Mäkelän perhe valitsi Porvoon pääkaupunkiseudun sijaan – Kaupunki on satsannut yli 120 miljoonaa lapsiperheisiin, ja se tuottaa nyt tulosta

Suomessa muuttoliike suuntautuu pääosin Etelä-Suomeen, erityisesti pääkaupunkiseudulle ja sitä ympäröiviin kehyskuntiin.

muuttoliike
Mäkelän perhe poseeraa keskeneräisen omakotitalonsa edessä.
Lauri ja Maria Mäkelän perhe rakenteilla olevan kodin edustalla, tavoitteena on päästä muuttamaan alkukesästä. Lapset istuvat kaivon reunalla, jota ovat olleet muuraamassa vanhempiensa kanssa.Kristiina Lehto / Yle

Espoossa asuneet Maria ja Lauri Mäkelä etsivät pidemmän aikaa tonttia oman kodin rakentamista varten. He katsoivat tontteja Espoosta ja Helsingin seudulta, mutta sopivaa ei löytynyt.

Merenrantakaupunkeja arvostava pariskunta löysi tontin lopulta Porvoon Toukovuoresta, noin kolmen kilometrin päästä keskustasta. Se sijaitsee mäellä, Porvoon sairaalan taakse kaavoitetulla asuinalueella.

Ostopäätökseen vaikuttivat tontin sijainti lähellä merta, kohtuullinen työmatka Helsinkiin ja tontin hinta. Lauri Mäkelän mukaan Espoossa tontin hinta oli jopa yli kolme kertaa kalliimpi kuin vastaavan tontin hinta Porvoossa.

– Täällä tontti maksoi noin 40 000 euroa, kun vastaavanlainen tontti olisi Espoossa ollut 140 000 euroa.

– Lähikunnissa oli muuallakin vastaavan hintaisia tontteja kuin täällä, mutta pidimme tästä kaupungista, Maria toteaa.

Suomessa muuttoliike suuntautuu pääosin Etelä-Suomeen. Uudellamaalla muutetaan erityisesti pääkaupunkiseudulle, mutta myös keskisuuriin kaupunkeihin kuten Porvooseen.

Porvoon kaupungin yleiskaavapäällikkö Maija-Riitta Kontion vahvistaa Mäkelöiden havainnon. Porvoossa uusien omakotitalojen tontit ovat selkeästi edullisempia Helsinkiin, Vantaaseen ja Espooseen verrattuina. Sen sijaan valmiit asunnot eivät ole Kontion mukaan juurikaan edullisempia muihin Uudenmaan kaupunkeihin verrattuna.

Mäkelän pariskunta päätyi Toukovuoreen myös alueen koulun ja päiväkodin hyvän kunnon perusteella, sillä perheeseen kuuluu kolme kouluikäistä ja kolme päiväkoti-ikäistä lasta sekä kolmen kuukauden ikäinen vauva.

– Tuo Kevätkummun koulu, joka on tästä kilometrin päässä, on pari vuotta sitten rakennettu. Lähellä koulua oleva Mäntykummun päiväkoti on sekin aika uusi rakennus, Maria Mäkelä kertoo.

Tonttikaupat tehtiin viime vuonna ja perhe muutti Porvooseen vuokralle kesällä 2019, jolloin myös uuden kodin rakennustyöt alkoivat.

Porvoon kaupungin vt. sivistysjohtaja Sari Gustafsson istuu uuden, ruotsinkielisen Strömborgska skolanin rappusilla.
Porvoon kaupungin vt. sivistysjohtaja Sari Gustafsson pitää kouluja merkittävänä tekijänä perheiden muuttopäätöksissä. Uusin käyttöön otettu koulu Porvossa on ruotsinkielinen Strömborgska skolan, jonka rappusilla Gustafsson istuu.Kristiina Lehto / Yle

Porvoo satsaa kouluihin houkutellakseen lapsiperheitä

Porvoo on kunnostanut ja rakentanut uusia kouluja ja päiväkoteja runsaasti viime vuosina. Kaksikielinen kaupunki on käyttänyt koulu- ja päiväkotiverkoston kehittämiseen yli 120 miljoonaa euroa vuosina 2016–2020.

Projekti on loppusuoralla, mutta lähivuosien alustavien arvioiden mukaan kunta käyttää vielä lähes 40–50 miljoonaa euroa koulujen ja päiväkotien remontointiin. Mahdollisesti rakennetaan vielä jotain uuttakin, mutta kaupungin taloustilanteen mukaan.

Osa rakennuksista on vaatinut kunnostamista huonokuntoisuuden tai sisäilmaongelmien vuoksi, mutta taustalla on ollut myös varautuminen kaupunkiin muuttaviin lapsiperheisiin.

– Tiedossamme on, että muuttopäätökset perheissä tehdään ennen kouluikää ja valistuneet perheet katsovat netistä, missä on uusia kouluja. Tällainen on selvä houkutin lapsiperheille ja näin on myös käynyt, sanoo vt. sivistysjohtaja Sari Gustafsson Porvoon kaupungilta.

Gustafssonin mukaan Porvoon kouluissa on tällä hetkellä tilaa, ja kaupunkiin toivotaan uusia muuttajia.

– Ennustaminen on aika jännää, vähän ennakoimatontakin. Jos nyt katsoo Porvoossa syntyneiden määrää, niin luku on ihan erilainen kuin se on koulunsa aloittaneiden kohdalla, koska juuri tässä välissä ne perheiden muuttopäätökset tehdään.

