Keskipohjalaisten ilmastopäästöt ovat maan kärkeä – maatalous, liikenne ja kaukolämpö saastuttavat eniten

Päästöt ovat kuitenkin vähentyneet myös Keski-Pohjanmaalla vuodesta 2005 lähtien.

Keski-Pohjanmaa
Lehmiä navetassa.
Maatalous ja eläinvaltaisuus näkyy päästöissä, mutta toisaalta elinkeino palvelee muutakin Suomea.Yle

Etelä- ja keskipohjalaisten ilmastopäästöt ovat selvästi suuremmat kuin muiden suomalaisten.

Keski-Pohjanmaalla kasvihuonepäästöt ovat asukasta kohden 11,9 tonnia, kun suuri osa maakunnissa on pusertanut päästöt noin seitsemään tonniin. Etelä-Pohjanmaalla luku on vielä hivenen suurempi: 12,3 tonnia.

Keski-Pohjanmaallakin päästöt ovat silti vähentyneet vuosina 2005–2017. Ilmastopäästöt ovat vähentyneet lähes kaikissa Suomen kunnissa, enimmillään yli 50 prosenttia.

Suomen ympäristökeskus on selvittänyt ensimmäistä kertaa kuntien hiilidioksidipäästöt yhdenmukaisella laskutavalla. Ainutlaatuiset laskelmat antavat kunnille kuvan siitä, mistä niiden päästöt muodostuvat.

Kunnilla on intoa hillitä päästöjään. Jotta tavoitteisiin päästään, on hyvä tietää, mistä päästöt muodostuvat, sanoo professori Jyri Seppälä Suomen Ympäristökeskuksesta.

– Tulokset antavat ihan uuden mahdollisuuden seurata oman kunnan edistymistä ja katsoa vastaavien verrokkien kehitystä. Siitä saadaan ymmärrystä omaan toimintaan.

Turvevaltaisuus selittää?

Keski-Pohjanmaan maakunnassa maatalous aiheuttaa yli 36 prosenttia päästöistä ja liikenne 17 prosenttia. Kolmanneksi kiilaa kaukolämpö.

Kokkolassakin sekä kokonaispäästöt (-17%) että päästöt asukasta kohden (-22 %) ovat vähentyneet. Laskua on kaikissa muissa ryhmissä paitsi kaukolämmössä, jonka päästöt ovat kasvaneet reippaasti. Kokkolan Energian kaukolämpö tuotetaan turpeella ja puulla.

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta arvioikin, että turvevaltaisuus selittää osaltaan koko pohjalaismaakuntien tilannetta.

– Näillä alueilla on merkittäviä turvevarantoja, joita on varmasti hyödynnetty lämmön ja sähkön tuotannossa. Kustannustehokkuus on ollut se näkökulma, joka on painanut - päästönäkökulmat eivät niinkään.

Seppälä uskoo, että turpeen käyttö vähenee koska päästökauppa tekee siitä kalliimpaa. Toisaalta tavoitteena on turpeen käytön puolittaminen vuoteen 2029 mennessä.

Maatalous vaikuttaa

Halsua on koko maan kunnista suurimpien saastuttajien listan jaetulla kolmannella sijalla. Siellä asukasta kohden lasketut päästöt kasvoivat 15 prosenttia, lisäystä oli myös Toholammilla ja Vetelissä. Halsualla maatalouden osuus päästöistä on yli 60 prosenttia.

Professori Jyri Seppälä ei kuitenkaan halua syyllistää maatalousvaltaisia alueita.

– Pitää muistaa, että ne palvelevat muun Suomen elintarvikehuoltoa.

Toisaalta Seppälä varoittaa vertaamasta kuntia liian vahvasti keskenään, jollei tunne niiden lähtökohtien eroja.

Reilun 3000 asukkaan Simo on vähentänyt päästöjään eniten, viimeistä sijaa pitää Ilomantsi – Katso, kuinka paljon oma kuntasi saastuttaa!