Sysmä halusi pikaisesti lisää kiinteistöveroja – pani konsultin asialle ja sivuutti virkavastuulla toimivan rakennustarkastajan

Oikeustieteen professorin mukaan virkavastuuta ei voi ulkoistaa eikä kuntalaisen luottamusta viranomaisiin saa vaarantaa.

virkavastuu
Sysmän kylänraitti
Sysmän kunta selvitytti viime kesänä kuinka paljon alueella on rakennuksia, joista ei ole maksettu kiinteistöveroa. Työ teetettiin konsultilla ilman kunnan rakennusvalvonnan asiantuntemusta.Mika Moksu / Yle

Monet kunnat etsivät rahapulassaan uusia tulonlähteitä. Yksi tapa saada kuntaan lisää verotuloja on tutkia, kuinka paljon kunnan alueella on kiinteistöjä, joista ei makseta niille kuuluvaa kiinteistöveroa.

Sysmän kunta teetti viime vuonna kiinteistövero-selvityksen tavanomaista tehokkaammin. Verotuloja tuli lisää, mutta samalla päijäthämäläinen kunta saattoi vaarantaa kuntalaisten luottamuksen.

Kun kiinteistövero-selvitystä viime kesänä tehtiin kuntalaisten ja kesäasukkaiden tonteilla, sysmäläiset olivat autuaan tietämättömiä siitä, että kunnan rakennusvalvontaviranomaisilla ei ollut paljoakaan tekemistä koko selvityksen kanssa.

Syksyllä teknisenä johtajana muutaman vuoden kunnassa toiminut Taneli Rasmus jätti tehtävänsä. Hän ei ole halunnut julkisuudessa avata irtisanoutumisensa syitä.

Tammikuussa irtisanoutui Rasmuksen jälkeen va.teknisenä johtajana toiminut rakennustarkastaja Marko Pynnönen. Nyt Pynnönen kertoo Ylelle, miksi hänen yli 10–vuotinen pestinsä Sysmän kunnan palveluksessa päättyi ikävissä tunnelmissa.

Yksi Pynnösen irtisanoutumiseen johtanut syy oli Sysmässä konsulttityönä tehty kiinteistövero-selvitys.

Rakennusvalvonta huomasi asukkaille lähteneessä kirjeessä virheitä

Pynnösen mielestä kunnassa lähdettiin tekemään selvitystä alun alkaenkin väärin.

– Se kuuluu meidän toimialaamme, mutta rakennusvalvonnalla ei ollut mitään roolia siinä, millä tavalla aineistoa tullaan keräämään ja miten koko selvitystä tehdään.

Pynnösen mukaan hankkeen laajuudesta ei tehty mitään päätöstä, vaan kunta pani nopealla aikataululla pystyyn kilpailutuksen, joka johti muutamaan tarjoukseen. Selvityksen tekijäksi valittiin Perlacon Oy 115 000 euron hintaan.

Perlacon on kuntatalouden ja hallinnon konsultoinnin ammattilainen. Yhtiö on tehnyt myös pari vuotta sitten selvityksen Sysmän kunnan taloudellista tilanteesta.

Sysmän kunnan entinen rakennustarkastaja ja va. tekninen johtaja Marko Pynnönen
Marko Pynnönen irtisanoutui Sysmän kunnan palveluksesta tammikuussa 2020.Juha-Petri Koponen / Yle

Kiinteistövero-hankkeelle perustettiin ohjausryhmä, jossa rakennusvalvontaa edusti tekninen johtaja Taneli Rasmus. Rakennusvalvonnasta huomattiin, että kiinteistönomistajille oli lähdössä selvityksestä kertova kirje, jossa oli ristiriitaisuuksia kunnan rakennusjärjestyksen kanssa.

– Yritimme vaikuttaa tähän, mutta jostain syystä äänemme ei päässyt koskaan kuuluviin ja kirje lähti asukkaille virheellisenä, sanoo Rasmuksen irtisanoutumisen jälkeen asiaa hoitanut Marko Pynnönen.

Rakennusjärjestyksessä määritellään tarkasti rakennusten pinta-alojen laskentamalli ja se, mitkä rakennukset lasketaan kokonaisalaan. Kirjeessä nämä tiedot olivat vain viitteellisiä. Kun aineisto oli koottu, havaitsi Pynnönen siinäkin virheitä.

– Rakennuksia oli kiinteistöillä enemmän kuin siellä pitäisi olla oikean tilanteen mukaan.

Pynnönen vetosi sopimukseen, jonka Sysmän kunta oli tehnyt Väestörekisterikeskuksen kanssa. Sopimus edellyttää, että tietojen ilmoittaja vastaa sähköisesti välitettävien tietojen oikeellisuudesta, luotettavuudesta ja niiden pysymisestä ajan tasalla.

– Jokainen tieto, mikä kunnasta lähtee rekisteriin pitäisi olla todennettua joko rakennusluvituksen tai muun viranomaiselvityksen jälkeen, sanoo Pynnönen.

