1. yle.fi
  2. Uutiset

Aspergerin oireyhtymä voi olla vahvuus työelämässä – esimerkiksi tarkassa koodarin työssä autismin kirjon ihminen pärjää paremmin kuin moni muu

Sosiaalisesti rajoittunut ja syvästi tunteva introvertti on haluttu työntekijä erityisosaamista vaativilla tekniikan aloilla.

asperger
Atte Taskila, Kai Hyvärinen ja Tom Himanen istuvat sohvalla.
Koodarikurssilaiset Atte Taskila ja Kai Hyvärinen sekä heidän opettajansa Tom Himanen istuvat sohvalla Oulussa autismin kirjon ihmisille järjestetyllä kurssilla.Timo Nykyri / Yle

Aspergerin oireyhtymää on totuttu lähestymään ongelmana.

Ohjelmointi- ja insinöörialalla työskentelevät Asperger-ihmiset ovat kuitenkin normaali ilmiö, koska he pystyvät tekemään tarkkuutta ja keskittymistä vaativaa asiantuntijatyötä.

Suomessa heitä on nyt alettu määrätietoisesti palkata ja kouluttaa koodareiksi ja testaajiksi. Introvertteja osaajia löytyy yhä työmarkkinoiden ulkopuolelta.

Arkikielessä puhutaan edelleen Asperger-ihmisistä, vaikka virallisesti heidän erityispiirteensä luokitellaan autisminkirjoon kuuluvaksi neurobiologiseksi keskushermoston kehityshäiriöksi.

Autismin kirjon ihminen tuntee voimakkaasti

Yksi lähes kaikkia Asperger-ihmisiä yhdistävä piirre on syvästi tunteminen. Autismin kirjon ihmisten tunteet ovat paljon voimakkaampia kuin neuronormaaleilla.

Toinen yleinen ja lähes kaikille Asperger-ihmisille yhteinen piirre on sosiaalinen rajoittuneisuus. Tällainen introvertti on haluttu työntekijä it-maailmassa.

– Asperger-ihmiset ovat luotettavia ja tekevät työnsä hyvin. He eivät juurikaan mene rahan perässä, vaan ovat kiinnostuneita keskittymään työhönsä pitkäänkin, sanoo vuosi sitten Asperger-diagnoosin saanut Vesa Salander.

Juha Salander työpöydän äärellä
Nokian työvuosien jälkeen Vesa Salander oli 10 vuotta työttömänä kunnes sai Asperger-diagnoosin.Antti Kolppo

Tampereen teknillisestä yliopistosta valmistunut entinen Nokia-insinööri oli kymmenen vuotta työttömänä ennen kuin pääsi töihin Unicukseen. Kyse on firmasta, joka palkkaa pelkästään autisminkirjon ihmisiä ohjelmistotehtäviin, testaukseen, koodaukseen ja numeron murskaukseen erilaisiin asiakasyrityksiin.

Keskeisiä vaatimuksia ovat Asperger-diagnoosi, tutkinto ja englannin kielen taito.

Työllistymistilannetta on muuttanut viime vuonna Suomeen rantautunut norjalaisfirma, joka palkkaa autisminkirjon henkilöitä konsulttitehtäviin asiakasyrityksissä. Salander työskentelee Unicuksen kautta kansainvälisessä ohjelmistoyritys Vismassa kulunvalvontaohjelmistojen koodaajana ja testaajana.

– Vesa on tehnyt aivan loistavaa duunia, sanoo Visma Megaflexin toimitusjohtaja Mika Luukko.

Hän arvioi Salanderin palkkaamisen hyödyttävän aidosti kaikkia osapuolia. Visma sai ammattitaitoisen tekijän, Unicus pään auki Suomessa ja pitkään työttömänä ollut Salander sai töitä.

Visma Megaflex on pieni yksikkö 10 000 hengen korporaatiossa, joka Suomessakin työllistää 1200 henkeä. Luukon mukaan on hyvät mahdollisuudet siihen, että malli leviää koko yhtiöön.

