Kansanedustajat eivät yleensä puutu siihen, miten kansalaisten kantelut ratkaistaan – Uskonto on poikkeus

Kuusijuhla ja Suvivirsi synnyttivät tunnemyrskyn, uskonto kiinnostaa eduskunnan perustuslakivaliokuntaa myöten.

laillisuusvalvonta
Koululaisia joulukirkossa Riistavedellä.
Todennäköisesti apulaisoikeusasiamiehen viimesyksyinen ratkaisu Kouvolan kuusijuhlasta päätyy perustuslakivaliokunnan keskusteluihin. Ratkaisussa pidettiin yleisemminkin ongelmallisena sitä, että koulun päättäjäisiä järjestetään kirkossa.Antii Karhunen / Yle

Puutu koulujen kuusijuhlaan, niin kansakunnan veri kuohahtaa. Toimittajien kynä savuaa ja kansanedustajat ottavat kerkeästi kantaa.

Näin kävi viime syksynä. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies moitti Kouvolan tapaa järjestää koulun joulujuhla kirkossa siten, että juhlassa oli uskonnollisia ohjelmaosuuksia.

Apulaisoikeusasiamies ei siis kieltänyt koulun erillistä joulukirkkoa. Hän linjasi, että lukukauden päätösjuhla kirkkosalissa on ongelmallinen.

Voi olla, että eduskunnan perustuslakivaliokunta ottaa vielä tulkinnan pohdittavakseen, kun eduskunta saa oikeusasiamiehen vuosikertomuksen tiedokseen. Jos näin käy, saattaa syntyä yksi harvinainen tapaus lisää.

Tällä vuosituhannella eduskunnan perustuslakivaliokunta on puuttunut – tavalla tai toisella arvostellen – oikeuskanslerin tai eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisuihin kolme kertaa.

Perustuslain tulkintaerimielisyydet selviävät eduskunnan oikeusasiamiehen satavuotisjuhliin tehdystä kirjasta: Eduskunnan oikeusasiamies 1920–2020 – Sata vuotta laillisuusvalvontaa ja oikeusturvaa. Kirja julkaistiin tänään.

Perustuslain tulkinnan erimielisyyksistä on kirjoittanut Helsingin hovioikeuden neuvos ja oikeustieteen tohtori Jukka Lindstedt.

Perustuslakivaliokunnan kilpi ovessa.
Perustuslakivaliokunta on kahdenkymmen vuoden aikana puuttunut kolme kertaa laillisuusvalvojien ratkaisuihin yksittäisistä kanteluista. Kaksi kertaa kysymys oli uskonnosta, kerran kunnan oman asukkaan asettamisesta muita parempaan asemaan.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Kuusijuhla voi vielä päätyä perustuslakivaliokunnan pöydälle

– Pitäisin kohtuu varmana, että kirkkosalin käytöstä käydään valiokunnassa keskustelua, onko tarpeen linjata ja selkeyttää, arvioi kansanedustaja Markus Lohi (kesk.).

Perustuslakivaliokuntaan kuuluva Lohi pitää hyvänä, että ennen seuraavia koulujen joulujuhlia olisi tiedossa valiokunnan näkemys, jotta tilanne selkiytyisi. Nyt Lohi pitää epäselvänä, mikä on uskonnon vapauden näkökulmasta oikein ja mikä ongelmallista.

– Minusta voisi olla paikallaan, että selkeyttäisimme ylimpänä perustuslain tulkitsijana sitä linjaa, mikä liittyy kirkkojen käyttöön koulujen tilaisuuksissa, Lohi puntaroi.

Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz on tunnettu perustuslakiasiantuntijoiden arvostelija eduskunnassa.

Zyskowicz viljeli aikoinaan puheissaan perusoikeusfundamentalismi-termiä. Sillä hän tarkoitti, että perustuslakiasiantuntijoiden tulkinnat perustuslain sallimista asioista tiukkenevat koko ajan.

Entisen perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan mielestä Kouvolan tapaus pitäisi viedä perustuslakivaliokunnan käsittelyyn.

– Valiokunta voisi vähän miettiä, että näinkö tämä on, julistetaan kirkot pannaan. Oikeustieteissä ei ole olemassa vain yhtä oikeaa ratkaisua, vaan kyse on tulkinnasta, Zyskowicz muistuttaa.

Kokoomuksen Ben Zyskowiczin mielestä laillisuusvalvojat seuraavat Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuja, kansanedustajat heijastavat kansan tuntoja ja näkemyksiä.

Eduskunta puuttuu harvoin kanteluratkaisuihin – uskonto poikkeus

Ylimmät laillisuusvalvojat. Näin nimitetään eduskunnan oikeusasiamiestä ja valtioneuvoston oikeuskansleria. He tulkitsevat itsenäisesti ja riippumattomasti kansalaisten kantelujen perusteella muiden viranomaisten toimia ja kansalaisten perusoikeuksien toteutumista.

