Metsäyhtiö halusi heikosti hoidetut metsät uuteen käyttöön – perintömetsistä tulossa kaupunkilaisille täysin uudenlainen bisnes

Metsäyhtiö Tornator tavoittelee erityisesti kaupungeissa asuvia metsänomistajia, joiden suvun entinen kotitila saattaa sijaita satojen kilometrien päässä.

metsänomistajat
Aleksi Vanninen mittaa puita relaskoopilla
Maankäyttöasiantuntija Aleksi Vanninen Tornatorista arvioi, paljonko metsä kasvaa vuokra-aikana. Kare Lehtonen / Yle

Lappeenrannan Ylämaalla kuuset ja männyt kasvavat samassa palstalla. Taimikko on varttunut hieman yli parimetriseksi.

– Täällä pitää raivata viiden vuoden päästä, sitten olisi vuorossa lannoitus. Ensiharvennus olisi viidentoista vuoden kuluttua ajankohtainen, laskee maankäyttöasiantuntija Aleksi Vanninen Tornator oyj:stä.

Vanninen kiertää metsän leimikot ja arvioi, paljonko puuta olisi mahdollista saada parinkymmenen vuoden kuluessa. Sen perusteella metsänomistaja saa ehdotuksen kuukausittain maksettavasta vuokrasta. Erityisesti vuokraukseen sopivat nuoret ja taimikkovaltaiset metsät, joissa on lähivuosina tehtävä myös hoitotöitä.

Taimikko
Ensiharvennus tehtäisiin taimikossa noin 15 vuoden kuluttua. Kare Lehtonen / Yle

Metsien omistamiseen ja hoitoon erikoistunut Storan-Enson omistama Tornator oyj vuokraa yksityisiltä metsänomistajilta metsiä 20 vuoden sopimuksilla. Sinä aikana yhtiö huolehtii metsästä, ja saa myös sen aikana kertyvät hakkuutulot.

Hyvällä hoidolla esimerkiksi täältä Ylämaalla sijaitsevasta metsästä yhtiö uskoo saavansa lisää tuottoa.

– Ensimmäiset tulot tästä leimikosta tulisivat ensiharvennusvaiheessa. Hyvällä metsänhoidolla saamme metsän kasvamaan tasaisesti ja tuottamaan hyvin vuokra-aikana, sanoo Vanninen.

Kaupunkilaiset kiinnostuneita metsänvuokrauksesta

Vuokrauksessa metsänomistajan saamat tulot jäävät luonnollisesti pienemmiksi, kuin jos hän hoitaisi ja hakkaisi metsää itse, kertoo Aleksi Vanninen Tornator oy:stä.

– Me tavoittelemme metsänomistajia, jotka haluavat helppoa metsänomistamista, mutta arvostavat edelleen metsää.

Kyse on erityisesti kasvavasta kaupunkimetsänomistajien joukosta, joka ei asu tilalla, kuten vanhempansa. Hyvin usein metsä on saatu perintönä ja metsänomistaja saattaa asua satojenkin kilometrien päässä omistamastaan metsästä.

Vanninen pohtii, että nelikymppisellä kaupunkilaisella on meneillään usein hektinen elämänvaihe, johon kuuluvat lapset ja oma ura, eikä aikaa riitä suvun metsien hoitoon.

– Kun lapset on saatu kasvatettua, metsätkin saattavat kiinnostaa enemmän.

Mäntymetsä
Monelle kaupunkilaismetsänomistajalle metsä on erityisesti virkistyksen lähde. Kare Lehtonen / Yle

Metsänvuokrausta selvittäneen Luonnonvarakeskuksen mukaan metsänomistus elää murrosvaihetta Suomessa.

– Me elämme palveluistamisen aikaa, ja kokonaisvaltaistaiset omaisuudenhoitopalvelut on tulevaisuutta, sanoo johtava tutkija Mikko Kurttila Luonnonvarakeskuksesta.

Kurttila muistuttaa, että yhä suurempi osa metsänomistajista on syntynyt kaupungissa, eikä heidän metsäntuntemuksensa ole enää niin hyvä kuin edellisillä sukupolvilla. Tälle sukupolvelle metsänvuokraus on luonnollinen vaihtoehto.

Metsänhoito lisää hiilinieluja

Metsänvuokraus voi lisätä Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan metsien hiilinielua.

– Vuokralainen tekee hoitotoimenpiteet ajallaan, jolloin metsän kasvukyky on parempi, ja sitä kautta metsä sitoo paremmin hiiltä, sanoo Kurttila.

Parempien hakkuutulojen lisäksi metsänhoitoon kannustaisi myös ehdotettu valtiontuki.

Kuusenoksa
Hyvin hoidetut metsät ovat tehokkaita hiilinieluja. Kare Lehtonen / Yle

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan metsänvuokraus tulee yleistymään Suomessa tällä vuosikymmenellä. Valtakunnallisten toimijoiden lisäksi paikallisesti voi syntyä omia malleja vuokraamiselle.

Vaihtona metsänhoidon ulkoistamiselle on liittyminen esimerkiksi yhteismetsään tai vastaavan palvelun ostaminen esimerkiksi metsäpalveluyritykseltä, jolloin omistaja päättää itse puukaupoista.