Asperger-oppilaat voivat keskittyä sataprosenttisesti

Mika Luukko kertoo oman erityisopettajaäitinsä kokemusten loiventaneen kynnystä lähteä mukaan Unicuksen tarjoamaan mahdollisuuteen.

– Äidin mukaan Asperger-oppilaat ovat kaikkein mahtavimpia, koska he pystyvät keskittymään tehtäväänsä sataprosenttisesti, sanoo Luukko.

Visma Megaflexin toimitusjohtaja Mika Luukko
Mika Luukon mukaan Visma saattaa hyvinkin rekrytoida lisää autisminkirjon ihmisiä.Antti Kolppo

Unicus ottaa kerralla työkokeiluun 3–4 ihmistä. Työkokeilussa totutellaan omalla toimistolla työelämään ja mahdollisesti laajennetaan it-osaamista.

Kun kokeilijalle löytyy oma asiakasprojekti, otetaan tilalle uusi työkokeilija. Tarkoituksena on palkata noin kymmenen uutta työntekijää vuosittain.

Autismisäätiö arvioi, että Suomen autismin kirjon 65 000–80 000 ihmisen joukossa Unicusin toiminnan kannalta potentiaalista kohderyhmää on useita tuhansia työttömiä.

Suomen Unicusin toimitusjohtaja Jukka Mikkosen mukaan työntekijöille maksetaan alan työehtosopimusta korkeampaa palkkaa alusta saakka. Kahden vuoden jälkeen palkka neuvotellaan uusiksi, koska tässä vaiheessa työntekijä on niin sanotusti markkinakelpoinen. Se tarkoittaa, että hän voisi halutessaan vaihtaa työpaikkaa.

Kahden vuoden päästä toimintaa on tarkoitus laajentaa Helsingin ulkopuolelle. Vielä ei ole tiedossa, suunnataanko Ouluun, Turkuun vai Tampereelle.

Jukka Mikkonen
Autismin kirjon ihmisiä on noin prosentti väestöstä ja arvioiden mukaan 80 prosenttia heistä on työttömänä. Unicusin Suomen toimitusjohtaja Jukka Mikkonen arvioi, että yhtiön kohderyhmään kuuluu tuhansia ihmisiä. Antti Kolppo

Vesa Salanderin eropaketti venyi 10 vuoden työttömyydeksi

Vuonna 2008 diplomi-insinööriksi valmistunut Vesa Salander teki useamman vuoden töitä Nokialle Tampereella. Nokian alamäen alkaessa hän otti firman tarjoaman vapaaehtoisen eropaketin ja lähti pitkään haaveilemalleen reissulle Afrikkaan ja Aasiaan.

Kun hän palasi Suomeen, työelämään pääsy osoittautui vaikeaksi ja lähes vuosikymmen meni työttömänä. Salander alkoi ymmärtää työllistymisongelmansa luonteen vasta saatuaan te-toimiston aloitteesta Asperger-diagnoosin.

Työhaastattelussa menestymisessä on pitkälti kyse kehon kielestä, silmäkontaktista ja asenteen verbaalisesta mittaamisesta.

– Nehän ovat minun heikkouksiani. Keskityn vain siihen, mitä sanotaan. Työhaastattelu tuntuu siltä kuin olisi sotaan lähdössä, sanoo Salander.

Lapsena Ylivieskassa hän ei tiennyt olevansa Asperger-ihminen. Autismin kirjon ihmisille yleinen flow-tila oli hänelle kuitenkin tuttu jo silloin.

Hän saattoi lukea karttoja sohvalla tuntikaudet. Ajan kulua ei hyvänolontunteessa huomannut ollenkaan, ja karttojen maailmaan saattoi upota tosi syvälle. Salanderin tunto- ja makuaistit olivat Asperger-ihmisille tyypilliseen tapaan myös yliherkkiä jo lapsena.

– Pienenä piti pesulaput leikata paidoista pois, eikä sukissa saanut olla saumoja. Ne olisivat painaneet ja haitanneet keskittymistä, sanoo Salander.

