Tuulivoimaa kaavaillaan Keski-Suomen hiljaisimmalle alueelle - kunnat vaativat ympäristöarviota

Jyväskylän eteläosaan, lähelle Luhangan ja Joutsan rajaa, kaavaillaan seitsemän myllyn suuruista tuulivoimapuistoa. Hanke on herättänyt ristiriitoja jo alkuvaiheessa.

tuulipuistot
Tuulimyllyn varjokuva Monäsista lokakuussa 2014.
Sisämaahan rakennettavat tuulipuistot aiheuttavat ristiriitoja entistä enemmän.Yle, MOT

Salola Wind Park Oy:n suunnitelma etenee Jyväskylän päättäjien käsittelyyn.

Jyväskylä antaa ensi tiistaina lausunnon Keski-Suomen Ely-keskukselle siitä, pitääkö tuulipuistolle tehdä ympäristövaikutusten arviointi eli YVA.

Ympäristöjohtaja Päivi Pietarisen mielestä ympäristövaikutusten arviointi on tarpeellinen koska tuulipuisto tulisi arvokkaiden luontokohteiden ja kulttuurimaisema-alueen läheisyyteen.

Suunnitelmalle on syytä tehdä Natura-arvioinnin tarveharkinta, jossa arvioidaan, vaikuttaako tuulivoimahanke Natura-alueiden suojeluperusteena oleviin lintulajeihin.

Lisäksi tuulivoimaloilla on todennäköisesti merkittäviä vaikutuksia Putkilahden valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisema-alueeseen

Myös Luhanka ja Joutsa vaativat YVA-menettelyä.

Luhangan kunta toi esiin esimerkiksi luontokohteiden ja matkailutoiminnan läheisyyden, Keski-Suomen hiljaiset alueet, maakuntakaavan sekä kahden eri puiston yhteisvaikutuksen maisemaan.

Luhangan kunnanjohtajan Tuomo Kärnä arvioi, että tuulivoimahanketta tullaan vastustamaan poikkeuksellisen paljon. YVA-menettelyn soveltaminen olisi hänen mielestä myös hanketoimijan etu.

Hannu Heinonen maisemakonttorissaan kotonaan.
Hannu Heinonen ei hyväksy sitä, että tuulipuisto tulisi Keski-Suomen hiljaisimmalle alueelle.Jarkko Riikonen / Yle

Luhangan Tammijärvellä asuva Hannu Heinonen muistuttaa, että tuulipuiston haitat tulisivat Tammijärven asukkaiden ja mökkiläisten kannettaviksi.

– Tuulivoimapuisto olisi keskellä Keski-Suomen hiljaisinta aluetta.

Puistoalue on Keski-Suomen liiton selvityksen mukaan (siirryt toiseen palveluun)yksi maakunnan merkittävimmistä luonnon hiljaisista alueista.

Mökkiyrittäjä Lilja Rutanen pelkää, että 275 metriä korkeat voimalat aiheuttavat äänihaittoja varsinkin hiljaisina kesäiltoina.

Rutasen mökkivieraista noin 80 prosenttia tulee Keski-Euroopasta. Vieraat hakevat Keski-Suomesta nimen omaa rauhaa ja hiljaisuutta.

Lain mukaan pienille, alle kymmenen voimalan tai alle 45 MW tuulipuistoille, ei tarvitse tehdä ympäristövaikutusten arviointia, mutta yksittäistapauksissa alueellinen Ely-keskus voi sellaisen kuitenkin määrätä.

Salolan tuulivoimapuiston seitsemän voimalan nimellisteho olisi 42 MW.

Keski-Suomen Ely-keskus on pyytänyt lausuntoa YVA-käsittelyn tarpeellisuudesta muun muassa tuulipuiston vaikutusalueella olevilta kunnilta.

Pienissä hankkeissa YVA menettelyyn päädytään vain harvoin, sanoo johtava asiantuntija Niina Pirttiniemi Valtakunnallisesta tuulivoimaneuvonnasta.

– Ihan murto-osassa hankkeista päädytään YVA-menettelyyn.

Jos voimaloiden lähellä on asutusta tai ne uhkaavat luontoarvoja tai maisemaa, voidaan varovaisuusperiaatteen mukaan päätyä YVA-menettelyyn, sanoo Pirttiniemi.

Hannu Heinonen on tyytyväinen, että Jyväskylä on päätymässä YVA-menettelyn kannalle.

– Jyväskylän lausunto on ratkaiseva.

Kaavamuutos on myös vireillä

Salola Wind Park Oy on jättänyt Jyväskylän kaupungille esityksen tuulivoimayleiskaavan laadinnasta voimala-alueelle.

Maakuntakaavan mukaan hankealue kuuluu matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueeseen.

Tuulipuistoa on jo esitelty Jyväskylän kaupunkirakennelautakunnalle, kertoo projektipäällikkö Toni Lustila Etha Wind Oy:stä

Lustilan edustama Etha Wind Oy on tuulivoimaan erikoistunut suomalainen konsulttiyhtiö.

Kaupunkirakennelautakunnan puheenjohtajan Ahti Ruoppilan (sd.) mukaan kaavamuutos tulee lautakunnan seuraavaan kokoukseen 18.helmikuuta.

Ruoppilan mukaan kaavamuutos tehdään tuulivoimahankkeissa tavan mukaan konsulttityönä tuulivoimayhtiön kustannukselle eli veronmaksajien rahoja siihen ei käytetä.

Salolan tuulivoimapuisto on Jyväskylässä ensimmäinen tuulivoimahanke ja siihen tiedetään Ruoppilan mukaan liittyvän monenlaisia haasteita.

Esityksen valmistuttua kaupunki voi sen sitten hylätä tai hyväksyä.

Johtava asiantuntija Niina Pirttiniemi Valtakunnallisesta tuulivoimaneuvonnasta opastaa asukkaita olemaan yhteydessä kaupunkiin ennen kuin kaavapäätös on tehty.

– Kaupungilla on monopoli siitä, lähdetäänkö kaavan laadintaan vai ei. Asukkaiden on tärkeää olla kuntaan yhteydessä tässä vaiheessa.

Projektipäällikkö Toni Lustila kertoo, että kaikille avoin esittelytilaisuus tuulipuistosta on tarkoitus järjestää maalis-huhtikuussa, riippuen siitä, miten kaavamuutos etenee. Maanomistajille ja naapureille hankkeesta on Lustilan mukaan jo kerrottu.

Salolan tuulivoimapuiston taustalla oleva Netha Wind Oy on Lustilan mukaan suomalaisessa omistuksessa oleva yritys.

Tuulivoimatekniikka on Lustilan mukaan viime vuosina kehittynyt niin, että tuulivoimapuistoja voidaan rakentaa kannattavasti myös sisämaahan ilman valtion tukea.

Tuulivoimalat ovat myös aiempaa korkeimpia. Salolan tuulivoimapuistoon kaavaillut voimalat olisivat korkeudeltaan arviolta 275 metrisiä.

Keski-Suomessa toimii tällä hetkellä vain yksi energiaa tuottava tuulipuisto Luhangassa,

Ilmatar Windpowerin Latamäen tuulivoimapuisto valmistui vuonna 2014.

Tuulipuiston aiheuttamista äänihaitoista ja melumittauksista on käyty oikeutta vuosikausia. Viime syksynä Latamäen tuulipuistossa tehtiin oikeuden määräämiä uusia melumittauksia.

Parhaillaan Keski-Suomessa on suunnitteilla tai jo rakennusvaiheen kynnyksellä pitkästi toistakymmentä tuulipuistoa.