"Enää ei voida luottaa siihen, että suurvaltojen konfliktit eivät ulotu arktiselle alueelle" – Pohjoismaiden mielestä alueella ei kuitenkaan ole hätää

Tutkijan mukaan arktisen alueen tulevaisuutta turvaamaan on saatava laajempi kansainvälinen rintama.

arktinen alue
Huippuvuorten suurin asutuskeskus Longyearbyen
Venäjä on ilmoittanut haluavansa keskustella Norjan kanssa Huippuvuorten "tilanteesta". Venäjän mielestä Norja on rajoittanut aiheettomasti muun muassa venäläisalusten liikennöintiä alueella.Berit Roald / EPA

TromssaOnko arktisesta alueesta tulossa uusi Lähi-itä, kuten Ranskan entinen pääministeri Michel Rocard uskoo, vai pysyykö se rauhan tyyssijana?

Pohjoismaiset poliitikot vakuuttavat, että konfliktit pysyvät kaukana, kuten tähänkin asti. Tutkijat ja turvallisuuspolitiikkaan erikoistuneet toimittajat katsovat tilanteen muuttuneen vaarallisemmaksi.

Jako kävi hyvin ilmi arktisen Davos-kokoukseksi kutsutussa Arctic Frontiers - konferenssissa viime viikolla. Pohjois-Norjan Tromssassa oli vuosittaiseen tapaan koolla suuri joukko asiantuntijoita, poliitikkoja ja tutkijoita keskustelemassa arktisen alueen tulevaisuudesta.

Uhkakuva, jossa Pohjoismaat jäävät puristuksiin suurvaltojen vahvistaessa asemiaan, oli toisten mielestä jo toteutumassa.

– On erittäin todennäköistä, että Kiinan ja Yhdysvaltojen konfliktista tulee seurauksia arktiselle alueelle, sanoi Venäjään ja arktisiin kysymyksiin erikoistunut turvallisuuspolitiikan tutkija Bobo Lo.

Samoilla linjoilla oli amerikkalainen kokenut arktisen alueen asiantuntija David Balton.

– Ei voida enää luottaa siihen, että suurvaltojen konfliktit eivät ulotu arktiselle alueelle, hän sanoi Ylen haastattelussa.

Panokset ovat koventuneet arktisella alueella vuoden 2014 jälkeen. Venäjä, Kiina ja Yhdysvallat haluavat yhä enemmän vaikutusvaltaa ja päästä kiinni avautuviin mahdollisuuksiin.

Arctic Frontiers - konferenssin osallistujia Tromssassa Norjassa.
Pohjois-Norjan Tromssassa järjestetyssä konferenssissa oli koolla asiantuntijoita, poliitikkoja ja tutkijoita keskustelemassa arktisen alueen tulevaisuudesta.Arctic Frontiers

Suomi yllätti julkilausumalla

Yhdysvallat haluaa entistä aggressiivisemmin pitää Kiinan loitommalla arktiselta alueelta. Siitä saatiin viime vuonna monta esimerkkiä.

Viime keväänä Rovaniemellä Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo arvosteli Kiinaa historiallisen kovin sanoin Arktisen neuvoston kokouksen alla.

Myös presidentti Donald Trumpin elokuinen ostotarjous Grönlannista on osoitus siitä, että Yhdysvallat ei aio seurata sivusta Kiinan pyrkimyksiä.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö allekirjoitti viime lokakuussa yhdessä presidentti Trumpin kanssa julkilausuman, jonka mukaan arktinen hallinto kuuluu arktisille maille, varsinkin Arktisen neuvoston kautta.

Kiina ei ole virallisesti arktinen maa. Se on yksi monista Arktisen neuvoston tarkkailijajäsenistä.

Ylen tapaamat suomalaiset ja kansainväliset arktisen alueen asiantuntijat ovat pitäneet Suomen lähtemistä mukaan julkilausumaan yllättävänä. Erään mielestä Suomessa ei olla ymmärretty, mihin tällä on sitouduttu.

Asiantuntija David Baltonista viesti on erikoinen, sillä esimerkiksi ilmastonmuutos on globaali ongelma. Myös Kiinalla on siten legitiimi oikeus olla mukana arktisen neuvoston kautta tehtävässä ympäristöyhteistyössä.

Kajakkikoulu Grönlannin Nuukissa
Grönlannin pääkaupungissa Nuukissa melojat olivat lähdössä matkaan syyskuussa. Nuukissa meri on kesäisin sulana aiempaa pidempään. Juha Kivioja / Yle

"Alueesta tulee uusi Lähi-itä"

Tromssassa keskusteluissa nostettiin esille myös Ranskan viimeaikaiset lausunnot, jotka hätkähdyttivät monia yleisössä edelleen.

