Katso kuinka neuvokkaat eläinlääkärit pelastivat kuutit varmalta kuolemalta – asiantuntijat haluavat kuudessa vuodessa yli sata saimaannorppaa lisää

Saimaannorpan suojelulla haetaan kannan kasvattamista jopa sadalla yksilöllä seuraavan kuuden vuoden aikana.

saimaannorppa
Tobias-saimaannorppa Korkeasaaren eläintarhassa.
Näin pelastettiin pienet kuutit Sanelma ja Tobias (videon kesto 5:44). Tekijät: Petri Vironen / Yle (toimittaja, kuvaaja), Esa Huuhko / Yle (leikkaaja).

Saimaannorpan suojelussa on saavutettu tavoitteena ollut 400 yksilön rajapyykki. Ympäristöministeriön asettama saimaannorpan suojelutyöryhmä haki uusia suojelulinjauksia Savonlinnassa.

Ryhmän pohjaesitys, jonka mukaan kannan tulisi kasvaa vähintään neljä prosenttia herätti odotetusti ristiriitaisia tunteita.

Tällä kasvuvauhdilla norppia olisi vuonna 2026 noin 530.

Kalaveden omistajien edustajien mielestä nykyinen 3–4 prosentin vuotuinen kasvutahti on riittävä.

– Ei ole mitään järkeä siirtää maalia koko ajan kauemmas. Se vain vaikeuttaa alueen ihmisten elämää. Pieni sivusaaliskuolleisuuskin on hyväksyttävä, Haukiveden kalastusalueen edustaja Markku Auvinen sanoo.

Metsähallituksen ylitarkastaja Tero Sipilä muistuttaa, että norppakannan nopealle kasvattamiselle on selvät perusteet.

– Geenipooli kapenee edelleen. Tehokkain tapa monipuolistaa sitä on kasvattaa kantaa mahdollisimman nopeasti.

Norppamäärä on nelinkertaistunut 1970-luvulta

Saimaannorpan kanta kävi alimmillaan 1970-luvulla, jolloin norppia oli vain noin sata. Geeniperimän kapeus altistaa lajia taudeille.

– Mitä suurempi kanta, sen paremmin sen kanta kestää takaiskuja kuten lumettomia talvia. Jos pahoja takaiskuja ei tule, nykyisillä suojelun toimilla on mahdollista päästä viiden prosentin kannankasvuun, Sipilä sanoo.

Myös Suomen Luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi pitävät tärkeänä, että norppakantaa saadaan kasvatettua ripeästi.

– Meidän pitää käyttää niitä keinoja, joihin voimme vaikuttaa. Esimerkiksi kalanpyydyskuolleisuutta pitää edelleen pienentää, sanoo Luonnonsuojeluliiton saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen.

Tavoitteella ja keinoilla pitää olla laaja hyväksyntä

Ympäristöministeriön suojelutyöryhmä asettaa syksyllä tavoitteet, joiden pohjalta suojelun keinoista päätetään. Maa- ja metsätalousministeriö puolestaan antaa esityksen kalastusrajoituksista marraskuun lopulla, sillä rajoitukset tulevat voimaan keväällä 2021.

Suojelutyöryhmän puheenjohtaja, Etelä-Savon ELY-keskuksen puheenjohtaja Pekka Häkkinen muistuttaa, että norppakanta on edelleen kaukana suotuisasta kannan koosta.

– Mutta tavoitteen ja keinojen pitää olla sellaisia, että ne ovat kaikkien hyväksyttävissä. On tultu pitkä tie, että eri tahot ovat näinkin lähellä toisiaan, hän sanoo.

Häkkinen uskoo, että saimaannorpan suojelussa on löydettävissä vielä uusia keinoja. Yksi pieni lisä nähtiin viime kesänä, kun eläinlääkärit onnistuivat pelastamaan kaksi huonokuntoista kuuttia. Toinen kuuteista jatkaa elämäänsä Saimaalla, toinen Korkeasaaressa. Videon kuuttien pelastamisesta voit katsoa klikkaamalla jutun alussa olevaa kuvaa.

– Ilmastomuutos tulee vääjäämättä heikentämään norpan pesintäolosuhteita. Jos tähän asti norppa on synnyttänyt suojaisaan kinokseen suojelualueella, jatkossa se voi tapahtua keinopesään mökkirannalla. Kyse on siitä, että ihminen ja norppa voivat elää naapuruksina häiritsemättä kovin paljon toisiaan, Häkkinen sanoo.