Kiina esittää avointa, mutta pimittää tietoa koronaviruksesta: "Sitä ei tulla näyttämään, millaisissa oloissa ihmiset sairastavat", sanoo Ylen entinen kirjeenvaihtaja

Lääkärin kuolema näytti, että sensuuri voi Kiinassa hyvin.

koronavirus
Nainen on suojannut itsensä ja lapsensa läpinäkyvällä sadeviitalla Hongkongissa.

Koronavirus leviää Kiinassa. Mutta mihin tietoon voi luottaa? Onko kuolleita vain satoja, kuten Kiina kertoo? Kuinka herkästi tauti leviää?

Koronavirustapaukset palauttavat mieleen vajaan 20 vuoden takaisen sars-epidemian. Sekin alkoi Kiinasta, mutta Kiinan viranomaiset yrittivät alkuun salata epidemian. Samoin kävi aids-epidemian aikaan (siirryt toiseen palveluun).

Kiinan historia asioiden tiedottamisessa on huono. Myös viranomaistiedon luotettavuudessa on ongelmia. Siksi koronavirusuutisointi on vaikeaa, sanoo Talouselämän Kiinaan erikoistunut toimittaja Eeva Eronen.

Saman toteaa Ylen ulkomaantoimittaja Jenny Matikainen:

– En ikinä luottaisi täysin siihen, mitä Kiinan viranomaiset sanovat yhtään mistään.

Kiinalainen media on sensuurin alla ja kontrollissa, Kiinasta vastikään kirjeenvaihtajan pestiltä palannut Matikainen muistuttaa. Hän arvioi, että koronaviruksen suhteen tieto on kuitenkin ollut luotettavampaa kuin sarsin tai aids-epidemian aikaan 2000-luvun alussa.

Eronen ja Matikainen olivat vieraina Ylen aamun media-aiheisessa Viimeinen sana -keskustelussa lauantaina. Voit katsoa keskustelun klikkaamalla ylläolevaa kuvaa.

Somea on vaikeaa täysin sensuroida

Kiinalainen yhteiskunta on muuttunut vajaassa 20 vuodessa paljon. Vaikka sosiaalista mediaa sensuroidaan, kaikkeen valtio ei ehdi puuttua.

Koronaviruksesta keskustellaan, vaikka viranomaisten valvontakoneisto estääkin nopeasti tiettyjen sometunnisteiden käytön.

– Some on auttanut siinä, että tieto leviää. Myös ihmisten liikkuminen on muuttunut rautatieverkoston takia, Eeva Eronen sanoo.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Lääkärin kuolema näytti, että sensuuri voi hyvin

Kiinan terveydenhoitojärjestelmä oli jo ennen koronavirusta kriisissä. Nyt se on ylikuormittunut. Tietoja on vaikea saada eikä varsinkaan ikäviä tietoja Kiinassa mielellään raportoida hierarkiassa ylöspäin.

Tiedonsaannin vaikeus ja lukujen epätarkkuus ei siis aina johdu sensuurista tai pimittämisestä. Sairaaloissa on hässäkkä, eikä viranomaisetkaan saa tietoa kasaan, Jenny Matikainen muistuttaa.

– Somessa on käyty keskustelu melko avoimesti. Mutta nyt lääkäri [Li Wenliangin] kuolema aiheuttanut sen, että sensuuria on kiristetty.

Wuhanin keskussairaalassa työskennellyt lääkäri Li Wenliang kuoli torstaina. Hän julkaisi jo 30. joulukuuta lääkäreiden keskusteluryhmässä WeChat-viestisovelluksessa tietoja sairaalassa karanteenissa olevista potilaista. Tämä ei miellyttänyt viranomaisia, jotka yrittivät peitellä virustartuntoja.

Li joutui vetämään puheitaan pois. Lääkäri Li kuoli torstaina koronaviruksen takia. Eikä se jäänyt siihen. Kiinan hallitus puuttui uutiseen sankarilääkärin kuolemasta, minkä jälkeen media muutti raportointiaan.

– Itse ennustan, että ihmisten annetaan päästää höyryjä, mutta sitten aletaan taas sensuroimaan tiettyjä sanoja ja hästägejä, Matikainen arvioi. Koronavirus tulee miljoonien ihmisten lähelle, siksi sitä on mahdoton sensuroida.

Kiinassa iso joukko ihmisiä on ollut pari viikkoa kotonaan, pelko ja paine kasvaa. Siksi sitä on myös purettava, Eeva Eronen muistuttaa.

Kiinan tarina on vakauden tarina, virus horjuttaa sitä

Seuraavaksi Kiinan keskushallinto pyrkii muuttamaan tarinan propagandavoitoksi, Matikainen arvioi.

– On valittu tuttu kiinalainen strategia, että syytä vieritetään Wuhanin paikallishallinnon niskoille, hän sanoo.

– Syyllisiä on jo osoitettu ja merkitty. Nyt keskushallinto haluaa osoittaa, että 'nyt kun me puutumme, ollaan avoimia'.

New York Times on kertonut, että hallitus on käskenyt Kiinan mediaa kirjoittamaan asiasta positiivisessa sävyssä. (siirryt toiseen palveluun) Virus tukahdutetaan ja valtio auttaa.

Positiivinen propaganda on presidentti Xi Jinpingin pyrkimys, Matikainen sanoo. Kiina haluaa näyttää olevansa tehokas – mitä se toki monissa asioissa onkin.

Kiinan suuri tarina on tarina vakaudesta, Eeva Eronen muistuttaa.

Maailmalle ovat levinneet esimerkiksi Kiinan valtion television (CCTV:n) timelapse-videoita, joissa kiinalaiset rakentavat sairaaloita päivissä.

– Varmasti sitä ei tulla näyttämään, millaisissa oloissa ne ihmiset niissä sairastavat, Matikainen muistuttaa.

Katso aiemmat Viimeinen sana -jaksot Yle Areenassa.