Perustuslakivaliokunta on siis kahdenkymmenen vuoden aikana ottanut kolmasti toisenlaisen kannan kuin mihin laillisuusvalvojat ovat kantelua ratkaistessaan päätyneet. Näistä kaksi tapausta on liittynyt uskontoon.

Jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus. Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.

Perustuslaki 11 §

Tapausten määrä on tilastolliseen vertailuun tietysti pieni, joten sattumallakin voi olla sijansa.

Toisaalta – todennäköisesti valiokunnassa on keskusteltu useammista yksittäisratkaisuista, vaikka niitä ei ole kirjattu valiokunnan mietintöihin. Ne ovat täysistuntokäsittelyn jälkeen eduskunnan virallinen kanta.

Valiokunnan listalla seurakuntalehden jakelu ja uskonto kouluissa

Mihin sitten perustuslakivaliokunta on puuttunut ja linjannut perustuslain tulkintaa kanteluratkaisujen jälkeen? Tässä ovat kaikki kolme tapausta:

  • Juuri ennen eduskuntavaaleja 2007 perustuslakivaliokunta muistutti, että perustuslaki suojaa myös uskonnollista ja muuta vakaumuksellista viestintää. Sen sijaan apulaisoikeusasiamies oli pitänyt moitittavana sitä, että Vantaalla Rekolan seurakunta lähetti seurakunnan Vantaan Lauri -lehteä ilmaisjakelun mukana myös seurakuntaan kuulumattomille.

Tämän ratkaisun teki yksi eduskunnan oikeusasiamiehen juhlakirjan kirjoittajista, Jukka Lindstedt. Nyt jälkikäteen hän arvioi omaa ratkaisuaan, että se oli liian lyhyesti perusteltu ja johtopäätöksiltään tarpeettoman jyrkkä.

  • Vuoden 2014 tapaus kulkee Suvivirsi-jupakan nimellä, vaikka apulaisoikeuskanslerin ratkaisu ei suoraan Suvivirttä koskenutkaan. Suvivirttä saa edelleen laulaa kouluissa. Tuolloin apulaisoikeuskansleri piti perusteltuna, ettei kouluissa lainkaan järjestettäisi tilaisuuksia, joissa on tietyn vakaumuksen mukaista sisältöä, esimerkiksi hartaushetkiä tai rukouksia. Perustuslakivaliokunta totesi puolestaan, että perustuslaista tai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta ei johdu "vaatimusta poistaa koulun toiminnasta kaikkea uskontoon viittaavia elementtejä sisältävää ainesta".

Ja sitten se kolmas tapaus, joka ei liittynyt uskontoon.

  • Vuonna 2011 perustuslakivaliokunta muistutti apulaisoikeuskansleria, että valiokunta on ainakin joissakin tapauksissa "pitänyt mahdollisena kunnan asukkaiden parempaan asemaan asettamista". Apulaisoikeuskansleri oli yhdenvertaisuuden perusteella moittinut Savonlinnaa, joka peri ulkopaikkakuntalaisilta korkeampaa torimaksua kuin kunnan asukkailta. Moitteen sai myös Kokemäki, joka piti ehtona työnantajille jaetulle nuorten työllistämistuelle, että työnantaja työllistää paikkakuntalaisen nuoren.

Kaikissa tapauksissa perustuslakivaliokunta oli kannanotoissaan yksimielinen.

Markus Lohi eduskunnassa 23.10.2019
Keskustan Markus Lohi oli perustuslakivaliokunnan jäsen vuonna 2014, kun valiokunta ruoti Suvivirttä ja uskonnollisia tilaisuuksia kouluissa.Pekka Tynell / Yle

Markus Lohi: Suomalaisten suhde uskontoon on muuttunut

Palataan perustuslakivaliokunnan jäsenen Markus Lohen pohdintoihin.

Se, että laillisuusvalvojien ratkaisuihin on puututtu uskontoon liittyvistä asioissa, ei Lohen mielestä kerro valiokunnasta vaan nykypäivän Suomesta.

Suomi ei ole enää yhtenäiskulttuuri. Kirkkoon kuuluminen on vähentynyt ja uskonnottomuus on lisääntynyt. Maahanmuutto on tuonut lisää eri uskontojen ja kulttuurien ihmisiä Suomeen.

– Suhtautuminen uskontoon ja uskontoihin on muuttunut. On ollut tarvetta kirkastaa perusoikeuden näkökulmaa, mitä se uskonnon vapaus oikein on, Lohi perustelee.

Oikeustieteen maisteri Markus Lohen mukaan politiikassa on viime kädessä kysymys arvoista. Uskonto on syvä arvokysymys.

– Erilaiset arvot ja näkemykset saattavat yhteiskunnassa törmätä, Lohi sanoo.

Pia Viitanen ja Johannes Koskinen eduskunnassa 12.9.2019
SDP:n Johannes Koskinen oli tekemässä molempia perustuslakivaliokunnan uskontolinjauksia. Koskinen näkee tapauksissa "kohtuullisen loogisen linjan". Eduskunnan istuntosalissa vierellä SDP:n kansanedustaja Pia Viitanen.Pekka Tynell / YLE

Johannes Koskinen: Kohtuudella oikeutta kaikille

Suvivirsi-jupakan aikana perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja oli oikeustieteen kandidaatti Johannes Koskinen (sd.). Hän oli myös tekemässä uskonnollisen viestinnän vapautta painottavaa linjausta.