Flow-tilassa on edelleen helppoa olla, kun käsillä on mielenkiintoinen aihe.

– Ympäröivä maailma ja itse katoaa. Saattaa kulua kymmenen tuntia. Tila tuntuu huumaavalta.

Juha Salander tietokoneen äärellä
Diplomi-insinööri Vesa Salander kertoo videolla, miten Aspergerin oireyhtymä vaikuttaa hänen elämäänsä.

Autisteja palkataan, koska he ovat hyviä

Unicusin ruotsalainen perustaja Lars Johansson-Kjelleröd työskenteli aiemmin rahoitusalalla. Hän sai idean tanskalaisesta Specialisterne-firmasta (siirryt toiseen palveluun), kun finanssikriisi alkoi.

– Oli aika tehdä jotakin kokonaan uutta, sanoo Johansson-Kjelleröd.

Henkilökohtaista suhdetta hänellä ei autismiin tai autismin kirjon ihmisiin ole.

Norjassa yhtiö on toiminut kohta 11 vuotta. Asiakasyritykset ovat isoja teollisuusyrityksiä, pankkeja, vakuutuslaitoksia.

Julkishallinnon kanssa pelkästään autismin kirjon ihmisiä palkkaavan firman on vaikea toimia, koska se ei täytä järjestelmän edellyttämiä kilpailutusvaatimuksia.

Runsaat 70 ihmistä tällä hetkellä työllistävä yritys on sijoittautunut sittemmin Ruotsiin ja viime vuonna myös Suomeen.

Johansson-Kjellerödin mukaan hänen yrityksensä palkkaa autisminkirjon ihmisiä siksi, että he ovat hyviä, ei pelkästään siksi, että he ovat autisteja.

Unicusin ruotsalainen perustaja Lars Johansson-Kjelleröd
Unicusin perustajan Lars Johansson-Kjellerödin mukaan hänen yrityksensä palkkaa autismin kirjon ihmisiä koska he ovat hyviä, ei siksi että he ovat autisteja.Antti Kolppo

Autisteilla on erilainen ajattelutapa kuin neuronormaaleilla. Koska he ajattelevat yksiselitteisen loogisesti, nollaan sekä ykköseen perustuva tietokonemaailma sopii heille erinomaisesti. Hyvän koodarin pitää ajatella loogisesti.

– Monet autistit hahmottavat yksityiskohdat todella hyvin. He näkevät sellaisia asioita, virheitä ja ohjelmointivirheitä, mitä toiset ihmiset eivät näe, sanoo Johansson-Kjelleröd.

Tästä syystä monet heistä ovat tottuneet vaikeuksiin ja negatiiviseen kierteeseen koulussa ja työpaikoilla.

Unicusin bisnesideana on antaa autisminkirjon ihmisille ympäristö, missä he voivat toimia parhaalla mahdollisella tavalla. Tällaisessa ympäristössä he voivat kehittää myös sekä itseluottamustaan että itsetuntemustaan.

Unicusin autistisista työntekijöistä naisia on vain viisi. Neljä viidesosaa Asperger-diagnoosin saaneista on miehiä ja myös it-ala on edelleen hyvin miehinen.

Yhtiön perustajan mukaan naiset pystyvät autismistaan huolimatta toimimaan yhteiskunnassa autismin kirjon miehiä paremmin. Heillä kestää kauemmin ennen kuin asiasta tulee hoitoa vaativa ongelma.

– Naisautistit osaavat piilottaa asian paremmin, ja siksi heitä ei löydetä yhtä helposti. Haluaisimme kyllä mielellään rekrytoida enemmän naistyöntekijöitä, sanoo Johansson-Kjelleröd.

Oulussa alkoi Asperger-ihmisten koodarikoulutus

Oulussa autismin kirjon nuorille vuodenvaihteessa järjestetyllä ohjelmointikielikylpykurssilla, eli pelkistetymmin koodauskurssilla, oli pelkkiä miehiä.

