Albert Edelfeltin kadonneina pidetyt taulut vihdoin esillä Suomessa – toinen löytyi rullana ullakolta Puolasta

Sinebrychoffin taidemuseossa on esillä Albert Edelfeltin maalaamia teoksia Venäjän keisariperheestä.

Albert Edelfelt
Suuriruhtinaat Kirill ja Boris Vladimirovitš lapsina, 1881
Suuriruhtinaat Kirill ja Boris Vladimirovitš lapsina. Albert Edelfelt maalasi teoksen vuonna 1881.Rybinskin valtiollinen historiallinen arkkitehtuuri- ja taidemuseo

Albert Edelfelt on yksi tunnetuimmista suomalaisen taiteen kultakauden taiteilijoista. Silti hänen valtavasta tuotannostaan löytyy yhä yllätyksiä ja vähemmän tunnettuja teoksia.

Sinebrychoffin taidemuseo Helsingissä esittelee kaksi kadonneeksi luultua taulua sekä vähemmän tunnettuja teoksia, jotka liittyvät Venäjän keisariperheeseen. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Suomen Pietarin instituutin kanssa.

– Edelfeltistä tiedetään hyvin hänen Pariisissa viettämänsä aika ja sen vaikutukset taiteeseen. Tällä näyttelyllä halutaan tuoda esiin myös Edelfeltin Venäjän suhteita, kertoo näyttelyn kuratoinut taidehistorioitsija Sani Kontula-Webb, joka toimii Suomen Pietarin instituutin johtajana.

Keisari Aleksanteri III:n lapset, Mihail ja Ksenia, 1882
Keisari Aleksanteri III:n lapset, Mihail ja Ksenia, 1882. Albert Edelfelt maalasi useita muotokuvia keisarillisesta perheestä.Yksityiskokoelma

Edelfeltin maine kiiri keisariperheen korviin ja häneltä tilattiin useita muotokuvia ja potretteja lapsista.

Yksi kadonneeksi luulluista teoksista kuvaa suuriruhtinaita lapsina. Taulussa ovat suuriruhtinas Vladimirin lapset Kirill ja Boris. Edelfelt kirjoitti kirjeissään äidilleen, että lapset ovat aivan tavallisia pikkupoikia – vilkkaita, vaikka ovatkin keisarillista perhettä. Välillä pojat kävivät jopa kutittelemassa taiteilijaa.

– Edelfelt ja pojat puhuivat keskenään englantia ja 3-vuotias oli kuulemma tullut katselemaan keskeneräistä maalausta, osoittanut kuvaansa ja sanonut "This is His Imperial Highness, Mr. Boris". Eli vaikka pojat olivat leikkisiä, he tiesivät arvonsa, kertoo Kontula-Webb.

Poikia ei haluttu rasittaa liikaa paikallaan ololla, joten he olivat malleina vain tunnin kerrallaan. Edelfelt joutui kulkemaan päivittäin Pietarista Tsarskoje Selon palatsiin kaupungin ulkopuolelle.

Maalauksen pojat on puettu ajan muodin mukaisesti pitsimekkoihin. Asut ja kampaukset ovat hyvin tyttömäiset, sillä pienten lasten kohdalla ei haluttu kiinnittää huomiota sukupuoleen.

– Lapset esitettiin tyypillisesti puhtoisina enkeleinä.

Taulua pidettiin kadonneena, kunnes se tuli yllättäen vastaan Sani Kontula-Webbiä, kun hän googlasi kuvia esitelmäänsä varten. Taulu paikantui venäläisen Rybinskin taidemuseon sivuille.

– Teos oli nimetty pelkästään Lapset. Museossa ei aavistettukaan, että teosta pidettiin Suomessa kadonneena.

Koivujen alla, 1882
Koivujen alla, 1882. Albert Edelfelt käytti maalauksessa malleinaan nuorempia sisaruksiaan.Hannu Pakarinen / Kansallisgalleria

Löydöstä kirjoitettiin paljon myös kansainvälisessä lehdistössä. Ei mennyt pitkään, kun Sani Kontula-Webb sai yhteydenoton Puolasta. Sieltä oli löytynyt ullakolta rullalla oleva maalaus, jossa oli Albert Edelfeltin signeeraus.

– En ollut uskoa korviani, tarina kuulosti niin uskomattomalta.

Taulu oli löytynyt, kun pariskunta oli tyhjentämässä isoisoäitinsä vanhaa taloa, joka oli myyty. Onneksi löytäjät ymmärsivät heti, että kyseessä on jotain arvokasta ja ottivat yhteyttä Kontula-Webbiin. Taulun aitous tarkistettiin ja se restauroitiin entiseen loistoonsa Puolassa.

Koivujen alla teos on maalattu vuonna 1882. Sen tilasi Edelfeltiltä Aleksanteri III:n puoliso Maria Fjodorovna. Aluksi teos sijaitsi Pietarissa Anitškovin palatsissa. Tiedettiin, että taulu kulkeutui myöhemmin Puolaan johonkin keisarilliseen palatsiin. Kontula-Webb teki melkoisen salapoliisin työn jäljittäessään taulun liikkeitä.

– Palatseja oli kolme, joista kaksi sijaitsi melko lähellä taulun löytöpaikkaa Lodzia. Spalan metsästysmaja oli keisariperheen suosikkipaikka, joten keskitin tutkimukseni sinne.

Kontula-Webb löysi metsästysmajasta mustavalkoisen valokuvan vuodelta 1924. Residenssi on jo tuolloin siirtynyt Puolan presidentin virka-asunnoksi, mutta kuvassa näkyi selvästi seinällä oleva Edelfeltin taulu.

Sitä tarina ei enää kerro, miten taulu oli joutunut Lodziin ullakolle. Toisen maailmansodan aikana Spalan metsästysmaja evakuoitiin, joten on todennäköistä, että taulu harhautui silloin ullakolle.

– Pariskunta, joka löysi taulun, ei valitettavasti tiedä taulun historiasta, kertoo Kontula-Webb.

Koivujen alla -taulun omistajat haluavat pysyä nimettöminä, mutta he osallistuivat Sinebrychoffin näyttelyn ennakkoavajaisiin.

Albert Edelfelt ja Romanovit -näyttely on esillä Sinebrychoffin taidemuseossa 10. toukokuuta asti.

Hyvät ystävät I (Berta ja Capi), 1881
Hyvät ystävät I (Berta ja Capi), 1881. Maalauksessa on Albert Edelfeltin Berta-sisar koiransa Capin kanssa.Pavel Demidov / Eremitaasi