Analyysi: Voiko kiky-tunneille sanoa jo jäähyväiset – kuka voitti ja mitä vientialojen työriidoissa?

Kolme isoa vientialaa on luopunut kilpailukykysopimuksen 24 lisätunnista. Niiden hinta on kuitenkin ollut toisille kovempi kuin toisille.

työehtosopimukset
Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmen(vas.) ja Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala valtakunnansovittelijan toimistolla Helsingissä.
Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén ja Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala valtakunnansovittelijan toimistolla Helsingissä. Seppo Samuli / Lehtikuva

Kaksi sopua muutaman päivän välein, ja päällisin puolin sama neuvottelutulos: kilpailukykysopimuksessa sovittujen, palkattomien 24 lisätyönnin poistuminen ja hiukan yli kolmen prosentin palkankorotukset. Miksi sitten kemianteollisuuden viimetorstaisella ja metsäteollisuuden tämänpäiväisellä sovulla näytti olevan iso sävyero?

Torstaina näkyi leppoisaa, varsinaista "Kaikki voittaa" -tunnelmaa, kun sekä Kemianteollisuus että Teollisuusliitto vakuuttivat yhteisessä tiedotustilaisuudessa iloa ja tyytyväisyyttä. Teollisuusliitto riemuitsi "talkootöiden" loppumisesta ja työnantaja kilpailukyvyn säilymisestä "kombinaatiolla työaikamalleja".

Tänään sen sijaan sekä Metsäteollisuuden työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén että Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala näyttivät huolestunutta, jopa harmistunutta naamaa.

– Hiekkaa tuli tasaisesti molemmille, sanoi Vanhala.

– Kiky-kiistaan saatiin hyödyllisempi ratkaisu. Muuten sopimus on pettymys, jatkoi Hollmén.

– Maksanut aivan liikaa, ei voi olla tyytyväinen, vastasi Hollmén, kun kysyttiin työtaistelun kustannuksista.

– Sovittelussa ei tule (koskaan) semmoista kuin kumpikin haluaa, Vanhala muotoili.

Ja niin edelleen.

Kiky-tuntien hinta oli toisille kovempi kuin toisille

Sävyerot voi selittää se, ettei kemian sovussa varsinaisesti mullistunut mikään. Teollisuusliitto pääsi takaisin aikaan ilman kikyä, sai vielä rahaa päälle, eikä joutunut vastapalveluksena luopumaan mistään kovin ikävästä – ellei palkallisia koulutuslisäpäiviä lasketa sellaiseksi.

Kemia työnantajana taas vakuutti, että sekin hyötyi sovusta, vaikka sen saavutusten eli työaikajoustojen tuoton arvo nähdään tosiasiassa vasta tulevaisuudessa, kun uutta sopimusta sovelletaan käytännössä. Uusi hyöty tulee siitä, kun kiirekausina on mahdollista teettää kuuden viikon verran lisätöitä ilman ylityökorvausta.

Paperiteollisuudessa taas oli kovat piipussa. Neuvotteluissa puututtiin työehtosopimusten rakenteisiin, kuten kartonki- tai paperitehtaiden seisokkikorvauksiin. Seisokki tarkoittaa sitä, että tehtaan toiminta ajetaan esimerkiksi juhannuksena päiviksi alas. Ennen tehtaat pysäytettiin jouluna ja juhannuksena. Vaikka läheskään kaikki tehtaat eivät enää seisahda, niihin sidottuja korvauksia on jäljellä.

Tämä on hiertänyt työnantajaa pitkään. Esimerkiksi jo vuonna 2017 Hollménin edeltäjä, silloinen Metsäteollisuuden työmarkkinajohtaja Nina Pärssinen kertoi avoimesti, miten metsä mieluummin vaikka maksaa muita aloja muhkeammat palkankorotukset, kunhan rakenteellista jäykkyyksistä päästäisiin eroon.

Siksi 24 seisokkitunnin vähentäminen oli metsäteollisuudelle konkreettisesti rahanarvoinen neuvotteluvoitto, ja enemmän kuin pelkkä lisätyötunneista luopuminen.

– Juhannusseisokkia on lyhennetty 24 tunnilla. Kiky korvattiin tällä ja muilla elementeillä kokonaisuudessaan, Hollmén sanoi tänään.

Torjuntavoitto Paperiliitolle oli taas se, ettei muita työnantajan vaatimia rakenteellisia muutoksia tullut. Hollmén viittasi pettyneenä rajoituksiin, joita muilla aloilla ei ole. Niitä ovat esimerkiksi ulkopuolisen työvoiman, kuten kahvilayrittäjien, käyttö tehtailla, mistä pitää sopia yhä työntekijöiden kanssa.

Tähän varmasti palataan parin vuoden päästä.

– Työtä riittää, Hollmén lupasi sovittelijan toimistolta poistuessaan.

Entä miten käy palvelualalla ja julkisella puolella?

Joka tapauksessa kiky-tunnit ovat nyt historiaa kolmella isolla vientialalla: teknologia-, kemia- ja metsäteollisuudessa.

Tarkoittaako "talkootuntien" poistuminen vientialoilta sitä, että 24 lisätunnille voidaan sanoa hyvästit lopuillakin aloilla? Meneillään on vielä muun muassa palvelualojen PAM:n neuvottelut ja lakonuhka päällä. Entä mitä vientialojen kiky-sodista jää julkisen sektorin palkansaajalle käteen?

Takeita kiky-tuntien jäähyväisistä ei ole, niin erilaisia sopimuksia näiden kolmen vientialan neuvottelutuloksiin on sisälle rakennettu. Onhan ero pelkästään autotehtaan työvuorolaisen tai etätöitä satunnaisesti tekevän insinöörin kiky-tuntien välillä selvä.

Olisi silti kuitenkin huomiota herättävää, jos kiky-tunnit jäisivät esimerkiksi pelkästään julkisen sektorin sopimuksiin. Julkinen sektori on lomarahaleikkauksineen ainoa joukko, joka on menettänyt kiky-sopimuksen takia riihikuivaa rahaa.

Iso osa julkisen sektorin työntekijöistä, matalapalkka-aloilta korkeakoulutettuihin odottaa kuoppakorotuksia.

Pikemminkin voisi veikata, että nimellisesti kilpailukykysopimukselle sanotaan laajasti heipat, mutta todellinen vääntö käydään niiden hinnasta – esimerkiksi palkankorotusprosenttien koossa.

Tai vaikka itse epäsuosittu nimi, kiky, kuopattaisiin, lisätunnit pujahtavat toisessa muodossa muualle teksteihin, kuten 24 tuntia paperiteollisuuden juhannusseisokkiaikoihin.

Lue myös:

Paperiteollisuuden työtaistelut päättyvät jo tänään, myös teknologiateollisuuden toimihenkilöistä päästiin sopuun

Katso tästä, miten palkkasi nousee, jos alasi seuraa vientiteollisuuden korotuksia – Ylen laskuri näyttää korotukset kahdelle seuraavalle vuodelle

Kemianteollisuuteen syntyi sopu – kiky-tunnit poistuvat

Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuus ovat hyväksyneet uuden työehtosopimuksen – Helle: "Ei ihanteellinen ratkaisu, mutta sen kanssa voi elää"