1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Sotilaallinen yhteistyö

Ruotsi nopeuttaa sotilasavun antamista Suomelle – paitsi sotaan lähtiessä

Ruotsin hallitus on saamassa valtuudet päättää sotilasavusta.

Ruotsalaisia sotilaita Visbyn satamassa harjoituksissa syyskuussa 2016. Kuva: Sören Andersson / EPA

Ruotsin hallituksen valtuudet päättää Suomen auttamisesta sotilaallisesti – tai suomalaisen sotilasavun vastaanottamisesta paranevat ensi kesästä lähtien. Perjantaina annetun lakiesityksen mukaan hallitus saisi päättää asiasta ilman valtiopäivien lupaa.

Ruotsi ja Suomi ovat tiivistäneet puolustusyhteistyötään varsinkin vuoden 2014 jälkeen, jolloin Venäjä valtasi Krimin niemimaan Ukrainassa. Puolustusta yhdessä on harjoiteltu niin merellä, maalla kuin ilmassakin.

Suomi on vuonna 2017 säätänyt lain (siirryt toiseen palveluun), joka mahdollistaa suomalaisen sotilasavun muun muassa Ruotsille tarvittaessa. Ruotsissa ei vastaavaa lakia ole ollut, mutta nyt asia on nytkähtänyt eteenpäin.

Ruotsin hallituksen nyt antama lakiesitys pyrkii päätöksenteon nopeuttamiseen. Sen pitäisi tulaa voimaan 1. elokuuta tänä vuonna.

– Ei voi olla niin, että kriisi ehtii mennä ohi ennen kuin saadaan tehtyä päätös avusta, perustelee Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist Ruotsin yleisradioyhtiölle SVT:lle (siirryt toiseen palveluun).

Sotaanlähdöstä valtiopäivien päätös

Päätös näyttää käytännössä tarkoittavan kriisitilannetta, joka ei vielä ole sota. Molemminpuolisella sotilaallisella tuella voitaisiin pyrkiä torjumaan esimerkiksi rajaloukkauksia tai muunlaista tilanteen kiristämistä.

Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist. Kuva: Stefan Jerrevang / EPA

Puolustusministeri Hultqvistin mukaan tilanteessa, jossa Suomi olisi jo aseellisen hyökkäyksen kohteena, apuun menosta päättäisi jatkossakin Ruotsin valtiopäivät.

– Silloin olisi suuri riski, että joudutaan sotaan, ja se vaatii valtiopäivien päätöstä, sanoo Hultqvist.

Ruotsilla ja Suomella ei ole sotilaallista liittosopimusta. Toisen sotilaallinen auttaminen on aina tapauskohtaisen päätöksen takana.

Kumpikaan maa ei kuulu puolustusliitto Natoon, jonka jäsenillä on velvollisuus auttaa toisiaan hyökkäyksen sattuessa. Myös Euroopan unionin Lissabonin sopimuksessa on avunannon velvoite, mutta sen sisällöstä ei ole täyttä yksimielisyyttä.

Lue myös: Sotilaallinen toiminta kasvanut Norjan ja Venäjän rajalla – “Tilanne on mennyt selvästi huonompaan suuntaan kuluneen vuoden aikana”