Kurssille pääsyyn ei vaadittu virallista diagnoosia. Tamoran järjestämän ja Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen rahoittaman työvoimakoulutuksen vetäjä Tom Himanen kiteyttää autistiosaajien työllistymishaasteet sosiaalisten taitojen ylikorostumiseen työhaastatteluissa.

– Monesti ihmiset, joiden ei kuuluisi saada koodaustöitä saavat niitä, koska pärjäävät työhaastatteluissa. Asiansa osaavat autismin kirjon ihmiset taas eivät niissä pärjää, sanoo Himanen.

Oulun yliopiston signaalinkäsittelytekniikan professori Olli Silven kertoo ilmiön olevan hänelle tuttu suuristakin suomalaisista yrityksistä. Hänen mukaansa yritykset, jotka haluavat rekrytoida parhaita asiantuntijoita tärkeille paikoilla, käyttävät rekrytoinnissa tekniikan asiantuntijoita HR-ihmisten sijaan. Näin menetellään silloin, kun olennaista on osaaminen ja keskittymiskyky eikä ekstroverttius.

– Useampikin erittäin hyvin pärjäävä ICT-yrityksen asiantuntija on minulle todennut, että jos olisi joutunut HR-ihmisten haastateltavaksi rekrytointiprosessissa, he eivät koskaan olisi tulleet palkatuiksi, sanoo Silven.

Monesti asiantuntijatehtävissä toimivalla introvertilla on kaverina toinen introvertti ja tätä kautta tiimeihin keskittyy useampiakin, mikä helpottaa kommunikaatiota. Toki ekstroverttejakin Silvenin mukaan tarvitaan.

Idea autisminkirjon koodarikurssiin syntyi oivalluksesta, että on olemassa Asperger-diagnoosin saaneita ihmisiä, jotka ovat työttömänä. Heistä voisi löytyä apu globaaliin koodaripulaan.

– Tulen itse ohjelmistoalalta ja siellä autismin kirjo on ihan normaali asia, sanoo Himanen.

Himanen puhuu ihmisen neuroplastisesta ikkunasta eli aivojen tilasta, joka lapsuudessa auki ollessaan antaa loistavan mahdollisuuden kielten oppimiseen. Autistilla neuroplastinen ikkuna voi Himasen mukaan olla auki vaikka koko eliniän.

Hyvä esimerkki autisteille hyvän ympäristön luomisesta on luokkatilojen vaihtaminen vähemmän kaikuviksi kesken Oulun kurssin.

– Autistin päivä voi mennä pilalle kolinan tai hajun vuoksi. Koska keskittyminen perustuu ympäristöön, tilat vaihdettiin, sanoo Himanen.

Atte Taskilalla on valokuvamuisti

Atte Taskila
Kempeleläinen Atte Taskila ei ole koskaan saanut koulutustaan vastaavaa elektroniikka-asentajan työtä. Hänen unelmansa on päästä koodaustaitojen avulla töihin liikunta- ja urheiluteknologiaa valmistavaan yritykseen.Timo Nykyri / Yle

Oulussa kurssilainen Atte Taskila sai Asperger-diagnoosin vuonna 2001. Hänellä on sekä kuulo- että tuntoaistiyliherkkyyttä. Sosiaaliset vuorovaikutustilanteet ovat haasteellisia varsinkin oudompien ihmisten kanssa.

Taskilan mukaan häntä kuvaillaan reippaaksi, ahkeraksi, tunnolliseksi ja järjestelmälliseksi. Taskilan kykyprofiili on epätasainen.

– Minä olen matemaattisesti lahjakas. Visuaalinen, looginen ja matemaattinen päättelykyky ovat vahvoja. Kirjallinen päättelykyky ei ole kovin vahva, enkä pärjännyt kielissä kovin hyvin, sanoo Taskila.

