Rakkaudesta Saimaaseen

Tanssiteatteri kuljettaa katsojan Suomen suurimman järven syntyhistoriaan ja sieltä takaisin.

Tanssinopettaja ja koreografi Anna-Maria Paadarin lapsuuden onnellisiin kesämuistoihin kuuluvat retket ukin veneellä pitkin ja poikin Saimaata.

Vuosia myöhemmin hän luki kirjaa Saimaan syntyhistoriasta, ja mietti, voisiko rakkaasta järvestä tehdä kokoillan tanssiteatteriesityksen. Voisiko järven synnyn kuvata tanssilla?

Koreografin ajatukset lähtivät laukkaamaan. Miten järveä tanssitaan?

Miten soljuu myrskyvesi? Miten se soljuisi tanssijan keholla?

Paadarin työkaverit hiljattain perustetussa Lappeenrannan Tanssiteatterissa innostuivat.

Yli kaksi vuotta hauduteltu teos on nyt valmis. Se sai nimekseen yksinkertaisesti Saimaa.

Muillakin työryhmän jäsenillä on voimakas tunnesuhde järviluontoon. Työryhmässä on koreografin lisäksi käsikirjoittaja, ohjaaja, tanssijoita ja muusikoita.

Ohjaaja Aapo Stavén kertoo tajunneensa ulkomaan reissuilla, ettei missään ole niin kauniita auringonlaskuja kuin Suomessa. Hänen mielestään Saimaa on koko maapallon mittakaavassa merkittävä luontoaarre.

Hän itse tykkää kierrellä soutuveneellään lähisaaria Lappeenrannan edustalla. Toisia vesilläliikkujia näkee Saimaalla vähän.

Reppureissaajat lähtevät lentokoneella etsimään vähän jopa heikompitasoisia paikkoja toiselta puolelta maailmaa, ja meillä olisi vähintään yhtä hienoa ihan tässä lähellä.

Ohjaaja Aapo Stavén

Saimaan syntyhistoria ulottuu kymmenien tuhansien vuosien taakse. Viimeisimmän jääkauden katsotaan päättyneen vajaat 12 000 vuotta sitten.

Noihin aikoihin Saimaa jäi eristyksiin merestä. Sen mukana eristyksiin jäi eläimiä, joista kehittyi tuhansien vuosien aikana ainoastaan Saimaalla esiintyviä lajeja.

Jääkausien synnyttämä liike ei ole loppunut. Mannerjään alla painunut maa kohoaa edelleen hitaasti ja muuttaa Saimaan rantaviivaa vähitellen.

Arkeologiset löydöt ja kalliomaalaukset kertovat, että eteläisen Saimaan alueella on asuttu ja veneilty 10 000 vuoden ajan. Tanssiteoksen tarina liikkuu kaukaa historiasta nykypäivään.

Esityksen musiikki on syntynyt kahden muusikon, Laura Tykkyläisen ja Ossi Välimäen yhteistyönä. Osan musiikista he kertovat löytäneensä sattumanvaraisten kokeilujen kautta.

Tanssin kieli sanatonta ja runollista. Siksi siitä on mielenkiintoista etsiä selkeitä, konkreettisia perusasioita ihmisten välisistä suhteista.

Ohjaaja Aapo Stavén

Ison tanssiteoksen rakentamisessa koreografi keskittyi ensin teemojen valintaan. Hän etsi sellaisia teemoja ja tunnelmia, jotka pystyy esittämään kehon liikkeinä.

Liikesarjat hän kirjoittaa paperille tai kuvaa ne kännykällään. Myös työryhmän improvisaatioissa liikkeisiin saattoi löytyä uusia muotoja.

Saimaa-teoksessa isot teemat löytyivät tietenkin luonnosta ja sen ikiaikaisesta kiertokulusta. Mutta mukana on myös hetkiä nykyisyydestä, tanssijat esimerkiksi kiitävät jäätä pitkin retkiluistimillaan.

Työryhmän tavoitteena on haastaa katsoja tunnustelemaan omaa luontosuhdettaan.

Aina toivon, että esitys koskettaisi katsojaa henkilökohtaisesti. Hämmentyminenkin on sallittua.

Koreografi Anna-Maria Paadar

Tekijät

Teksti

Antje Tolpo

Kuvat ja video

Mikko Savolainen

Julkaistu 12.2.