Hoitajaopintojen hakijamäärät laskevat tuhansilla, kun ala polkee kriisistä toiseen – myös koulutuksen maine on kärsinyt

Konkarihoitaja Tuula Mäenpää, 64, toivoo työpaikkojen suhtautuvan opiskelijoihin avoimesti, että alan maine paranisi.

terveydenhoito
Sairaanhoitaja Tuula Mäenpää työssään vastaanottohuoneessa Hämeenlinnan Ojoisten terveysasemalla.
Tuula Mäenpää tekee vieläkin hoitajan työtä, vaikka voisi jo olla eläkkeellä. Pitkän uran salaisuus on pienen terveysaseman työilmapiiri.Lauri Rautavuori / Yle

Hoitajakoulutuksen suosio on selvässä laskussa. Hakijamäärät ovat laskeneet tuhansilla sekä lähihoitajan että ammattikorkeakoulujen hoitajakoulutuksiin viime vuosina.

Mielikuvat alasta ovat muuttuneet, ja se vaikuttaa koulujen hakijamääriin, sanoo sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn tutkimuspäällikkö Juha Kurtti.

– Esimerkiksi keskustelu vanhustyöstä heijastuu koko alalle ja vaikuttaa vetovoimaan. Alan kuormittavuudesta ja uupumuksesta on kirjoitettu paljon.

Tuula Mäenpää on tehnyt hoitajan työtä vuodesta 1976. Hän voisi olla täysipäiväisesti eläkkeellä, mutta 64-vuotias sairaanhoitaja tekee töitä kaksi viikkoa kuukaudessa, koska haluaa.

– Meillä on avoin ja kannustava ilmapiiri. Se auttaa jaksamaan ja antaa paljon. Jos työssä on vaikeampaa, siitä voi kertoa ilman pelkoa, että tulee nauretuksi tai mollatuksi.

Mäenpää on työskennellyt piskuisella Ojoisten terveysasemalla Hämeenlinnassa 90-luvun alusta. Hän löytää syitä, miksi hoitoala on alemmuustilassa. Ensimmäinen on palkka, jonka pitäisi vastata paremmin työn vastuullisuutta.

– Ja tietysti työvuorot. Esimerkiksi nyt on aika paljon sijaisuuksia. Ihmiset haluavat jatkuvuutta taloudellisten asioidensa hoitamiseen.

Hoitoalan imago on lommoilla

Myönteinen julkinen puhe hoitotyöstä tuntuu lähes olemattomalta. Sen sijaan palstatilaa valtaavat muun muassa hoivakotien vakavat ongelmat ja alalla kytevä sairaanhoitajien joukkopako.

Imago-ongelman lisäksi hakijamäärien kuihtumista voi selittää ikäluokkien eli potentiaalisen hakijamassan pienentyminen, Juha Kurtti arvioi.

Myös hoitajaopintojen imago on lommoilla. Sairaanhoitajaliiton viimevuotinen kysely paljasti, että neljännes sairaanhoitajaopiskelijoista harkitsee alan vaihtoa (siirryt toiseen palveluun).

Stetoskooppi sairaanhoitajan kaulassa.
Iso joukko sairaanhoitajaopiskelijoita pohtii alan vaihtoa.Karoliina Simoinen / Yle

Tehyn Juha Kurtti uskoo, että AMK-opinnoissa tapahtunut muutos karsii sote-alan hakijoita.

– Viittaan siihen, että kontaktiopetuksen määrä on vähentynyt myös ammattitaitoa kehittävissä oppiaineissa.

Myös lähihoitajaliitto Superin puheenjohtaja Silja Paavola näkee hakijaromahduksen takana alan kehnon imagon. Hän toivoo työnantajapuolen katsovan asiassa peiliin.

– Tämä oli odotettavissa. Alalle aikovien pitää tietää, mikä heidän työnkuvansa on. He eivät ole pyykinpesijöitä, ruuanlaittajia tai siivoojia. On eittämättä tosi, että myös alan vetovoimaisuus on kärsinyt.

Paavola uskoo, että uuden vanhuspalveluiden hoitajamitoituksen myötä lähihoitajan työnkuva korjaantuu.

Konkarihoitaja: ottakaa opiskelijat osaksi työyhteisöä

Tutkijat arvioivat, että sote-alalle tarvitaan 200 000 uutta työntekijää vuoteen 2035 mennessä (siirryt toiseen palveluun) (Helsingin Sanomat). Syynä on väestön vanheneminen, kun suurten ikäluokkien palveluntarve kasvaa ja työntekijät tulevat eläkeikään.

Pelkkien hoitajien tarve on pian valtava. Työeläkevakuuttaja Keva julkaisi eilen ennusteen, jonka mukaan pelkästään julkisen sektorin lähihoitajista yli 30 prosenttia ja sairaanhoitajista noin neljännes eläköityy kymmenessä vuodessa.

Kuinka vakavan paikan edessä Suomi siis on? Onko hoitajia tulevaisuudessa tarpeeksi? Tutkimuspäällikkö Juha Honkatukia Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta on ongelmasta huolissaan.

– Itse kuvittelen, että nykyinen työvoima ei tule riittämään määrältään. Siksi väkeä pitäisi kannustaa alalle.

Honkatukia ajattelee, että työikäisen väestön pienentyessä täytyy tarkastella myös maahanmuuton osuutta. Tehyn Juha Kurtti on samaa mieltä.

– Meidän pitää miettiä, miten voimme nykyistä paremmin huomioida ulkomaalaisen työvoiman saatavuuden suomalaisille sote-markkinoille, Kurtti sanoo.

Kanyylin
Hoitoalan aloituspaikkoja ollaan lisäämässä korkeakouluissa.Karoliina Simoinen / Yle

Ammattikorkeakoulut neuvottelevat parhaillaan opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tutkintotavoitteista vuosille 2021–2024. Sote-alan aloituspaikkoja ollaan lisäämässä.

– Mutta jos vetovoima hiipuu samalla, se on vähän ristiriitainen ilmiö. Riskinä on, että alalle päätyy vähemmän motivoitunutta porukkaa, Kurtti sanoo.

Osa-aikaeläkettään viettävää sairaanhoitajaa Tuula Mäenpäätäkin huolestuttaa alan tulevaisuus. Hoitotyön vetävyyteen voidaan vaikuttaa sillä, miten työyhteisöt suhtautuvat opiskelijaharjoittelijoihin, hän uskoo.

– Jos on opiskelija työpaikalla, hänet pitäisi ottaa avoimesti yhteisöön mukaan. He ovat tulevaisuudessa meidän työkavereita.

Aiheesta voi keskustella 8. helmikuuta klo 23 asti.