Vuonna 2017 Ranska arvioi, että Arktiksesta voi tulla suurvaltojen vastakkainasettelun alue, jopa "uusi Lähi-itä", kuten entinen pääministeri Michel Rocard tuolloin sanoi.

Ranskan puolustusministerin Florence Parlyn mukaan arktinen alue ei kuulu kenellekään. Lausunto on kirjattu Ranskan arktisen strategian johdantoon (siirryt toiseen palveluun). Ranska julkaisi strategiansa viime syksynä.

Pohjoismaat haluavat pitää asiat ennallaan

Osa Tromssan konferenssin osallistujista oli sitä mieltä, että muuttunut tilanne Arktiksella vaatii uusia kansainvälisiä sopimuksia, jotta alue voidaan pitää konfliktien ulkopuolella. Sellainen olisi esimerkiksi uusi sopimus eri tahojen lisääntyvän toiminnan säätelemiseksi alueella.

Heidän mielestään arktisella on varauduttava tilanteeseen, jossa sääntöpohjainen järjestelmä ei enää toimi.

Pohjoismaat ovat eri mieltä. Norjan ulkoministeri Ine Eriksen Søreide perusteli monta kertaa, miksi mitään ei pidä muuttaa.

Arktisen alueen valtiolla ei ole kiistoja alueista ja yhteistyö sujuu. Arktinen neuvosto ja valittu hallintatapa ovat osoittaneet toimivuutensa.

Arctic Frontiers - konferenssin osallistujia Tromssassa Norjassa.
Arktisen alueen konferenssissa vaadittiin uusia, laajoja kansainvälisiä sopimuksia, jotta alue voidaan pitää konfliktien ulkopuolella.Arctic Frontiers

Taustalla toki on myös pelko vaikutusvallan menettämisestä.

Søreidestä juuri nyt olisi mahdollisimman huono aika avata sopimuksia muutoksille, koska sääntöperusteinen järjestelmä on haastettuna.

Suomen kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari sanoi Tromssassa Suomen näkevän tilanteen kuten Norja.

Vain reilu viikko Søreiden puheenvuoron jälkeen Norja sai postia Venäjältä. Venäjä haluaa keskustella Norjan kanssa Huippuvuorten "tilanteesta". Se katsoo, että Norja on rajoittanut aiheettomasti sen toimintaa, kuten liikennöintiä ja kalastusta Huippuvuorilla.

Venäjä on aloittanut tällä viikolla sotaharjoituksen Norjan rannikolla, joka on jo kolmas kerta vuoden sisällä ja tällä kertaa harvinaisen etelässä.

Grönlannin pääkaupunki Nuuk
Grönlantilaiset kertovat, että lunta on vähemmän kuin ennen ja myös vuorilla lumipeite on pienentynyt. Grönlannin pääkaupunki Nuuk syyskuussa 2019.Juha Kivioja / Yle

Grönlannin ostotarjous herätti Tanskan

Suomi, Ruotsi, Tanska ja Norja laativat kaikki uusia arktisia strategioitaan, jotka ovat valmistumassa tämän vuoden aikana.

Tanskan pääministeri Mette Frederiksen on ottanut Trumpin ostotarjouksen Grönlannista vakavana herätyksenä Tanskalle. Tanskan huomio oli viime vuosina keskittynyt muihin asioihin, kuten maahanmuuttoon, Arktiksen sijaan.

Kuuntele Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma 2.2.2020:

Arktinen alue on pystytty pitämään suurvaltakiistojen ulkopuolella, mutta voiko näin jatkua, kun suurvaltojen jännitteet ja kiinnostus aluetta kohtaan kasvavat?

Frederiksen on sitonut syksyn ajan läheisiä suhteita Trumpiin, jotta maat saavat rakennettua parempaa luottamusta välilleen.

Lisäksi hän on ottanut Grönlannin pääministerin Kim Kielsenin mukaan kansainvälisiin ulkopolitiikan kokouksiin.

Virallisesti Grönlannilla ei ole sananvaltaa ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan, mutta Fredriksen on päättänyt, että hänen vahtivuorollaan yllätyksiä ei pääse enää tapahtumaan.

Lue myös:

Sotilaallinen toiminta kasvanut Norjan ja Venäjän rajalla – “Tilanne on mennyt selvästi huonompaan suuntaan kuluneen vuoden aikana”

"Trump voi tulla ostamaan katkarapuja, mutta ei maata tai ihmisiä" – Grönlannissa mietitään, miten suurvaltojen kovasta kiinnostuksesta voisi nyt hyötyä

Kymmenen kuvaa Grönlannista: Nämä maisemat muuttuvat, kun ilmasto lämpenee – merijää haurastuu, koiravaljakot katoavat, jäävuoret kutistuvat

Lunta ei riitä leikkeihin kuten ennen ja jääkarhut tulevat lähemmäksi – Grönlantilaiset nuoret ovat jo nähneet ilmaston muuttuvan