Sairaaloiden ja terveysasemien verkkopalveluiden tasossa suurta aluevaihtelua – ministeriö: "Periaatteessa se on eriarvoisuusongelma"

Yhteistyötä kuntien ja kuntayhtymien välillä tehdään edelleen liian vähän.

Sähköiset terveyspalvelut
Veikko ja sinikka Inkinen Hämeenlinnan terveysasemalla
Veikko Inkinen on tottunut sähköisten asiointipalveluiden käyttäjä. Eniten käytössä on Omakannan reseptinuusimispalvelu. Vierellä Sinikka Inkinen.Mikko Koski / Yle

Hämeenlinnan terveysaseman käytävillä on rauhallista. Jonoja ei seinien sisäpuolella näy, vain muutama asiakas odottaa vastaanottoa. Ruuhkaa silti on joka aamu, se vain kasautuu aamun puhelinajanvaraukseen, sanoo Hämeenlinnan terveyspalveluiden sähköisten terveyspalveluiden projektipäällikkö Ilona Rönkkö.

Sähköisillä palveluilla pyritään vähentämään erityisesti aamujen hoitoonpääsyn vaikeuksia.

Hämeenlinnan terveysasemilla verkkoterveyspalveluita käyttää joka kymmenes kuntalainen. Tämä ei vielä pura ruuhkaa riittävästi.

Ilona Rönkkö istuu Hämeenlinnan terveysaseman penkillä.
Kaikkien potilaiden ei tarvitse siirtyä sähköisten palveluiden käyttäjiksi. Sähköiset palvelut tulevat jatkossakin toimimaan perinteisten palveluiden rinnalla, projektipäällikkö Ilona Rönkkö sanoo.Mikko Koski / Yle

– Tavoite on siellä reilusti yli 50 prosenttia. Ajattelemme, että sähköiset palvelut tulevat olemaan joskus ensisijainen kontaktiväylä, sanoo Rönkkö.

Hän arvioi, että tavoitteeseen päästään Hämeenlinnassa ehkä 2–3 vuoden kuluttua.

Palvelutaso vaihtelee

Julkisen terveydenhuollon verkkopalvelut ovat eri puolella maata eri tasoiset. Yksityiset terveyspalveluyritykset ovat ajaneet osittain julkisen ohi digitaalisella asiointi- ja palvelutarjonnallaan.

Suomi on kansainvälisesti jo pitkällä digitaalisten hoitomuotojen kehittämisessä, mutta potilaiden ja asiakkaiden sähköisessä asioinnissa ja verkkopalveluissa julkinen sektori raahaa yksityisten perässä.Yhtenä syynä tähän on vuosia paikallaan junnannut soteuudistus, joka on jarruttanut koko alaa.

Verkon palveluiden kehittämistä on hidastanut myös se, että kunnilla ja kuntayhtymillä on myös vähemmän rahaa käytettettävänään sähköisten palveluiden kehittämiseen.

Palveluita kehitetään paljon päällekkäin sekä maakuntien välillä että maakuntien sisällä. Kunnilla ja kuntayhtymillä on päätösvalta digitaalisista hankinnoistaan ja ratkaisuistaan. Yhteistyöhön on herätty hitaasti. Edelleen monet kunnat tai kuntayhtymät rakentavat omia palveluitaan sen sijaan, että poimittaisiin parhaat palvelut ja monistettaisiin koko Suomeen, sanoo valtakunnallisia digitaalisia ratkaisuja kehittävän Sotedigin toimitusjohtaja Harri Hyvönen.

Verkkoasioinnissa asiakkaan matka tyssää usein siihen, että tiedonhaun, oirearvioinnin tai ajanvaraustietojen selailun jälkeen asiakas joutuu siltikin ottamaan kännykän käteensä ja soittamaan terveysasemalle. Silloin ei vielä voida puhua toimivasta verkkoasioinnista.

– Ei luukuttamista saisi tapahtua verkkopalveluissakaan, ja kyllä näiden kehittämisessä on vielä työtä, sanoo Rönkkö.

Asiakkaan kannalta erilaiset monista palasista kootut palvelut voivat olla myös sekavia. Varsinkin silloin, jos terveyspalveluita on haettava useasta paikasta ja useaan eri palveluun erikseen kirjautumalla.

Tänä vuonna uusia palveluita on tullut ja tulossa monen kunnan ja sairaanhoitopiirin valikoimiin. Useat terveysasemat ovat ottamassa esimerkiksi chat-palvelua käyttöön, erikoissairaanhoidossa monet sairaanhoitopiirit käynnistävät uusia etävastaanottoja, esimerkiksi psykiatriassa.

Sairaanhoitopiireistä monet myöntävät kuitenkin, että palvelut ja niiden kehittäminen ovat asukkaiden ja potilaiden näkökulmasta vasta lapsenkengissä.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtavan ylilääkärin Sally Järvisen mukaan kansalaiset ei vielä ainakaan kunnallisella puolella saa sillä tasolla digitaalisia terveyspalveluita kuin haluaisivat.

