1. yle.fi
  2. Uutiset

Kemijärvi pyrkii välttämään rankoilla säästötoimilla kriisikuntamenettelyn – kaupunki on Suomen kymmenen velkaisimman kunnan joukossa

Suomessa on tällä hetkellä viisi kriisikuntaa, mutta kuntaliiton mukaan määrän odotetaan kasvavan tänä vuonna.

Kriisikunnat
Kemijärvi
Kemijärven kaupungintalo helmikuussa 2020.Pekka Viinikka/Yle

Kemijärven kaupunki uinuu hiljaisena aamupäivän pakkasessa. Ulkoilijoita kävelee vastaan harvakseltaan, sillä kylmän purevuutta lisää tuuli, joka nostaa kevyen lumen tuiskuksi kasvoille.

Kemijärvelle on ollut tuulista myös taloudessa ja edessä on rankat säästötoimet seuraavien kolmen vuoden aikana, jolloin on tarkoitus säästää viisi miljoonaa euroa, muun muassa työpaikkoja karsitaan 50 henkilötyövuotta. Kaupunkilaisia rankat säästötoimet askarruttavat.

– No vanhuksiin se varmaan menee ja terveyden huoltoon, mistä muualta niitä otetaan, ei mistään. Kyllä se tuntuu kamalalta. Heikoimmassa asemassa olevilta otetaan pois, tuhahtaa kemijärveläinen Sinikka Lehtola.

Tilanne mietityttää myös nuorempaa sukupolvea, kuten taksinkuljettaja Saana Hervaa. Kotikaupunkia ei ole tarkoitus jättää, vaikka sen tulevaisuus on kysymysmerkki.

– Eihän se hirveän fiksulta kuulosta, että jostakin muusta voisi säästää kuin mitä on suunniteltu, kuten näiden palveluiden rajoittaminen.

Olavi Kunnari palasi muutama vuosi sitten Ruotsista takaisin kotipaikkakunnalle Kemijärvelle. Nykyinen meno ihmetyttänyt, kun kaupunki on hyvin erilainen kuin 70-luvulla.

– Kyllähän tuntuu oudolta, mutta on se valtava määrä rahaa, joka säästetään.

Kemijärvi
Kemijärven kaupunginjohtaja Atte Rantanen työhuoneessaan.Pekka Viinikka/Yle

Kemijärvi on pyristellyt pitkään useiden muiden kuntien tavoin talousahdingossa, rankalla säästökuurilla pyritään välttämään ajautuminen kriisikuntamenettelyyn. Lapista kriisikuntia ovat olleet 2000-luvulla mm. Keminmaa, Kemi, Enontekiö, Pelkosenniemi ja Utsjoki, joista ainakin jälkimmäisellä pyyhkii tänä päivänä hyvin.

– Se tarkoittaisi sitä, että Kemijärvi menettäisi itsenäisyytensä päättää omista asioistaan ja valtion virkamiehet tulisivat tänne ja kertoisivat, mitä Kemijärvellä pitäisi tehdä, jotta talous saataisiin tasapainoon, opastaa Kemijärven kaupunginjohtaja Atte Rantanen.

Kriisikuntien yhteisiä tunnusmerkkejä ovat väestön ikääntyminen ja verotulojen heikko kehitys.

Veron maksajat ovat kaikonneet Kemijärveltäkin. Kaksikymmentä vuotta sitten kaupungissa oli asukkaita noin 13 000, nyt asukasluku kipuaa hädin tuskin yli 7 000.

– Muutokset olisi pitänyt tehdä 10-15 vuotta sitten, kun iso määrä tehtaita ja työpaikkoja menetettiin tai toisaalta, kun valtio on vienyt täältä viimeisen 15 vuoden aikana 1500 työpaikkaa. Silloin olisi pitänyt tehdä rakenteellisia ratkaisuja, muistuttaa kaupunginjohtaja Rantanen.

Onni on kiertänyt toistaiseksi itälappilaista Kemijärveä. Kaupungin alueella sijaitseva Suomu menetti kevään kiinalaismatkailijat koronaviruksen vuoksi ja biojalostamon toteutuminen on edelleen arvoitus ja useiden käänteiden takana.

– Jos tänne ei saada sitä tehdasta, niin tämä paikka kuolee, kokonaan ja täysin, toteaa kemijärveläinen Sinikka Lehtola lopuksi.

Lue seuraavaksi