Kohu juniorivalmennuksen ympärillä vaikuttaa myös pohjalaisseuroihin – jotkut vanhemmat ovat jopa kysyneet, onko lapsia turvallista tuoda harjoituksiin

Pohjalaisseuroissa palautetta vanhemmilta tulee muun muassa siitä, onko valmentaja puhutellut lasta sopivalla tavalla.

junioriurheilu
Voimistelijat_3.jpg
Seinäjoen voimisteluseurassa valmentajien epäasiallista käytöstä e ole havaittu, mutta siitä on puhuttu ja seuran toimintamalleja mahdollisissa ongelmatilanteissa tehty näkyvämmiksi. (Kuvituskuva Seinäjoen voimistelijoiden harjoituksista)Tarmo Niemi / Yle

Viime aikojen kohu taitoluisteluvalmennuksen ympärillä on vaikuttanut myös pohjalaisten urheiluseurojen toimintaan.

Seuroissa mietitään nyt, onko oma ohjeistus riittävää sellaisissa tapauksissa, joissa epäilys valmentajan toiminnan epäasiallisuudesta herää.

Onko oma ohjeistus riittävää

Yle kysyi suurimmilta pohjalaisilta urheiluseuroilta, joilla on junioritoimintaa, onko kohusta keskusteltu seurassa tai vanhempien kanssa.

Kyselyyn vastasi kymmenen seuraa, joista useimmat ilmoittavat kohun aiheuttaneen keskustelua ja jopa toimenpiteitä. Seurojen toiminnan piirissä on tuhansia lapsia tai nuoria ja satoja valmentajia.

– Varmasti kaikki junioriseurat miettivät, onko oma ohjeistus riittävää ja mitä voimme tehdä, että tällaisia asioita ei meidän seurassamme tapahdu, vastataan Seinäjoen taitoluisteluseurasta.

– Vanhemmat ovat jopa kysyneet, jos on turvallista tuoda lapsensa luistelukouluun, Vaasan luistinkerhosta kerrotaan.

Urheiluseurat kertovat käyneensä läpi olemassaolevia toimintamallejaan ja toimintansa seurantaa niiden tilanteiden varalta, joissa epäasiallista käytöstä epäillään tapahtuneen.

Lasten ja nuorten vanhempia on kannustettu olemaan rohkeasti yhteydessä, jos he epäilevät epäasiallisuuksia. Heille on myös entistä selvemmin kerrottu, miten toimia mahdollisissa ongelmatilanteissa.

Vanhemmille järjestetään myös omia tilaisuuksia ja esimerkiksi SJK juniorit toimittaa lasten vanhemmille toimintakausittain tyytyväisyyskyselyn, johon vastataan nimettöminä.

Seinäjoen voimisteluseura

Seinäjoen voimistelijoiden toiminnanjohtaja Anne Tarpio arvelee, että kaikissa junioriseuroissa on keskusteltu valmentamisesta viime vuosina. Niin myös Seinäjoen voimisteluseurassa, vaikka seurassa ei ole ollutkaan valmentajien epäasiallista käytöstä.

– Meillä on seura-aapinen, missä kaikki asiat on avattu. Kun on arvostelulajista kyse ja kootaan joukkueita, joskus vanhemmat eivät olekaan valmentajan kanssa samaa mieltä. Silloin keskustellaan, Tarpio kertoo.

Tarpion mukaan Voimisteluliitossa on kiinnitetty esimerkiksi koulutuksin huomiota seurojen valmentajien vuorovaikutustaitoihin. Tarpio valmentaa itse Team Tiljaa, 11-13 vuotiaita tyttöjä, jotka tähtäävät SM-sarjaan. Hän sanoo, että valmennus on muuttunut.

– Ehkä se on tullut lapsilähtöisemmäksi. Toki valmentajat tekevät työtä samalla tavalla kuin aiemminkin, mutta huomiota kiinnitetään esimerkiksi siihen, miten lapsille puhutaaan.

Voimistelijat_2.jpg
Seinäjoen voimistelijoiden harjoituksissa on vain poikkeustapauksessa paikalla vain yksi valmentaja. Tavallisesti valmentajia on useampi. (Kuvituskuva Seinäjoen voimistelijoiden harjoituksista)Tarmo Niemi / Yle

"Jatkaminen seurassa ei ole mahdollista"

Ylen kyselyyn vastanneista seuroista Seinäjoen voimistelijat, Seinäjoen taitoluistelijat, Wasa Unique, SJK juniorit ja Kokkolan Veikkojen yleisurheilujaosto ilmoittavat, että juniorivalmentajien epäasiallista käytöstä ei ole havaittu.

Osa seuroista kertoo, että vakavaa epäasiallista käytöstä ei ole havaittu, mutta joskus, yksittäistapauksissa, on joidenkin valmentajien kanssa jouduttu keskustelemaan.

Vaasan palloseuran junioreilla on vuosien saatossa päädytty keskustelujen jälkeen parin valmentajan kanssa siihen, että jatkaminen seurassa ei ole mahdollista.