Hänen muistinsa on lähes valokuvamainen. Monenlaiset luvut tipahtelevat tarkkoina puheeseen. Taskila on kuitenkin selvästi oppinut rajoittamaan helposti yksityiskohtiin menevää esitystapaansa tavanomaisempaan suuntaan, jotta viesti menisi neuronormaaleille paremmin perille.

Kempeleläinen Taskila valmistui erityisammattioppilaitos Luovista elektroniikka-asentajaksi vuonna 2010. Koulutustaan vastaavaa työtä hän ei kuitenkaan ole koskaan saanut.

– Unelmani on tämän koodauskurssin avulla päästä liikunta- ja urheiluteknologia valmistavaan yritykseen töihin, sanoo Taskila.

Atte Taskila
Atte Taskila kertoo videolla, mitä vahvuuksia ja heikkouksia hänellä Aspergerin-oireyhtymän myötä on.

Kai Hyvärisen arki hajosi kappaleiksi

Toista kurssilaista Kai Hyväristä koulu ei ennen lukioikää kiinnostanut lainkaan. Sitten kun kiinnostus heräsi, ei oppimisessa ollut hänen mukaansa mitään ongelmia.

Hän on valmistunut Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta ympäristöteknologian insinööriksi. Koulutusta vastaavaa työtä hän ei ole tehnyt koskaan, eikä ole saanut myöskään esimerkiksi puhelinmyyjän hommia.

Syyksi siihen, että työelämä ja Hyvärinen ovat vältelleet toisiaan, hän arvioi omissa puheissaan aina läsnä olevan lakonisen ironian. Itsetunnon kanssa hänellä ei ole ongelmia.

– Työelämä ei kaipaa tällaisia Asperger-ihmisiä, vaan enemmänkin seurallisia, suurpiirteisiä ja huonomuistisia henkilöitä, sanoo Hyvärinen.

Atte Taskila ja Kai Hyvärinen
Kai Hyvärisellä oli paljon vaikeuksia opinnoissa, mutta aspergerdiagnoosin hän sai vasta vuonna 2017.Timo Nykyri / Yle

Vuonna 2011 hän muutti Joensuusta Ouluun opiskelemaan arkkitehtuuria.

Opiskelut ovat venyneet, ja Hyvärinen luonnehtii elämänhallintansa olevan samantyylistä kuin ADHD-ihmisillä.

– Arki hajosi ihan kappaleiksi. Päädyin lääkärin vastaanotolle ja sitä kautta sain lähetteen tutkimuksiin. Asperger-diagnoosi tehtiin pari vuotta sitten, sanoo Hyvärinen.

Kai Hyvärinen
Kai Hyvärinen kertoo videolla Asperger-oireyhtymästään ja tulevaisuuden näkymistään.

Nykyisellään Hyvärinen nostaa työttömyyskorvausta ja opiskelee arkkitehtuuria vain osa-aikaisesti. Niinpä hän hakeutui myös koodarikurssille eikä ole katunut.

Kurssin aikana Hyvärinen teki harjoitustöitä joensuulaiselle ohjelmistoyritykselle ja toivoo työllistyvänsä sinne.

– Tämä on ollut minulle hyvä kurssi ja melkein kyllä pakottaisin kaikki alle kuusikymppiset ihmiset Suomesta opettelemaan koodausta, sanoo Hyvärinen.

Autismin kirjon osaajia löytyy muun muassa teknillisen mekaniikan kaltaisilta osaamisalueilta. Vientiteollisuuden kannalta tärkeän teknillisen mekaniikan ongelmista Yle on kertonut aiemmin esimerkiksi näissä artikkeleissa:

Perinteinen teknillinen osaaminen on rapistumassa ja se uhkaa jo Suomen kilpailukykyä – "Vientiteollisuus on hyvinvointimme perusta"

Analyysi: Herätys, yliopistot! Konetekniikan alasajo voi käydä todella kalliiksi

Roger Rabb, 75, ei voi lopettaa työtään, koska häntä kalvaa pelko suomalaisen hyvinvointivaltion kohtalosta

Keskustele aiheesta maanantaihin kello 23:een saakka.

Lue seuraavaksi