Porvoon yleiskaavapäällikkö Maija-Riitta Kontion mukaan muuttovoittoa Porvooseen tuovat 25–35-vuotiaat nuoret aikuiset, joilla on pieniä lapsia.
Porvoon yleiskaavapäällikkö Maija-Riitta Kontion mukaan muuttovoittoa Porvooseen tuovat 25–35-vuotiaat nuoret aikuiset, joilla on pieniä lapsia.Kristiina Lehto / Yle

Muuttoliike Porvooseen maltillista – tärkein ryhmä lapsiperheet

Väki pakkautuu koko maassa pääosin Etelä-Suomeen sekä Tampereen ja Turun seuduille.

Uudellamaallakaan muuttoliike ei kohdistu kaikkiin kuntiin. Pääkaupunkiseutu ja sitä ympäröivät kehyskunnat keräävät eniten muuttajia. Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat kasvaneet voimakkaimmin jo monena vuonna.

Tilastokeskuksen alustavien ennakkotietojen mukaan viime vuoden eniten kasvua saaneiden kehyskuntien järjestys oli Kerava, Sipoo, Nurmijärvi, Järvenpää, Kirkkonummi, Kauniainen ja Porvoo. Uudenmaan 26 kunnasta pääkaupunkiseutu ja edellä mainituissa kehyskunnissa asukasmäärä kasvoi, kaikissa muissa nettomuutto jäi tappiolliseksi.

Itä-Uudellamaalla puolestaan kasvavia kuntia ovat olleet lähinnä Sipoo ja Porvoo. Muutaman kymmenen ihmisen nettomuuttoon ylsi myös Mäntsälä, muissa kunnissa muuttajien määrä oli miinusmerkkinen.

Uudenmaan liiton mukaan Uudenmaan kunnista Porvooseen muutetaan eniten pääkaupunkiseudulta eli Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta sekä Askolasta, Loviisasta ja Sipoosta. Liitto pohjaa tietonsa Tilastokeskuksen aineistoon.

Myös Porvoon kaupunki on tutkinut muuttoliikettä. Kaupungista muuttaa vuosittain pois noin 2 000 ihmistä ja suunnilleen saman verran muuttaa sinne.

– Muuttovoittoa Porvooseen tulee 25–35-vuotiaista nuorista ihmisistä, joilla on pieniä lapsia, sanoo yleiskaavapäällikköMaija-Riitta KontioPorvoon kaupungilta.

Kontion mukaan Porvooseen houkuttelevat muun muassa työpaikat, sukulaiset, opiskelupaikat ja palvelut. Myös kaupungin historia ja omaleimaisuus ovat vetäviä tekijöitä.

Kontio uskoo, että ratayhteys lisäisi Porvoon vetovoimaa sekä tulevat uudet asuinalueet. Junaliikenne nopeuttaisi työmatkaliikennettä pääkaupunkiseudulle ja vastaavasti lähikunnista Porvooseen. Porvoon kautta kulkevan itäisen junayhteyden eteneminen on kuitenkin vielä auki.

Maria ja Lauri Mäkelän perhe rakentaa itselleen omakotitaloa Porvooseen. Myös lapset ovat olleet välillä mukana tulevan kodin työmaalla, muun muassa he ovat osallistuneet valvotusti roskien keräämiseen ja siivoamiseen äidin kanssa.
Maria ja Lauri Mäkelän perhe rakentaa itselleen omakotitaloa Porvooseen. Myös lapset ovat olleet välillä mukana tulevan kodin työmaalla, muun muassa he ovat osallistuneet valvotusti roskien keräämiseen ja siivoamiseen äidin kanssa.Kristiina Lehto / Yle

Uuteen kotiin muutaman kuukauden päästä

Muutto uuteen kaupunkiin on aina haaste koko perheelle. Mäkelän perheessä sopeutuminen on tapahtunut yllättävän hyvin.

– Oli se kriisi lapsille, siinä vaiheessa kun he kuulivat, että etsimme tonttia ja eikä se olekaan entisen kodin eikä edellisen koulun läheltä. He pelkäsivät sitä, että kaverit jäävät, Maria Mäkelä toteaa.

Muuton jälkeen lapset ovat sopeutuneet Porvooseen yllättävän hyvin. He eivät ole ikävöineet Espooseen, ja siellä asuviin kavereihin on pidetty yhteyttä. Myös uusia kavereita on löytynyt.

Rakennustyöt ovat vielä kesken, mutta perheen tavoitteena on päästä muuttamaan uuteen kotiin loppukeväästä tai alkukesästä.

– Pian pääsemme valitsemaan lasten kanssa heidän huoneidensa tapetteja tai maalien värejä sekä kalusteita, joten kodin valmistuminen lähenee, Maria Mäkelä iloitsee.

Lue myös:

Helsingistä muutettiin naapurikuntiin kiihtyvällä tahdilla viime vuonna – Kaupungin väkiluku kasvoi silti lähes viidellä tuhannella

Asuntokauppa yllätti ja piristyi vuonna 2019 – ensi vuodelle luvassa tasaista kasvua

Kysely: Enemmistö haluaa valtion hidastavan kaupungistumista – naiset miehiä enemmän, aluetutkijan mukaan tulos kertoo alueiden kostosta

Hypo: Korot ja kaupungistuminen määräävät asuntomarkkinoiden näkymät jatkossakin