– Aika paljon meille tulee kyselyitä, että miksi meillä ei ole valmiuksia kuin privaattiklinikoilla. Voi olla lähinnä etäpalveluita, chattia, ajanvarausta, ajanvarauksen vaihtoa, että se tuntuu meillä olevan vielä vähän jäljessä.

Palvelut vajaakäytössä

Terveyden verkkopalveluista ja sähköisen asioinnin käyttäjämääristä ei löydy koottua valtakunnallista tietoa. Sairaanhoitopiirien ja muutaman Suomen kunnan Ylelle antaman karkean arvion mukaan sähköisiä terveyspalveluita ja asiointipalveluita käyttää 5–20 prosenttia koko väestöstä.

Perusterveyttä hoitavien kuntien verkkopalvelukehitys on pitkään ollut kunnan omien panostusten varassa, siksi erot maakuntien välillä ja sisällä voivat olla suuria.

Kaikki potilaat ja asiakkaat eivät välttämättä tiedä kaikkien sähköisten palveluiden olemassaolosta.

– Möimme vuosia eioota ja nyt kun palveluita on, emme osaa markkinoida niitä kuntalaisille. Tässä on vielä paljon työtä tehtävänä, sanoo Rönkkö.

Lisäksi on aina olemassa niitä, joille sähköinen asiointi ei syystä tai toisesta sovellu, esimerkiksi kielellisten vaikeuksien tai vaikka sairauksien takia.

Hämeenlinnalainen Veikko Inkinen käyttää säännöllisesti sähköisiä terveyspalveluita, erityisesti Omakanta on tuttu reseptien uusimisessa ja terveystietojen katsomisessa. Ikäihmisenä hän ymmärtää hyvin miksi monille sähköisten palveluiden käyttö on liian vaativaa. Muistamista on yksinkertaisesti liikaa.

– Palvelu ei saisi olla vanhuksille niin monimutkainen tai sisältää niin monia vaihtoehtoja. Toimintojen pitäisi olla yhden klikkauksen päässä, sanoo Inkinen.

Digitaaliset terveyspalvelut ovat vaikea yhtälö

Yksityiset terveyspalveluyritykset ovat laittaneet paljon rahaa verkkopalveluiden kehittämiseen. Esimerkiksi suurimmissa yksityisissä terveyspalveluyrityksissä Terveystalossa ja Mehiläisessä digitaalisia asiointipalveluja ja käyttää jo suurin osa asiakkaista.

Julkisessa terveydenhuollossa verkkoasioinnin ja -palveluiden käyttäjämäärä kasvaa, mutta toistaiseksi vielä hitaasti. Palveluja käyttää edelleen vain pieni osa kuntien asukkaista. Edelleen on myös kuntia, joissa verkkoasiointi ei ole mahdollista muuten kuin kansallisten yhteisten palveluiden kautta esimerkiksi Omakanta-palvelussa.

STM:n digitalisaation ja tiedonhallinnon yksikön johtajan Minna Saarion mukaan kunnissa ja kuntayhtymissä on odotettu kansallisia ratkaisuja ja pyritty vällttämään virheinvestointeja.

– Digiratkaisuissa ja sähköisissä palveluissa on kehittynyt vuosien mittaan paljon kehittämisvelkaa, jota kuntien tiukentunut taloustilanne ei helpota, arvioi Saario.

Erot sekä asiakkaille ja potilaille tarjolla olevien palvelujen määrässä ja käytettävyydessä ja laadussa ovat suuret.

– Periaatteessa se on eriarvoisuusongelma, kuten muutkin sote-palveluiden saannin erilaisuudet, sanoo Saario.

Myös esimerkiksi HUS:in sairaanhoitopiirissä käyttöönotetun Apotin potilastietojen siirtoraporttiin ja potilaan hoitoon liittyvä kuolemantapaus (siirryt toiseen palveluun) ja Terveystalon sähköiseen asiointiin liittyvä ajanvarausjärjestelmään kohdistunut tietojenkalastelu (siirryt toiseen palveluun) osoittavat, että sekä tiedonsiirtoon ja käytettävyyteen liittyy potilasturvallisuus- ja tietosuojariskejä, jotka on otettava vakavasti.

Tiesitkö nämä palvelut?

Terveyskylä.fi (siirryt toiseen palveluun)-palvelu tarjoaa tietoa, opastusta potilaille ja ammattilaisille. Oirekuvauksia ja hoito-ohjeita monissa eri sairauksissa, myös digitaalisia hoitopolkuja ja etähoitoa sairauksien hoitoon oman lääkärin lähetteellä.

Omaolo (siirryt toiseen palveluun)-palvelu on verkossa täytettävä oireiden itsearviointi. oirearvio ja hoito-ohjeet perustuvat tutkittuihin Käypä hoito -suosituksiin.

Omakanta (siirryt toiseen palveluun)-verkkopalvelu on tällä ketkellä laajimmin käytössä oleva valtakunnallinen terveyspalvelu. Omakannassa voi uusia reseptejä ja katsella omia terveystietoja. Noin puolet suomalaisista on käyttänyt sähköistä omakantaa.

Jutun kommentointimahdollisuus on avoinna tiistaihin klo 23 saakka. Tervetuloa mukaan.