Porakoneista tuli kirjastojen hitti: "Jossain vaiheessa tuntui, että kaikki olivat lainassa" – katso, mitä kaikkea kirjastosta voi jo lainata

Kirjastojen valikoimat ovat monipuolistuneet eri puolilla Suomea.

kirjastot
Kirjat Ilkka Remes kirjahylly kirjakauppa kirjasto lukeminen
Kirjastoista lainataan nykyään paljon muutakin kuin kirjoja.Tiia Korhonen / Yle

Kirjastojen käyttötavat muuttuvat ja monipuolistuvat Suomessa.

Esimerkiksi Kotkan kaupunginkirjaston valikoimaa on laajennettu. Kirjojen lisäksi kirjastosta voi jatkossa lainata myös soittimia. Ensimmäisenä lainattavaksi tulee ukulele-kitaroita.

Kirjastosta voi lainata myös suuren suosion saaneita hulavanteita, joita asiakkaat ovat toivoneet kirjaston valikoimiin. Pääkirjastossa avataan myös käsityöpiste, josta voi varata käyttöön ompelukoneen.

Kirjastojen valikoimien monipuolistuminen näkyy ympäri Suomea.

Laaja kirjo

Suomen Kirjastoseuran toiminnanjohtaja Rauha Maarnon mukaan kirjastoista voi nykyään lainata ainakin urheiluvälineitä, soittimia, lautapelejä, erilaisia laitteita, taidetta ja kausikortteja.

– Kirjo on aika laaja. Kirjastoissa on esimerkiksi verenpainemittareita, porakoneita ja kävelysauvoja. Joissain pohjoisen kirjastoissa lainataan lumikenkiä. Se on minusta hauska, viehättävä ja paikallinen juttu, Maarno sanoo.

Lainattavana on ollut myös isompia kulkupelejä. Helsingin Arabianrannan kirjastosta on voinut lainata soutuveneen.

– Paikallinen asukasyhdistys omisti veneen, ja avainta säilytettiin kirjastossa, Maarno kertoo.

Esimerkiksi muuttohommiin voi Helsingissä lainata myös kuormapyörän ja nokkakärryt (siirryt toiseen palveluun). Viime aikoina moni kirjasto on aloittanut myös kausikorttien lainaamisen urheilu- ja kulttuuritapahtumiin.

Porakoneet ovat suosittuja

Rauha Maarnon mukaan esimerkiksi lainattavat porakoneet ovat saavuttaneet kovan suosion.

– Jossain vaiheessa tuntui siltä, että kaikki porakoneet olivat lainassa. Se on sellainen, mitä kaikki tarvitsevat joskus, mutta monella sitä ei ole.

Porakoneita löytyy lainattavaksi muun muassa pääkaupunkiseudun kirjastoista. Esimerkiksi Tapiolan kirjastossa (siirryt toiseen palveluun) on oma työkalulainaamo, josta löytyy paljon muutakin kuin porakoneita. Työkalujen laina-aika on kaksi viikkoa.

Esineiden lainaaminen kirjastoista on Maarnon mukaan lyönyt isosti läpi parin viime vuoden aikana.

– Ihmiset alkavat tietää entistä paremmin, mitä kaikkea kirjastossa on. Viimeistään Helsingin keskustakirjasto Oodin avaaminen on tuonut julkisuuteen modernin kirjaston idean. Kirjasto on paljon muutakin kuin kirjoja ja lukemista.

Vähänkyrön kirjastosta voi lainata vaikkapa lentopallon tai frisbeekiekkoja.
Suomen kirjastoissa on lainattavana iso valikoima erilaisia liikuntavälineitä. Arkistokuva.Mirva Ekman / Yle

Rauha Maarno uskoo, että kirjastoista lainattavien esineiden kirjo tulee monipuolistumaan entisestään.

– Ihmiset asuvat tiiviimmin ja kodit saattavat olla pienempiä. Uskon, että on tosi hyödyllistä, että kirjastoissa on esineitä, joita voi käyttää. Kaikkea ei tarvitse omistaa. Kestävän kehityksen näkökulmasta uskon, että ihmiset haluavat yhä enemmän käyttää yhteisiä tavaroita.

Suomi on edelläkävijä

Suomen Kirjastoseuran toiminnanjohtaja Rauha Maarnon mukaan lainaustoiminta ei ole kehittynyt muissa maissa samassa mittakaavassa kuin Suomessa.

– Suomi on ehdottomasti edelläkävijä. Käsitykseni mukaan tämä on kansainvälisesti edistyksellistä, erilaista ja uutta. Suomalaisissa kirjastoissa ajatellaan laajasti kulttuurin välittämisen tehtävää. Esimerkiksi pelikulttuuri nähdään tärkeänä kulttuurin osa-alueena, jossa myös kirjastojen pitää olla mukana.

Vaikka esimerkiksi lautapeleissä on paljon pieniä osia, Maarno uskoo, että esineet pysyvät hyvin tallessa.

– Minulla on sellainen näppituntuma, että suomalaiset osaavat aika hyvin kunnioittaa lainaamisen kulttuuria ja pitää huolta kirjaston esineistä, olivat ne sitten kirjoja tai muita esineitä.

Omatoimisuus lisääntyy

Samaan aikaan kun kirjastojen valikoimat laajenevat, myös omatoimikirjastojen määrä on voimakkaassa kasvussa.

Aluehallintoviraston mukaan omatoimikirjastojen määrä on lähes nelinkertaistunut viidessä vuodessa. Avin tekemästä kyselystä selviää, että lähivuosille suunnitellaan 160 uuden omatoimisen palvelupisteen rakentamista.

– Omatoimikirjastoja voi hyvällä syyllä kutsua ilmiöksi. Omatoimisten palvelupisteiden määrä on kasvanut voimakkaasti viime vuosina, ja tulevaisuuteen suunnataan yhteisöllisyys mielessä, toteaa kirjastotoimen ylitarkastaja Mika Mustikkamäki Aluehallintoviraston tiedotteessa.

Esimerkiksi Kotkassa omatoimiajat ovat olleet tähän saakka käytössä Karhuvuoren kirjastossa. Myös Karhulan kirjastossa aiotaan ottaa omatoimiajat käyttöön tänä keväänä.

– Kaikki muutkin palvelut alkavat olla nyky-yhteiskunnassa suurinpiirtein 24/7 saavutettavissa. Kaupat ovat myöhään auki ja niin edelleen, tämä on vähän samaa trendiä, Kotkan kirjastotoimenjohtaja Katariina Kupiainen sanoo.

Kirjastokortin viivakoodia luetaan lukijalla.
Juha Kemppainen / Yle

Tilat uudistuvat

Kotkan kaupunginkirjasto lisää myös lapsiperheille ja nuorille suunnattuja palveluja. Syynä on se, että lasten ja nuorten aineistoja lainataan Kotkassa selvästi muuta maata vähemmän.

Sivukirjastojen sulkemisen vuoksi henkilökunta on vaihtunut, ja pitkäjänteinen työ esimerkiksi päiväkotien ja koulujen kanssa on jäänyt.

Kotkan kirjastoväki on käynyt hakemassa neuvoa tilanteeseen Riihimäeltä, jossa lastenkirjojen lainausluvut on saatu huippulukemiin.

Voit keskustella aiheesta. Keskustelu sulkeutuu 9.2. klo 23.

Lue lisää:

Pelastavatko ytimeen muuttavat kirjastot suomalaisten lukutaidon? "Oodissa olivat lasten ja nuorten hyllyt tyhjillään"

Kirjaston lastenosastosta tuli pikkukaupungin menestystuote – nyt muutkin käyvät katsomassa, miten temppu tehdään