Monelle yritykselle tulossa iso urakka – tavarat jääkaapeista moottorisahoihin on syynättävä mutteri kerrallaan ja ilmoitettava myrkyt rekisteriin

Maahantuojille ja valmistajille tulee velvollisuus ilmoittaa tuotteidensa vaaralliset aineet Euroopan kemikaaliviraston tekeillä olevaan rekisteriin.

vaaralliset kemikaalit
laatupäällikkö Mikko Kalmi, Tokmanni
Tokmannin laatupäällikkö Mikko Kalmi sanoo, että moottorisahassa on satoja komponentteja. Ne pitää tuntea, jotta mahdolliset vaaralliset aineet löytyvät.Markku Pitkänen / Yle

Tokmannin laatupäällikkö Mikko Kalmi tarkastelee porakonetta, jonka kollega on hetki sitten pannut palasiksi.

Sähkölaitteiden purkaminen on osa laadunvalvontaa. Poran pitää sisältää juuri niitä komponentteja, jotka kiinalainen valmistaja on ilmoittanut.

Jos jokin osa on erilainen, siinä saattaa olla vaaralliseksi luokiteltua ainetta. Tarkempia selvityksiä Tokmanni teettää laboratoriossa.

– Porakoneessa riskinä on erityisesti piirilevy ja siinä olevat juotokset. Juotoksen tinassa saattaa olla epäpuhtautena lyijyä, joka on SVHC-aine, Kalmi kertoo.

SVHC-aineet (Substance of Very High Concern) ovat EU:n kemikaaliviraston listaamia vaarallisia aineita. Listalla on runsaat 200 kemikaalia ja se on nähtävillä viraston nettisivulla.

Ensi vuonna valmistajat sekä EU- tai ETA-alueiden ulkopuolelta tuotteita maahantuovat yritykset joutuvat selvittämään tuotteidensa ainesosat ja ilmoittamaan mahdolliset riskiaineet. Ilmoitusvelvollisuus ei koske maahantuontia EU/ETA-alueiden sisällä. Velvoite ei myöskään koske yrityksiä, jotka pelkästään myyvät tuotteita kuluttajalle.

EU:n kemikaalivirastossa on tekeillä uusi tietokanta, johon valmistajien ja maahantuojien pitää ilmoittaa tuotteet, mikäli niissä on viraston listaamia vaarallisia aineita.

purettu akkuporakone
Purkaminen paljastaa, koostuuko porakone tehtaan ilmoittamista osista.Markku Pitkänen / Yle

Tavaroiden vaaralliset aineet nähtäville

Jo nykyisen lain mukaan valmistajan tai maahantuojan pitää tietää, mitä aineita tuotteet sisältävät ja tarvittaessa selvittää koostumusta kuluttajalle. Uutta on se, että tieto vaarallisista aineista pitää ilmoittaa rekisteriin.

– Tarkoitus on tuoda nähtäville tuotteiden hyvin vaaralliset aineet oli kyseessä sitten matto, tuoli tai patja, Kemikaaliviraston pääjohtaja Bjorn Hansen sanoo.

Uuteen SCIP-tietokantaan Substances of Concern in articles as such or in complex objects (products) ilmoitetaan esimerkiksi esineet, tekstiilit, koneet, laitteet ja kulkuneuvot, jos niiden jossain osassa on haitallista ainetta yli 0,1 prosenttia osan painosta. Nesteet eivät kuulu tähän rekisteriin.

Hankalinta aineiden listaus on yrityksille, joilla on tuotteissa satoja komponentteja ja niillä useita eri valmistajia. Esimerkiksi sähkölaitteissa voi olla kymmeniä tuhansia osia. Jokaisen osan aineet pitää tarkistaa komponettitoimittajalta, elleivät ne ole tiedossa.

Tokmanni ei halua tuotteitaan listalle

Tokmannin Mikko Kalmi sanoo, ettei heillä ole rekisteröitävää uuteen SCIP-tietokantaan. Jos tuotteesta löytyy vaarallista ainetta, sitä ei oteta kauppoihin.

– Jätetään tuote pois valikoimasta tai vaihdetaan komponentti tuotteen sisällä toiseen.

Kalmi tietää, ettei materiaalien korvaaminen ole kaikille yhtä helppoa.

Hän uskoo, että uudesta tietokannasta koituu monille firmoille paljon työtä.

rekka ajaa Tokmannin logistiikkakeskukseen
Tokmannin keskusvarastolta Mäntsälästä lähtee tavaraa ympäri Suomea. Markku Pitkänen / Yle

Tokmanni tuo tuhansia tuotteita enimmäkseen Kiinasta. Lisäksi yhtiö valmistuttaa Kiinassa monia oman tuotemerkkinsä alla olevia tavaroita.