Juniorsport kertoo hiljattain olleen olleen tapauksen, joka johti valmentajan irtisanoutumiseen tehtävästään.

Esimerkiksi Seinäjoen voimistelijoissa valmentajat työskentelevät tiimeissä, joten hyvin harvoin kukaan on yksin salilla valmentamassa.

Useassa muussakin seurassa on valmentajan lisäksi harjoitustilanteessa läsnä myös muita valmentajia, seuran toimihenkilöitä ja lasten vanhempia. Valmennuspäälliköt ja valmennusvastaavat seuraavat toimintaa ja esimerkiksi Vaasan luistinkerhosta kerrotaan, että harjoituksissa käydään joskus “pistokoemaisesti”.

Rikostaustojen tarkastamista

Osa seuroista ilmoittaa tarkistavansa juniorien kanssa työskentelevien rikostaustat, osa ei.

Kokkolan salibandyseura Nibacos, Kokkolan Veikkojen yleisurheilujaosto ja Vaasan luistinkerho ilmoittavat, että tarkistuksia ei tehdä. Seinäjoen taitoluistelijat, Seinäjoen jalkapallokerhon SJK-juniorit, Vaasan Palloseuran juniorit ja Wasa Unique tarkistavat taustat.

Seinäjoen voimistelijat tarkastaa kaikkien yli 15-vuotiaiden valmentajien ja ohjaajien rikostaustan.

Kokkolan Juniorihermes ja Vaasan Juniorisport tarkastavat palkattujen työntekijöiden rikostaustan. Ensi kaudella Juniorisport ulottaa rikostaustaselvitykset myös vapaaehtoisiin toimijoihin.

Koulutusta nuorten kohtaamiseen

Kokkolan Hermeksellä on 520 rekisteröityä junioria ja heillä 63 valmentajaa.

Seuralla on lisäksi kaksi palkattua työntekijää, jotka ovat säännöllisesti läsnä vastuualueeseensa kuuluvien juniorijoukkueiden harjoituksissa ja peleissä.

Juniorihermeksen valmennuspäällikkö Sakari Muotkan mukaan valmentajat valmentavat oman toimensa ohella eli eivät ole jääkiekon tai kasvatusalan ammattilaisia. Seurassa on huomattu, että valmentajat tarvitsisivat tukea valmennustyöhönsä.

– Liitto järjestää seuroille ja valmentajille erityyppisiä koulutuksia, mutta ne koskevat yleensä lajia, eivät valmentamista. Valmentaja tarvitsee työkalupakkia [nuorten ja lasten] kohtaamisiin, Muotka sanoo.

Juniorihermeksessä seuran johdolle tullut negatiivinen palaute valmentajien toiminnasta on liittynyt siihen, että valmentaja tavoittelee voittamista ottamatta tarpeeksi huomioon lapsen tai nuoren pitkäjänteistä kehittymistä ihmisenä ja urheilijana.

Joskus palautetta on tullut myös siitä, että valmentaja ei ole huomioinut lapsen tai nuoren kehitystasoa riittävästi antaessaan tälle omaa palautettaan, eikä osannut puhutella lasta sopivalla tavalla.

– Haasteet ovat ne, miten nuori kohdataan, kun ei ole sellaista koulutusta. Palautteen antaminen 20 lapselle ei ole helppoa. Hermeksellä on sovittuna alkukesään Miten kohdataan nuori -koulutus, Sakari Muotka sanoo.

Ensisijaisesti keskustellen

Pohjalaisten urheiluseurojen junioritoiminnassa yleisin tapa reagoida ilmi tulleisiin epäilyksiin valmentajan epäasiallisesta käytöksestä on keskustelu seuran sisällä.

Useissa seuroissa näitä tilanteita varten on luotu omat toimintamallit. Seurat noudattavat toiminnassaan myös lajiliittojensa eettisiä toimintaperiaatteita.

Vakavimmat tapaukset ohjataan seurojen hallitusten käsittelyyn.

Esimerkiksi Seinäjoen taitoluistelijat kertoo, että seuran ohjeistusta on tarkennettu niin, että kaikissa häirintää ja esimerkiksi epäasiallista käytöstä koskevissa asiossa yhteydenotot ohjataan aina suoraan hallitukselle.

Juniorsportista kerrotaan, että epäasiallisesta käytöksestä epäilty henkilö ollaan tarvittaessa valmiita siirtämään sivuun asian selvittelyn ajaksi, jotta tilanne saadaan rauhoitettua. Toimenpiteistä päättävät tapauksesta riippuen seuran urheilujohtaja, seuran puheenjohtaja tai johtokunta. Kaikkien osapuolten kuuleminen on kuitenkin kaikissa tapauksissa tärkeätä.

Vaasan luistinkerhossa toimintamallia kehitetään parhaillaan. Ensisijaisesti pyritään kuitenkin toimimaan ennaltaehkäisevästi.