Pynnösen tehtäväksi jäi siirtää aineisto eteenpäin rakennus- ja huoneistorekisteriin. Hän kieltäytyi, sillä katsoi, ettei voi vastata aineiston paikkaansapitävyydestä, koska ei ole ollut sen keräämisessä millään tavalla mukana.

– En voinut virkavastuulla välittää tätä aineistoa valtakunnan rekisteriin.

Pynnönen sai muualta viran ja jätti Sysmän taakseen.

Konsultti vakuuttaa tiedot oikeiksi

Perlaconin konsulttina Sysmässä toimi Tuija Lilja. Hän vakuuttaa, että työ on tehty tilauksen mukaan.

– Me olemme oikaisuvastuussa, jos aineistosta löytyy virheitä. Meidän tuottamalle tiedolle täytyy löytyä konkreettinen ja vahva näyttö.

Materiaali perustuu kiinteistön omistajien tekemiin ilmoituksiin, jotka on todennettu mittauskäyntien avulla.

Liljan mielestä koko sotkussa on kyse arvovallasta.

– Minun mielestäni tässä ei ole kyse neliöistä tai numeroista, vaan arvovallasta, kun tämä on annettu ulkopuolisen hoidettavaksi. Ehkä he [rakennusvalvonta] olisivat halunneet itse hoitaa tämän.

Lilja on ollut mukana kiinteistövero-selvitysten teossa myös Heinolassa ja Hämeenlinnassa. Ero Sysmään on se, että muualla selvitystä tehtiin yhteistyössä rakennusvalvonnan kanssa.

Liljan mukaan kiinteistövero-selvitys on mahdollista tehdä ilman rakennusvalvontaakin.

–Rakennusvalvonnan tehtävänä on rakennuslupien myöntäminen ja vain se.

Konsultti kävi kiinteistöillä

Heinolassa vastaava selvitys tehtiin muutama vuosi sitten. Heinolan vastaava rakennustarkastaja Juha Mara kertoo, että tärkeintä on se, että ihmiset tietävät kuka heidän tonteillaan liikkuu ja millä asialla. Kuka tahansa ei voi mennä mittailemaan toisen tontille.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennusvalvonnalla on oikeus perustelluista syistä päästä tontille. Asukkaille lähteneessä kirjeessä kerrottiin, että kiinteistöllä tehdään virallinen valvontakäynti, jos omistajan ilmoittamissa tiedoissa havaitaan puutteita.

Heinolassa selvitys onnistui eikä kiinteistönomistajien kanssa tullut kahnauksia.

– Me viestitimme selvityksen teosta runsaasti. Laitoimme tien varsille kylttejä, mitä olemme tekemässä ja asukkailla oli mahdollisuus olla mukana mittausten aikana, kertoo Mara.

Sysmässä asukkaille lähteneessä kirjeessä kerrottiin, että selvitystyön suorittaa Perlacon Oy. Kirjeessä viitattiin viralliseen valvontakäyntiin, jonka voi tehdä vain rakennusvalvontaviranomainen.

Asukkaat saivat halutessaan mittauskäynnistä tiedon tekstiviestillä edellisenä päivänä.

Irtisanoutunutta rakennustarkastaja Marko Pynnöstä harmitti, että kirjeestä saattoi saada käsityksen, että mittauskäynnit suorittaa viranomainen, vaikka rakennusvalvonta ei ollut millään lailla mukana.

Viranomainen tekee käynnistään virallisen mittauspöytäkirjan, jolla voi arvioida mittausten oikeellisuutta. Kun Pynnönen ei voinut olla varma konsultin keräämän aineiston oikeellisuudesta ilman pöytäkirjoja, hän ei suostunut toimittamaan muiden keräämää aineistoa viralliseen rekisteriin.

Sysmä halusi kiinteistöverosta lisää rahaa mahdollisimman nopeasti

Monissa kunnissa päivitetään nyt alueen rakennustietoja. Tietoja kerätään aika ajoin, jotta rekisteri pysyy ajan tasalla. Samalla kunta saa tietää myös luvattomat rakennukset.

Selvityksestä saadut tiedot toimitetaan Väestörekisterikeskukselle ja Verohallintoon. Tietojen perusteella kerätään kiinteistöveroa, jonka tuotto menee kunnalle.

Sysmän kunnalle lisäraha on tarpeen. Siksi kunnanhallitus teki ennen joulua päätöksen rakennuskannan selvittämisestä. Asialle perustettiin ohjausryhmä.

– Me lähdimme tekemään tätä talous edellä. Laiton tai laillinen rakennus, kaikista joutuu maksamaan kiinteistöveroa, sanoo kiinteistöveroselvitys-ohjausryhmän sekä Sysmän valtuuston puheenjohtaja Mika Järvinen (kok.).

