Koronavirus on virallisesti "maailmanlaajuinen terveysuhka" – mitä se tarkoittaa ja mitkä muut taudit on määritelty samoin?

Koronaviruksen aiheuttama influenssa on 15 vuoden aikana kuudes kerta, jolloin Maailman terveysjärjestö pitää tartuntatautia uhkana muillekin kuin alkuperämaalle.

koronavirus
Mies ja nainen matkatavaroineen lentokentällä, molemmilla hengityssuojaimet.
Matkailu antaa viruksille tilaisuuden levittäytyä ihmisten mukana ympäri maailmaa. Kuvituskuva.AKM Images / GSI Media / AOP

Maailman terveysjärjestö WHO julisti koronaviruksen tammikuun lopussa maailmanlaajuiseksi terveysuhaksi. Viralliset perusteet ovat nämä:

"Maailmanlaajuinen terveyuhka on poikkeuksellinen tilanne, jonka arvioidaan aiheuttavan kansanterveydellisen riskin useissa valtioissa taudin kansainvälisen leviämisen vuoksi ja saattavan vaatia koordinoitua kansainvälistä toimintaa."

Pääsyy koronaviruksen saamaan määrittelyyn ei ollut se, mitä tapahtuu Kiinassa, vaan se mitä tapahtuu muissa maissa, selvensi WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus lehdistötilaisuudessa, jossa päätöksestä kerrottiin.

Kun tauti määritellään kansainväliseksi uhaksi, WHO saa oikeuden koota sille omistautuneen asiantuntijaryhmän, ja ryhmällä puolestaan on oikeus antaa virallisia suosituksia taudin leviämisen estämiseksi.

Näin herätetyn julkisuuden vuoksi saadaan myös enemmän varoja torjuntatyöhön, ja samalla helpottuu kansainvälisen yhteistyön koordinointi, WHO:ssa arvioidaan.

Maailmanlaajuisen terveysuhan määritelmä on peräisin vuodelta 2005. WHO on tätä ennen julistanut uhan viisi kertaa. Aina ratkaisevaa ei ole ollut tartunnan saaneiden tai kuolleiden suuri määrä.

1) Sikainfluenssa 2009

H1N1-viruksen uuden kannan aiheuttamia tartuntoja alettiin havaita huhtikuussa 2009. Kesäkuussa WHO julisti taudin pandemiaksi, kun yli 70 valtiota oli raportoinut tartunnoista. Pandemia hiipui vuoden lopulla.

Jälkikäteen tutkijat arvioivat (siirryt toiseen palveluun), että sikainfluenssaan kuoli jopa 203 000 ihmistä. Määrä on kymmenkertainen pandemian aikana esitettyihin arvioihin verrattuna.

2) Ebola 2014

Länsi-Afrikassa Sierra Leonessa, Guineassa ja Liberiassa yli 11 300 ihmistä kuoli vuosien 2013–2016 ebolaepidemiassa. Joitakin kymmeniä tartuntoja todettiin myös muissa maissa.

3) Polio 2014

Polio, joka oli nujerrettu menestyksekkäillä rokotuskampanjoilla, näytti vaarallisuutensa vuonna 2013, kun tautia todettiin lähes kaksi kertaa niin useassa valtiossa kuin aiempina vuosina. Diagnosoitujen tapausten määrä lähes kolminkertaistui.

Vaikka uusia poliopotilaita olikin vain 68, ilman ripeitä toimia maailmaa uhkasi yksi vaarallisimmista rokotuksella estettävistä taudeista, WHO totesi. Toimiin ryhdyttiin, ja uudet tapaukset ovat sittemmin vähentyneet lähes olemattomiin.

4) Zika 2016

Hyttysten levittämä zikavirus tunnettiin jo 1940-luvulla, mutta epidemiaksi se yleistyi Brasiliassa vuonna 2015. Virus aiheuttaa sikiöille mikrokefaliaa eli pienipäisyyttä ja runtelee immuunijärjestelmää niin, että se alkaa hyökätä hermostoa vastaan.

Vuoden 2016 loppuun mennessä oli todettu 2 300 mikrokefaliatapausta, valtaosin Brasiliassa. Todellista lukua epäillään suuremmaksi.

5) Ebola 2019

Kongon demokraattisessa tasavallassa loppukesällä 2018 puhjennut ebola oli taudin pahin ryöpsähdys sitten Länsi-Afrikan tartuntojen viisi vuotta aiemmin.

Tartunnan saaneiden määräksi on raportoitu lähes 3 500. Heistä lähes 2 300 on kuollut. Vaikka tauti on hiipumassa, uusia tartuntoja ilmenee edelleen.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan