Hyvää voi tehdä vaikka kotiverkkarit jalassa – verkko ja pop up -keikkailu vetävät nuoria vapaaehtoisiksi

Vapaaehtoistoiminnan kokemuksesta voi olla etua, kun nuori hakee työpaikkaa.

vapaaehtoistyö
Nainen kirjoittaa kannettavalla tietokoneella.
Läppärilläkin voi tehdä hyvää.Tuija Veirto/ Yle

Roosa Jussila on yksi Suomen Mielenterveysseuran (MIELI ry) vapaaehtoisista kriisipuhelinpäivystäjistä. Sen lisäksi hän keskustelee nuorten Sekasin-chatissa tukihenkilönä.

Puhelinpäivystystä Lahden kriisikeskuksen toimitiloissa Jussila tekee pari kertaa kuussa yleensä kaksi tuntia kerrallaan. Aikataulut voi laatia omaan kalenteriin sopivaksi. Chattaamaan pystyy kotonakin.

– Meidän tehtävänämme on olla läsnä, kuunnella soittajaa ja pohtia vaihtoehtoja, että mihin hän voisi olla yhteydessä, jos apua tarvitaan. Usein kuulee rankkoja juttuja. Sitä varten meillä on takapäivystäjät, joille voi soittaa, jos siltä tuntuu.

Kasvokkain tapahtuva vapaaehtoistyö on tuttua 27-vuotiaalle sairaanhoitajaopiskelijalle, nyt hän halusi kokeilla jotakin uutta.

Kun toista ihmistä ei näe, eikä chatissa edes kuule, pitää löytää keinot viestiä puheen tai pelkän tekstin avulla.

– Halusin haastaa itseni ja ajattelin, että saisin näin uudenlaista kosketuspintaa tulevaan työhöni.

Roosa Jussila
Roosa Jussila tekee monenlaista vapaaehtoistyötä. Juha-Petri Koponen/ Yle

Auttamisen monet muodot

Yhdistykset, järjestöt ja julkisyhteisöt ovat viime vuosina kehittäneet uusia tapoja toimia vapaaehtoisena. Niiden on huomattu lisänneen erityisesti nuorten innostusta lähteä vapaaehtoiseksi.

Vapaaehtoistoimijoiden etujärjestö Kansalaisareenan selvitysten mukaan sekä nuorten kiinnostus että osallistuminen vapaaehtoistoimintaan on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Vuodesta 2015 vuoteen 2018 nuorten vapaaehtoistyöhön käyttämä aika on lähes kolminkertaistunut. (siirryt toiseen palveluun)

Perinteisten kasvotusten kohtaamisten ja enemmän sitoutumista vaativien auttamistapojen rinnalla onkin nyt vaihtoehtoja.

Verkon kautta vapaaehtoistyötä voi tehdä missä tahansa. Satunnaisesti tapahtuva, keikkaluonteinen pop up -toiminta puolestaan tarjoaa helpon tavan kokeilla hyvän tekemistä.

Päijät-Hämeen alueella vapaaehtoistoimintaa koordinoivan Kirsi Hyvärin mukaan vapaaehtoistyön muodot muuttuvat koko ajan ja erilaisia osallistujia tarvitaan.

– Nuoret tekevät vapaaehtoistyötä myös kasvokkain ja pitempiä aikoja. Sitoutumisen astetta ei niinkään ratkaise ikä. Elämäntilanne ja arki vaikuttavat, onko harrastukselle aikaa.

Vapaaehtoiset koulutetaan tehtäviinsä. Työnohjaus ja vapaaehtoisten tukitoimet vaativat järjestäjiltä resursseja.

– Se riski on olemassa, ettei vapaaehtoinen koe hommaa omakseen. Toisaalta innostus voi herätä myöhemmin ja lyhytaikaisesta keikasta voi poikia kiinnostus ja sitoutuminen vapaaehtoisuuteen, Hyväri toteaa.

Kirsi Hyväri
Kirsi Hyvärin mukaan empatia on nousussa yritysten arvona. Se tukee vapaaehtoistoimintaa. Juha-Petri Koponen/ Yle

Vapaaehtoisuus kannattaa mainita CV:ssä

Monet oppilaitokset hyväksyvät vapaaehtoistoiminnan osaksi opintoja.

Vapaaehtoistyön kautta pääsee myös solmimaan verkostoja työelämään. Toiminta on laajentunut muullakin tavalla elinkeinoelämän puolelle.

Isommissa yrityksissä on järjestetty hyväntekeväisyystempauksia. Joissakin tapauksissa työntekijät ovat voineet osallistua työajalla vapaaehtoistyöhön.

Kirsi Hyvärin mukaan halukkuutta vastaavanlaiseen hyvän tekemiseen näyttäisi olevan laajemminkin yrityspuolella.

Tapoja toimia ja tehdä hyvää on lukemattomia. Runsaudenpula saattaa hämmentää toimintaan osallistumista puntaroivan.

Roosa Jussila kertoo etsineensä tietoa netistä ja käyneensä tutustumassa mahdollisuuksiin vapaaehtoistoimijoiden messuilla.

– Täytyy tunnistaa omat voimavaransa. Ei kannata lähteä sellaiseen, johon ei oikeasti ole aikaa. Se vain turhauttaa. Vapaaehtoisuudesta pitää saada myös itselle jotain.