Kalmin mukaan valvonta perustuu tiiviiseen yhteistyöhön tavarantoimittajien kanssa ja dokumentteihin. Tuotteiden komponenteista vaaditaan listaukset.

– Suurin osa kiinalaisista dokumenteista on luotettavia. Enemmän on kyse siitä, osaako tavarantoimittaja siellä itse vaatia ja vahtia omaa toimintaansa ja kuinka paljon he tietävät Euroopan lainsäädännöstä

Kiinassa yhtiöllä on hankintaorganisaatio, laatupäällikkö ja yhteistyötä tekevät laboratoriot.

Viime kädessä Tokmanni tekee pistokokeita hajottamalla tavaroita Mäntsälän keskusvarastolla.

Tyhjä rekisteri olisi täydellinen onnistuminen

Uuden rekisterin taustalla on jätedirektiivi. Yhtenä tavoitteena on kannustaa valmistajia korvaamaan vaarallisia aineita turvallisilla. Tätä tapahtuukin jatkuvasti.

Täydellinen onnistuminen tarkoittaisi tyhjää SCIP-rekisteriä.

Tarkoitus on myös välittää tieto vaarallisista aineista tuotteen loppupäähän eli kierrätysfirmoille ja jätteenkäsittelijöille. Näin vaarallinen aine voitaisiin eristää jätteeksi ja estää aineen paluu kiertoon.

Monet yritykset valittelevat uusien vaatimusten tiukkaa aikataulua. Velvollisuus tietojen ilmoittamiseen alkaa ensi vuoden tammikuussa. Kemikaalivirasto avaa pian uuden tietokannan testisivuston, mutta varsinaisesti yritysten tietoja tuotteiden vaarallisista aineista aletaan tallentaa lokakuussa.

Epäkohtana kaupan alalla pidetään sitä, että vaarallisten aineiden rekisteröintivaatimus ei ulotu koko ajan kasvavaan verkkokauppaan. Postipaketissa kemikaalit kulkeutuvat tilaajille, eikä myyjiä rasita rekisteröinnin työmäärä.

Lisäksi tietokannan valvonta on hyvin hankalaa.

Valvonta ja rangaistukset ilmoitusten laiminlyönnistä kuuluvat kansallisille viranomaisille. Lainsäädäntö on tekeillä ympäristöministeriössä.

Henkilökuva
Euroopan kemikaaliviraston johtaja Bjorn Hansen sanoo, että kuluttajat ovat entistä huolestuneempia kemikaaleista.Mikko Koski / Yle

Puolustusalan aineet voidaan salata

Tekeillä oleva SCIP-rekisteri on julkinen. Tarkoitus on helpottaa hakua niin, että jatkossa kuluttaja voisi etsiä tietoja myös tuotteen nimellä. Nykyisin vaarallisten aineiden lista koostuu kemiallisten aineiden nimistä.

Kemikaaliviraston listaamista vaarallisista aineista osa voi olla kuluttajaa hyvin lähellä. Esimerkiksi muovin pehmentämiseen käytettävää ftalaattia on havaittu muun muassa lasten leluissa ja tarvikkeissa sekä printtipaitojen kuvissa. Toinen tavallinen riskiaine on lyijy, jota on esimerkiksi sähkölaitteiden juotoksissa.

Bjorn Hansenin mukaan kuluttajat ovat koko ajan kiinnostuneempia tuotteiden kemikaaleista. Huoli kemikaalien haitoista on tullut esille eurooppalaisissa kyselyissä.

Lain mukaan kuluttajalla on oikeus saada tietoonsa tuotteiden haitalliset aineet. Kemikaaliviraston sivulla todetaan, että eri puolilla EU:ta tehdyissä yli 400 yrityksen tarkastuksissa yli puolessa tapauksista kuluttajat eivät saaneet pyytämiään tietoja vaarallisista aineista.

Puolustusteollisuus on ollut huolissaan tietojen julkisuudesta.

Bjorn Hansen rauhoittelee, että jäsenmaa voi vapauttaa puolustusalan yrityksen ilmoitusvelvollisuudesta. Toinen vaihtoehto on, että virasto salaa luottamukselliset tiedot.

Euroopan kemikaalivirasto on toiminut Helsingissä vuodesta 2007.

– Olemme tottuneet koviin haasteisiin. Aikataulu on erittäin tiukka, mutta pystymme tähän.

Lisätty täsmennys: ilmoitusvelvollisuus on maahantuojalla, joka tuo tuotteen ETA-alueen ulkopuolelta, ei maahantuontia EU/ETA-alueiden sisällä.

Korjaus klo 16.00 lyijyä on sähkölaitteiden juotoksissa, aiemmin jutussa luki virheellisesti puolijohtimissa