Ilmastopäästöt ovat vähentyneet liki kaikissa Suomen kunnissa. Vain 16 kunnassa päästöt kasvoivat tai pysyivät ennallaan vuodesta 2005 vuoteen 2017 ulottuneella mittausjaksolla. Luvut selviävät Suomen ympäristökeskuksen tuoreesta laskelmasta, johon koottiin ensi kertaa vertailukelpoiset luvut kaikista suomalaiskunnista.
Keskimäärin ilmastopäästöt vähenivät 15 prosenttia. Vaikka suunta on oikea, valtaosalla kunnista on vielä pitkä matka vähennystavoitteisiinsa.
– Ehkä ei ole vielä ihan ymmärretty, miten suuria muutoksia päästövähennykset vaativat. Haaste on valtava, mutta edelleen ihan mahdollinen, arvioi erityisasiantuntija Johannes Lounasheimo Suomen ympäristökeskuksesta.
Tuulivoimasta hyvityksiä
Erot päästövähennyksissä ovat kuntien välillä suuria. Simon kunnassa Lapissa päästöt vähenivät mittausjakson aikana 121 prosenttia. Huikea luku johtuu siitä, että Simon alueelle on rakennettu runsaasti tuulivoimaa, jonka tuotannolle on laskettu päästöhyvityksiä.
– Käyttämässämme laskennassa on kompensaatiomekanismi, eli kunnan alueella tapahtuvasta tuulivoiman tuotannosta lasketaan kunnalle päästöhyvityksiä. Simossa on tällä ajanjaksolla rakennettu lisää tuulivoimaa, jonka voidaan ajatella kompensoivan Simon päästöjä, Lounasheimo kertoo.
Pohjois-Karjalassa sijaitseva Ilomantsi on yksi harvoista kunnista, joissa päästöt ovat kasvaneet vuodesta 2005. Selitys löytyy turvetta voimanlähteenään käyttävää pellettitehtaasta, jonka toiminta käynnistyi pitkän tauon jälkeen uudelleen mittausjakson aikana.
Alla olevassa grafiikassa on pantu kunnat järjestykseen asukasta kohden laskettujen päästöjen mukaan. Ahvenanmaalaisen pikkukunnan, Lumparlandin päästöt näyttävät valtavilta. Tällekin löytyy selitys: kunnassa on vain muutama sata asukasta, mutta sen alueella on suuri satama, jonka päästöt jäävät laskennassa kunnan harteille.
Voit katsoa oman kuntasi päästötilanteen tämän jutun lopussa olevasta taulukosta.
Tieliikenne tuottaa eniten päästöjä
SYKEn laskelman mukaan suurin osa Suomen kunnissa syntyvistä päästöistä on peräisin tieliikenteestä, maataloudesta, kaukolämmöstä ja sähkönkulutuksesta.
Lounasheimon mukaan päästöistä pitäisi leikata vielä 70–80 prosenttia, jotta Suomi pääsisi ilmastotavoitteisiinsa.
– Edellyttäen, että hiilinieluista pidetään huolta, hän lisää.
Tässä jutussa kerrotut kuntien päästöluvut on laskettu niin sanotun Hinku-laskentasäännön (siirryt toiseen palveluun) mukaan. Laskennasta on pyritty poistamaan sellaiset päästöt, joiden määrään kunta ei pysty vaikuttamaan. Luvuissa ei ole mukana päästökauppaan kuuluvaa teollisuuden polttoainekäyttöä eikä teollisuuden sähkönkulutusta ja jätepäästöjä. Tieliikenteen osalta huomiotta on jätetty läpiajoliikenne.
Taulukkoa ladataan
