Etelä-Pohjanmaa on maan kovin kasvihuonekaasupäästäjä asukasta kohden mitattuna

Kärkisijaa selittää turpeen käyttö kaukolämmön tuotannossa.

kasvihuonekaasut
Turveauma.
Etelä-Pohjanmaa tuotti kasvihuonekaasuja 12,3 tonnia asukasta kohden vuonna 2017. Pohjanmaalla vastaava luku on 8,8 tonnia. Anna Wikman / Yle

Etelä-Pohjanmaa on maakuntien kärjessä hiilidioksidipäästöissä.

Asukasta kohden Etelä-Pohjanmaa tuotti kasvihuonekaasuja 12,3 tonnia vuonna 2017. Pohjanmaalla vastaava luku on 8,8 tonnia.

Väliin mahtuvat Keski-Pohjanmaa 11,9 tonnilla ja Lappi 9,5 tonnilla. Vähiten kasvihuonekaasuja asukasta kohden tuotettiin Uudellamaalla 4,9 tonnia.

Suomen ympäristökeskus on julkaissut ensimmäistä kertaa vertailukelpoiset luvut kaikkien suomalaiskuntien ilmastopäästöistä vuosina 2005-2017. Keskimäärin vuonna 2017 kuntien päästöt asukasta kohden olivat 10,7 tonnia.

Ilmastopäästöt ovat kuitenkin vähentyneet lähes kaikissa pohjalaiskunnissa vuodesta 2005. Suurin kokonaispäästöjen vähentäjä oli Kristiinankaupunki, jossa päästövähennysprosentti on 59.

Etelä-Pohjanmaalla suurin vähentäjä oli Soini 29 prosentilla.

Asukasta kohden kovin kasvihuonekaasujen tuottaja oli Närpiö 24,4 hiilidioksidiekvivalenttitonnilla per asukas. Pienin luku oli Vaasassa, 4,6 tonnia asukasta kohden.

Muutamassa kunnassa kasvua

Kolmessa pohjalaiskunnassa kokonaispäästöt ovat kuitenkin kasvaneet; Vöyrillä 11 prosenttia, Pedersöressä kolme ja Seinäjoella yhden prosentin.

Seinäjoen kasvaneita hiilidioksidipäästöjä selittää osittain voimakkaasti kasvava kaukolämmön kulutus. Valtaosa Seinäjoen kaukolämmöstä tuotetaan tällä hetkellä turpeella.

Seinäjoen kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki sanoo, että kaksi Seinäjoella turvetta käyttävää voimalaitosta uusitaan lähivuosina.

– Seinäjoki on yksi Suomen nopeimmin kasvavia kaukolämmön tuottajia. Uusia asuntoja ja teollisuuskohteita rakennetaan, mikä on hyvä asia. Kapernaumin voimalaistos on päätetty uusia, mutta siitä on tehty valitus. Päätöstä siitä odotetaan. Lisäksi Kyrkösjärven voimalaitos on tarkoitus siirtää biopolttoaineelle, Rasinmäki sanoo.

Rasinmäen mukaan näillä keinoilla Seinäjoki saavuttaa tavoittelemansa hiilineutraaliuden vuoteen 2030 mennessä.