"Jopa Ruotsi vastustaa jäsenmaksun nostamista" – perussuomalaiset kyseenalaisti Suomen EU-linjaa kevään ensimmäisellä kyselytunnilla

Eduskunnan oli määrä keskustella myös perussuomalaisten Juha Mäenpään syyteasiasta, mutta yhtään puheenvuoroa ei pyydetty.

Kyselytunti (Eduskunta)
Kansanedustajat Arja Juvonen ja Jussi Halla-aho (ps.) eduskunnan suullisella kyselytunnilla 6. helmikuuta

Oppositiopuolue perussuomalaiset kyseenalaistaa Suomen EU-jäsenmaksun kasvun.

Eduskunnan kyselytunnilla ryhmän puheenjohtaja Ville Tavio (ps.) kysyi, eikö Suomen pitäisi vaatia jäsenmaksunsa alentamista.

– Jopa Ruotsi vastustaa jäsenmaksun nostamista. Suomen hallitus näyttää peesaavan EU-eliittiä, ryhmän puheenjohtaja Tavio väitti.

Perussuomalaiset peräsivät puheenjohtaja Jussi Halla-ahon (ps.) johdolla hallituksen kantaa. Selvää vastausta ei kuitenkaan tullut.

– Selvä on, että Suomi yhtenä varakkaana on nettomaksajien joukossa, eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) vastasi.

Perussuomalaiset ihmettelevät myös, miksi Suomen hallitus haluaa EU:n laajenevan Pohjois-Makedoniaan ja Albaniaan.

– Neuvottelujen avaaminen ei vielä tarkoita, että näistä maista tulisi jäseniä, eurooppaministeri Tuppurainen vastasi.

Suurin oppositiopuolue ihmetteli unionissa olevia maita, joissa esiintyy korruptiota - kuten Bulgaria - tai ihmisoikeusloukkauksia kuten Romaniassa. Tuppurainen käänsi kysymyksen, miksi perussuomalaiset ei ollut puolustamassa oikeusvaltiota, kun esimerkiksi Unkarin oikeusvaltioasioita käytiin läpi.

Harvinainen tapaus nähtiin, kun kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo nousi puolustamaan hallituksen maltillista EU-budjettilinjaa. Orpon mielestä jäsenmaksu on halpa hinta EU:n tarjoamista eduista.

Myös kokoomus kysyi hallituksen EU-politiikasta. Toiseksi suurimman oppositiopuolueen mielestä hallitus olisi voinut olla toimeliaampi ja hyötyä paremmin unionin rahoituksesta esimerkiksi rataverkoston rakentamiseen.

- Ei millimetriäkään rakennettu uutta ratalinjaa, kun kokoomus oli hallituksessa, liikenneministeri Timo Harakka (sd.) hyökkäsi.

KD: hoitajamitoituksen rahat huteralla pohjalla

Oppositio epäilee hoitajamitoituksen rahoituksen olevan epävarmalla pohjalla. Hallitus esitteli tänään, millä rahalla hoitajien lisääminen vanhustenhoidossa tapahtuisi.

Sari Tanus ( kd.) ihmetteli, miksi hallitus leikkaa jo muutenkin pieniä yksityisen terveydenhuollon sairasvakuutuskorvauksia.

Sosiaali- ja terveysministeri Anna-Kaisa Pekosen (vas.) mukaan monikanavarahoitus purettaisiin joka tapauksessa. Suurin rahavirta tulisi apteekkiverosta, ja apteekkeja on hallitusohjelman mukaan tarkoitus joka tapausessa verottaa nykyistä enemmän, Pekonen sanoo.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) puolusti päivämäärää, jolloin hoitajamitoitus tulee voimaan huhtikuussa 2023. Vasta silloin hoitajia on saatavilla niin paljon, että heitä voidaan palkata riittävästi. Oppositio on ihmetellyt, miksi voimaantulo on vasta juuri ennen seuraavia vaaleja.

Perussuomalaisten Mäenpään tapauksesta ei yhtään puheenvuoroa

Kyselytunnin jälkeen eduskunnan ohjelmassa piti olla lähetekeskustelu kansanedustaja Juha Mäenpään (ps.) tapauksesta.

Kyse on siitä, että valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on pyytänyt eduskunnalta suostumusta saada asettaa Mäenpää syytteeseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Yhtään puheenvuoroa ei torstaina kuitenkaan pyydetty. Asia etenee nyt perustuslakivaliokuntaan.

– Tämä on oikeudellista arviointia vaativa asia, jossa on luontevaa, että perustuslakivaliokunta tekee ensin oman työnsä, jonka jälkeen eduskunta keskustelee ja päättää asiasta, eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) sanoo Ylelle.

Hän kertoo esittäneensä viikon aikana "kainon toiveen", että lähetekeskusteluvaihe tulkittaisiin tekniseksi, jossa asia vain lähetetään perustuslakivaliokuntaan eikä mielipiteitä esitettäisi.

– Kävi ilmi, että eduskuntaryhmissä oli omasta takaa halua menetellä tällä tavalla.

Mäenpään tapaus on eduskunnan historiassa harvinainen.

Vanhasen mukaan 1970-luvulla, edellisessä samantyyppisessä tapauksessa oli käytetty vain yksi puheenvuoro, eli silloin oli päädytty lähes vastaavanlaiseen toimintatapaan kuin torstaina.

Mäenpää puhui kesäkuussa eduskunnassa ensin maahanmuutosta ja heti tämän jälkeen vieraslajien torjunnasta tavalla, joka rinnasti turvapaikanhakijat vieraslajeihin.

Perustuslain mukaan kansanedustajan saa asettaa syytteeseen valtiopäivillä lausumiensa mielipiteiden johdosta vain, jos viisi kuudesosaa eduskunnasta antaa sille suostumuksen.

Perussuomalaiset aikovat estää syyteoikeuden antamisen, mihin puolueen eduskuntaryhmän äänet riittävät.

Korjaus 7.2. klo 10.44 Ministeri Harakan sitaattiin ennen ensimmäistä väliotsikkoa lisätty sana uutta ja rata muutettu ratalinjaksi.