Koskinen muistelee, että Suvivirteen ja siihen, voiko kouluissa järjestää tilaisuuksia, joissa on vakaumuksellista sisältöä, kohdistui paljon julkista mielenkiintoa. Oikeusoppineillakin oli ristikkäisiä näkemyksiä.

Valiokunnan tarkoitus ei kuitenkaan ollut näpäyttää laillisuusvalvojaa, Koskinen kertoo.

– Kun on useita perusoikeuksia samanaikaisesti tulkittavana, niin on myös useita tulkintavaihtoehtoja. Ei niin, että olisi toistensa kanssa vastakkaisia tulkintoja.

Koskisen mukaan tulkinnoissa on eri painotuksia ja aste-eroja.

Nyt jälkeenpäin Koskisen oma arvio on, että molemmista uskontoratkaisuista löytyy "kohtuullisen looginen linja".

Koskinen selostaa omaa toimintaperiaatettaan seuraavasti: Kun tulee uusia kansanryhmiä ja uskontoja, ja jos paisutellaan muutoksia ja yhdenvertaisuutta niiden kohtelussa, se saattaa johtaa kärjekkääseen asenteiden kahtiajakautumiseen.

– Näissä tapauksissa haettiin ikään kuin loivaa kaarretta. Ei aseteta vastakkain kristinuskoa ja ateisteja tai muita uskontoja. Haettiin linjaa, joka kohtuudella tekee oikeutta kaikille, Johannes Koskinen kuvaa.

"Ei kirkonmiehiä, mutta uskonnollisissa kysymyksissä aktiivisia"

Koskinen aprikoi, että myös valiokunnan kokoonpano on saattanut vaikuttaa siihen, että juuri uskontokysymykset nousivat käsittelyyn.

– On siellä ollut aktiivisia, en nyt sanoisi kirkonmiehiä, mutta uskonnollisissa kysymyksissä aktiivisia jäseniä. Mutta kaikissa tapauksissa on useita perusoikeuksia käsitelty rinnakkain, uskonnon vapaus ei ole tullut ylikorostettuun asemaan, Koskinen arvioi.

Markus Lohi uskoo Jumalaan, mutta ei koe itseään valiokunnassa kirkonmieheksi.

– En näe tämmöistä jakolinjaa valiokunnassa. Toki tunnustan sen, että arvostan evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkon toimintaa, Lohi sanoo.

Hän muistuttaa, että perustuslakivaliokunnan Suvivirsi-kannanotto oli yksimielinen.

Ben Zyskowicz: kansanedustajilla on sormi kansakunnan pulssilla

Oikeustieteen kandidaatti Ben Zyskowicziltä tulee selitys kuin apteekin hyllyltä, miksi juuri uskonasioissa tulkinnat ovat menneet ristiin.

Hän kuvailee laveasti, miten Suomessa kirkko ja valtio ovat kietoutuneet vahvasti yhteen historian aikana. Euroopassa on monia maita, joissa perinne on erilainen.

– Ylimpien laillisuusvalvojien päätökset nojaavat aika paljon eurooppalaiseen traditioon. Perustuslakivaliokunta ja siellä istuvat kansanedustajat ovat vahvemmin lähteneet suomalaisesta omasta perinteestä, Zyskowicz selittää.

Zyskowiczin mielestä oikeustieteilijät lukevat Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuja, kun taas perustuslakivaliokunnassa kansanedustajien sormi on enemmän kansakunnan pulssilla.

– Kansanedustajat heijastavat suomalaisen kansan tuntoja ja näkemyksiä.

– Voi sanoa, että laillisuusvalvoja tulkitsee uskonnonvapaussäännöstöä tiukemmin, perustuslakivaliokunta konservatiivisemmin, Ben Zyskowicz vertailee.

Ja konservatiivinenhan tarkoittaa sanakirjan mukaan vanhoillista, uudistuksia vieroksuvaa.

Lue lisää:

Apulaisoikeusasiamies linjasi: Koulun yhteisen joulujuhlan järjestäminen kirkossa on lainvastaista – "Kirkko on nimenomaan jumalanpalvelusten toimittamiseen tarkoitettu paikka"

Ensin luultiin, että Orpo ja Kulmuni käsittivät joulujuhlalinjauksen väärin, mutta he tarkoittivatkin mitä twiittasivat – myös yo-lakit pitää voida jakaa kirkossa

Suvivirsi-ratkaisun tehnyt apulaisoikeuskansleri vastaa arvosteluun: "Emme kiellä mitään – toimme esiin ongelman"

Perustuslakivaliokunta käsittelee Suvivirttä uudelleen lähiviikkoina – varapuheenjohtaja arvostelee apulaisoikeuskanslerin ratkaisua

Ben Zyskowicz arvostelee perusoikeusfundamentalisteja A-studiossa 2016