Miksi Satakunnassa käytetään eniten rauhoittavia, itsemurhia on paljon ja psykoterapiaan on vaikea päästä? Ammattilaiset etsivät vastauksia

Psykiatrian alalla työskentelevät korostavat varhaisen vaiheen hoitoon panostamista. Porissa asiaan on herätty viime vuosina.

psykoterapia
Människa med svart jacka står med ryggen vänd mot kameran och blickar ut över regnigt landskap
Masentuneen voi olla hankala löytää tietoa siitä, mihin ottaa yhteyttä. Palvelujärjestelmä on hajanainen, sanoo psykiatrian vastuualuejohtaja Ulla Saxen Satasairaalasta. Kuvituskuva.Mostphotos

Psykoterapeuttiseen hoitoon pääsy on Satakunnassa vaikeampaa kuin muualla maassa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) raportissa sanotaan, että hoitoon pääseminen on Satakunnassa maan keskitasoa huonompaa (siirryt toiseen palveluun). Myös lyhytaikaista terapiaa on saatavilla huonosti. Raportissa mainitaan nimenomaan Kelan kuntoutuspsykoterapian heikko saatavuus.

– Ongelma on valtakunnallinen. Tarvitsijoita on koko maassa enemmän kuin terapeutteja, sanoo psykiatrisen hoidon vastuualuejohtaja Ulla Saxen Satasairaalasta.

Psykiatrisen hoidon vastuualuejohtaja Ulla Saxen Satasairaalasta.
Psykiatrian vastuualuejohtaja Ulla Saxen Satasairaalasta sanoo, että varhaisen vaiheen hoitoon pitäisi satsata vielä enemmän kuin nyt.Jenni Joensuu / Yle

THL:n raportissa kerrotaan myös, että Satakunnassa käytetään bentsodiatsepiinejä eli muun muassa rauhoittavia lääkkeitä maan eniten. Myös itsemurhakuolleisuus on maan keskitasoa suurempi.

– Tämä on hälyttävä tieto. Monessa kohdassa on menty vikaan. Vaikea sanoa, mikä on tälle lopullinen selitys, Saxen sanoo.

Raportin mukaan esimerkiksi Varsinais-Suomessa psykoterapiapalveluiden saatavuus on maan keskitasoa parempi ja itsemurhakuolleisuus koko maan keskiarvoa pienempi.

Mitä Satakunnassa pitäisi tehdä, että mielenterveyspalvelut olisivat paremmin ihmisten saatavilla?

Saxenin mielestä tärkein kehityskohde on varhaisen vaiheen hoito.

– Hoitoon pääsyn pitäisi olla mahdollisimman helppoa ja kevyttä.

Ensipaikka on aikuisten vastaanotto

Porissa on viime vuosien aikana herätty siihen, miten tärkeää varhaisen vaiheen hoitoon pääsy on.

Aikuisten vastaanotto on Porissa toimiva, yli 22-vuotiaille tarkoitettu matalan kynnyksen palvelu. Se on niin sanotusti ensimmäinen paikka, jonne mielenterveysongelmista kärsiviä kehotetaan ottamaan yhteyttä.

Psykiatrinen sairaanhoitaja Tiina Salminen kertoo, että palveluun pääsyä on viime aikoina tehostettu entisestään.

– Meille voi tulla neljänä päivänä viikossa ilman ajanvarausta. Hoitoon pääsee sinä tai seuraavana arkipäivänä.

Salminen kohtaa asiakkaita työssään päivittäin. Ihmisillä on hyvin erilaisia kokemuksia siitä, miten heidän ongelmansa on otettu vastaan esimerkiksi terveyskeskuksissa.

– Joillain on oikein hyvä kokemus siitä, että asiat on otettu vakavasti. Toisten kokemuksena on ollut, etteivät ole tulleet kohdatuksi tavalla, jota olisivat toivoneet tai ettei mielenterveyteen liittyviä asioita ole otettu riittävästi puheeksi. Olisi toivottavaa, että kaikki tahot osaisivat tarttua asioihin.

Psykiatrinen sairaanhoitaja Tiina Salminen Porin aikuisten vastaanotosta.
Aikuisten vastaanoton kävijämäärät ovat kasvaneet tasaisesti, kertoo psykiatrinen sairaanhoitaja Tiina Salminen.Jenni Joensuu / Yle

Kävijämäärät kasvussa – miksi?

Ulla Saxenin tapaan Tiina Salminen uskoo, että tärkein kehityskohta on nimenomaan varhaisen vaiheen palvelut. Silti – avun hakeminen on ihmisen oma päätös.

– Monelle on todella iso kynnys hakea apua mielen ongelmiin. Moni on esimerkiksi meille tullessaan voinut huonosti jo todella kauan.

Salmisen oman kokemuksen mukaan porilaisten voinnissa on vaihtelua.

– Osa voi hyvin, osa huonommin. Kävijämäärät ovat kuitenkin olleet tasaisessa kasvussa.

On vaikeaa arvioida, johtuuko kävijämäärien kasvu siitä, että tieto aikuisten vastaanotosta on tavoittanut ihmiset paremmin vai siitä, että ihmiset voivat huonommin.

– Nuorilla aikuisilla on paljon vaatimuksia yhteiskunnallisesti, joten varmasti avun tarvekin on kasvanut.

Lue myös:

Aikuisten vastaanotolta ohjataan noin 20 prosenttia asiakkaista eteenpäin, esimerkiksi psykoterapiaan tai erikoissairaanhoidon piiriin. Suurimmalle osalle asiakkaista siis riittää lyhyempi, terapian kaltainen keskusteluapu.

– Ne asiakkaat, jotka tarvitsevat terapiaa, pääsevät meidän kauttamme terapiaan.

Vastuu myös päättäjillä

Psykiatrisen hoidon vastuualuejohtaja Ulla Saxen korostaa, että laitoshoito on viimesijainen hoitomuoto. Siitä huolimatta laitoshoidon hoitopäivien määrät ovat Satakunnassa kasvaneet koko maan eniten vuodesta 2015.

– Sitä ei voi kukaan kiistää, etteikö perustason palveluita pitäisi entisestään vahvistaa.

Vaikka myös poliittisen päätöksenteon tasolla on ymmärretty, että avohoitoon satsaaminen on tärkeää, Saxen peräänkuuluttaa edelleen vielä tehokkaampaa panostusta.

– Mielenterveyden häiriöt eivät ole harvinaisia. Mielestäni vielä paremmin pitäisi ymmärtää, miten tärkeää mielenterveyspalveluihin satsaaminen on.

Varhaiseen tukeen panostaminen ei tarkoita pelkästään mielenterveyshoitoon panostamista.

– Olisi hyvä, että myös esimerkiksi kouluissa olisi saatavilla tukea ja tietoa asiasta paremmin.

Minkälaisia kokemuksia sinulla on mielenterveyspalveluista? Voit keskustella aiheesta artikkelin alla 12. helmikuuta klo 23:een saakka. Keskusteluun osallistuminen vaatii Yle Tunnuksen.

Aiheesta lisää:

Nuoret miehet hakevat aiempaa herkemmin apua mielenterveysongelmiin – Matias Kangas sairastui masennukseen silloin, kun piti itsenäistyä

Nettiterapiaan mahtuisi kolme kertaa nykyinen määrä ihmisiä – samaan aikaan alle kolmannes masentuneista on käyttänyt terveyspalveluita