työntekijöitä takaisin alalle päivittämällä heidän ammatillista osaamistaan ja rakentamalla heille erilaisia työllistymisreittejä. Myös alan houkuttelevuutta yritetään lisätä parantamalla työssä kehittymis- ja etenemismahdollisuuksia.

LUE LISÄÄ:

Pääministeri vahvistaa Ylelle: Hallitus sopuun vanhuspalveluiden hoitajamitoituksesta – Rahat lääkehuollon tehostamisesta ja digitalisaatiosta