Suurin osa Lapin kansanedustajista kannattaa kaivosveron käyttöönottoa – Kaisa Juuso vielä miettii

Hallitusohjelmaan on kirjattu kaivosveron selvitys.

Kaivosvero
Arctic Drilling Company tekee tutkimuskairauksia Outokummun Kemin kaivoksessa.
Outokummun Kemin kaivos on ainoa kromikaivos Euroopan unionin alueella.Riikka Rautiainen / Yle

Lapin kansanedustajista viisi seitsemästä kannattaa kaivosveron käyttöönottoa. Kaivosveron käyttöönoton selvitys on kirjattu hallitusohjelmaan. Selvitystä tehdään parhaillaan.

Keskustan Mikko Kärnä ja Markus Lohi, vasemmistoliiton Markus Mustajärvi, demareiden Johanna Ojala-Niemelä ja kokoomuksen Heikki Autto kannattavat kaivosveron käyttöönottoa. He ovat Ylen kyselyssä yhtä mieltä myös siitä, että veron pitäisi hyödyttää kaivoksen sijaintikuntaa.

– Kaivosvero on erittäin perusteltu, mutta veron tuotto tulee kohdentaa sille paikkakunnalle, jossa kaivos sijaitsee, sanoo Mikko Kärnä.

Keskustan valtiovarainministeri Katri Kulmuni ei vastannut Ylen kyselyyn, mutta hän on aiemmin kertonut kannattavansa kaivosveron selvittämistä.

– On oikeus ja kohtuus, että kaivospaikkakunta saisi kaivosveron muodossa mahdollisen kaivosveron tuoton itselleen. Kaivosveron mahdollisuus selvitetään, Kulmuni kirjoitti Facebookissa viime kesänä.

Ylen vaalikoneessa Kulmuni kertoi kannattavansa kunnille tulevan kaivosveron käyttöönottoa.

Juuso kaipaa ensin selvityksiä

Perussuomalaisten Kaisa Juuso ei ota asiaan vielä kantaa. Hänen mielestään kaivospaikkakuntien tuloja kuitenkin pitäisi lisätä. Hän pohtii esimerkiksi vuotuista liikevaihtoon perustuvaa korvausta.

Juuson mielestä malmin rikastus saatetaan viedä pois Suomesta, jos rikastettua tuotetta aletaan verottaa.

– Jos kaivosvero tulisi, niin perittäisiinkö se louhitusta aineksesta vai rikastetusta lopputuotteesta. Jos se peritään lopputuotteesta niin johtaisiko se siihen, että malmin rikastus vietäisiin pois Suomesta, jolloin tulos olisi plus miinus nolla, hän pohtii.

Vuosi sitten tehdyssä Ylen kyselyssä perussuomalaiset vastusti ainoana puolueena kaivosveron käyttöönottoa.

Mitä verotettaisiin?

Yksi iso kaivosveroon liittyvä kysymys on, mitä verotettaisiin vai pitäisikö kaivosyhtiöiltä alkaa periä rojalteja eli käyttöoikeuskorvauksia.

– Veron perusteena tulee olla esimerkiksi rikasteesta saatu tuotto, kommentoi keskustan Markus Lohi.

– Kaivoksen sijaintikunnalle pitäisi korvamerkitä osa kaivoksen tuotosta tai kaivannaisten arvosta, sanoo vasemmistoliiton Markus Mustajärvi.

– Olisi perusteltua, että säädetään louhitun malmin arvoon perustuvasta paikalliselle kunnalle tuloutuvasta kaivosverosta, vastaa kokoomuksen Heikki Autto.

Muualla peritään rojalteja

Veron sijaan kaivosyhtiöiltä voitaisiin periä rojalteja. Joukkorahoituksella toimivan Rapport.fi -julkaisun mukaan (siirryt toiseen palveluun) Yhdysvaltain Nevadassa kaivosyhtiöt maksavat vuotuista 5 prosentin rojaltia kullan nettotuotosta ja Länsi-Australiassa 2,5 prosenttia hyödynnetyn kullan arvosta.

– Suomessa kaivosyrityksiä kohdellaan kuten tavanomaisia yrityksiä. Muualla rojalteissa ja verotuksessa on huomioitu se, että kaivosyhtiöt hyödyntävät kyseisen valtion uusiutumattomia luonnonvaroja, professori Olli Tahvonen sanoo Rapportin haastattelussa.

Kristillisdemokraatit ovat ehdottaneet rojaltia, jossa valtio saa mineraaliesiintymän käytöstä korvausta tietyn prosenttiosuuden tuotantomääristä laskettuna.

Lue myös:

Yle seurasi: Eduskunta alkoi käsitellä Kaivoslaki Nyt -kansalaisaloitetta – "Konkurssitilanteessa velvoitteet eivät saa jäädä veronmaksajien maksettavaksi"

Kiivas keskustelu kaivoslaista hallituspuolueiden välillä: "Jos ollaan lakkauttamassa kaivoksia, meillä on puoli miljoonaa työtöntä lisää"