Sysmän kunnanhallituksen puheenjohtaja Mika Järvinen.
Sysmän valtuuston puheenjohtajan Mika Järvisen mukaan rakennusvalvonnalle lähetettiin veroselvityksen aineisto tiedoksi. Rakennuslupa-menettely olisi vienyt huomattavasti enemmän aikaa kuin pelkän veroselvityksen tekeminen.Enos Monga / Yle

Normaalisti kunnissa toimitaan niin, että luvattomille rakennuksille haetaan luvat ja tiedot siirtyvät sen jälkeen rekisteriin ja verottajalle. Se vie kuitenkin aikaa jopa pari vuotta. Järvisen mukaan Sysmä halusi toimia ripeämmin.

– Me saimme homman Perlaconilta avaimet käteen –periaatteella ja edullisesti. Muissa kunnissa tietojen keräyksestä on maksettu enemmän ja iso kasa aineistoa odottaa pitkään käsittelemistä.

Perlaconin avaimet käteen –mallissa tiedot kerättiin sukkelasti. Sysmän kunta tiedotti vuoden alussa saaneensa selvityksen perusteella kiinteistöverotuottoa lisää 149 000 euroa vuodessa. Rekistereihin kertyi niistä puuttuneita rakennuksia 2 720 kappaletta – 1 947 rakennuksen tiedoista löytyi korjattavaa.

– Selvitys maksoi itsensä takaisin jo vuodessa, iloitsee ohjausryhmän puheenjohtaja Mika Järvinen (kok.)

Kiinteistönomistajia kehotetaan tarkistamaan verotiedot

Sysmän kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki harmittelee pitkäaikaisen rakennustarkastajan lähtöä, muttei suostu näkemään ongelmia kiinteistövero-selvityksessä.

– Viranhaltija on halunnut tehdä tästä ongelman. Me olemme saaneet kaikki raportit ja asia on viety eteenpäin.

Kitkiöjoki kehottaa kuntalaisia tarkistamaan keväällä postitettavat verotiedot.

– Sehän on selvä, että kiinteistön omistaja katsoo tietonsa tarkkaan, jos kokee, että häntä verotetaan jostakin väärästä.

Sysmän kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki
Kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoen mukaan kunnanhallitus on kiinteistövero-selvityksestä vastuussa, sillä se on työn tilaaja. Juha-Petri Koponen / Yle

Koska kunnassa ei ole enää teknistä johtajaa, eikä rakennusvalvojaa, ei kunnanjohtaja osaa nimetä asiantuntevaa viranhaltijaa, johon voisi ottaa epäselvissä tapauksissa yhteyttä.

– Kunnanhallitus vastaa siitä, onko kiinteistöveropohja oikein määritelty ja saako kunta ne tulot, mitkä sen pitää saada.

Sysmän kunnan rakennusvalvontaa hoitaa nyt osa-aikaisesti Hartolan kunnan rakennustarkastaja.

Oikeustieteen professori: Ei vaikuta hyvältä hallintotavalta

Kunta- ja itsehallinto-oikeuteen erikoistuneen professorin mielestä Sysmän toiminta kuulostaa vähintäänkin hyvän hallinnon näkökulmasta ongelmalliselta.

– Viranomaisten velvollisuuksiin kuuluu vastata julkisten hallintotehtävien hoidosta. Vastuuta voi aika huonosti ulkoistaa, sanoo Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen professori Asko Uoti.

Kun konsultti tekee julkisen vallan alaan kytkeytyviä tehtäviä, jotka kuuluvat kunnan viranomaisen toimialaan, pitää toimien oikeellisuudesta varmistua riittävästi.

Tietojen toimittamista väestörekisterijärjestelmään voi pitää tällaisena tehtävänä.

Professorin mielestä viranhaltijalta on paljon vaadittu, jos hänen pitäisi siirtää sellaisia tietoja eteenpäin, jonka oikeellisuudesta hän ei voi luotettavasti varmistua.

Hän korostaa, että Suomen perustuslain mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muille kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla. Se ei saa kuitenkaan vaarantaa perusoikeuksia, oikeusturvaa ja muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Uotin mukaan kunnan toimintaan tulee kuulua aina erityinen luottamus.

– Kuntalaisen näkökulmasta on tärkeää, että kuntalainen voi luottaa kaikkiin viranomaisen tekemiin oikeusvaikutteisiin toimenpiteisiin varauksettomasti, Uoti korostaa.

– Tätä luottamusta ei saa vaarantaa jättämällä oikeusturva vain jälkikäteisen muutoksenhaun varaan.

Nyt sysmäläiset voivat varmistua oikeusturvastaan tarkastamalla itse omat verotietonsa.

Ingressia editoitu 11.2.2020 klo 13:08

Voit keskustella aiheesta klo 23 saakka.

Lue lisää Sysmästä:

Sysmän kunnanhallitus lopetti elinvoimakonsultin työn

Sysmään perustettiin yhdistys kuntien elinvoimatyötä tukemaan – kunnalta avokätinen pesämuna