Suomalaisia kukkia syödään Hongkongissa asti – maamme suurin viljelijä laajentaa miljoonilla, sillä syötävien kukkien suosio kasvaa

Mynämäen syötävät kukat ottavat aurinkoa puoli vuotta. Viljelijä haluaa hyödyntää keinovalon sijaan luonnonvaloa.

Mynämäki
Kotipellon puutarhan toimitusjohtaja Niko Honkanen
Toimitusjohtaja Niko Honkanen pitelee käsissään syötävää orvokkia.Minna Rosvall / Yle

MynämäkiMynämäen maisemaan Varsinais-Suomessa, vastapäätä maamme toiseksi suurinta harmaakivikirkkoa on noussut viime kuukausien aikana noin 7 000 neliön kasvihuone.

Kotipellon puutarha on rakentanut 2,5 miljoonalla uusia tuotantotiloja, sillä syötävien kukkien kysyntä on kasvanut. Yritys aloitti syötävien kukkien tuotannon vuonna 2011. Sen jälkeen tuotantotilaa rakentui Nousiaisten lisäksi Uuteenkaupunkiin.

Syötävä sarviorvokki
Syötäviä sarviorvokkeja käyttävät useat ravintolat.Minna Rosvall / Yle

Puutarha ei siirtynyt uusissa tiloissa kuitenkaan vertikaaliviljelyyn, joka kasvattaa suosiotaan Suomessa. Siinä ruokaa tuotetaan kontrolloiduissa olosuhteissa ja ruokaa viljellään päällekkäin useassa eri kerroksessa. Kotipellon puutarhan toimitusjohtaja Niko Honkanen kertoo, että vertikaaliviljelyä pohdittiin, mutta yritys pystyy säätelemään kasveille hyvät kasvuolosuhteet muilla tavoilla.

Honkanen muistuttaa, että Suomessa on paljon pinta-alaa, joten siitä syystä ei tarvitse turvautua kerrosviljelyyn. Perinteinen kasvihuone oli myös edullisempi kuin vertikaaliviljelmä.

– Näissä tiloissa saamme hyötykäyttöön puoli vuotta suomalaista valoa. Haluamme käyttää sen hyödyksi, kertoo Honkanen.

Samaan aikaan kasvihuoneen verhot aukeavat, ja kajastusta tulee kasvien ylle. Kasvihuoneessa on lämpöä selvästi yli 20 astetta, ja tuulettimet heiluttelevat orvokkeja ja versoja. Kun laskeutuu kukkien tasolle, tuoksu on huumaava.

Syötävä orvokki kasvihuoneessa.
Syötävä orvokki voi olla myös näin isokukkainen.Minna Rosvall / Yle

Varsinais-Suomen kukat vientiin

Kotipellon puutarha on suurin syötävien kukkien tuottaja Suomessa. Toinen iso kilpailija on Puutarhatoimisto Ahlberg (siirryt toiseen palveluun). Yrittäjä Kaijus Ahlberg Sipoosta vahvistaa Honkasen tiedot kukkien suosiosta.

– Olemme viljelleet syötäviä kukkia 15 vuoden ajan. Niiden suosio on kasvanut tasaisesti. Meidän puutarhamme liikevaihdosta syötävien kukkien osuus on noin 10 prosenttia, kertoo Ahlberg.

Ahlbergin kukat myydään lähinnä Helsingin seudulla, mutta tukkujen kautta ne liikkuvat myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.

Verso, joka kasvaa kasvihuoneessa.
Syötävien kukkien lisäksi versot ovat trendikkäitä ruuanvalmistuksen raaka-aineita.Minna Rosvall / Yle

Kotipellon puutarhan kukista ja versoista sen sijaan 40 prosenttia menee vientiin. Yrityksen on tavoite kasvattaa vientiä 60 prosenttiin uusien tilojen ansiosta. Jo nyt kukkia viedään Ruotsiin, Islantiin, Viroon, Saksaan ja Hongkongiin.

Alkuruoka-annoksessa oli muun muassa siikaa.
Ravintola-annoksissa kukat ja versot astellaan huolellisesti. ArkistokuvaMinna Rosvall / Yle

– Norjaan lähtee myös jatkossa kukkia ja Tanskan kanssa on neuvottelut käynnissä. Singaporeen meni myös taannoin kukkia, mutta jouduimme luopumaan viennistä, sillä emme saaneet tuotettua tarpeeksi niitä, kertoo toimitusjohtaja Niko Honkanen.

Suomalaiset kukat kiinnostavat maailmalla muun muassa makunsa vuoksi.

– Uskoisin, että Suomessa laatu ja maku ovat parempia kuin kilpailijalla. Kilpailu on kovinta Saksassa ja Ruotsissa. Meillä on sama kilpailija. Tämän alan suurin tekijä on hollantilainen yritys, kertoo Honkanen..

Nainen leikkaa versoja kasvihuoneessa.
Veronica Veasenea leikkaa versoja.Minna Rosvall / Yle
Versojen leikkaamista kasvihuoneessa.
Versojen leikkaaminen on käsityötä. Minna Rosvall / Yle

Ympäristöystävällisyys on tärkeää

Kotipellon puutarhan Mynämäen uudessa kasvihuoneessa työskentelee noin 20 henkilöä. Sadevesi otetaan talteen kasvien kastelua varten. Tämän talven sateet ovat antaneet runsaasti vettä kasvihuoneelle.

Jälkiruoka-annos
Jäkiruuassa käytetään usein kukkia. ArkistokuvaMinna Rosvall / Yle

– Olemme veden osalta täysin omavaraisia. Lähellä on iso pohjavesialue ja rinne, josta pulppuaa vettä koko ajan. Käytämme sen veden hyväksemme, ja puutarhatontti on käytännössä täynnä eri tankkeja, joihin keräämme vettä, kertoo Niko Honkanen.

Kasvihuone lämmitetään kauran kuorella eli uusiutuvalla myllyteollisuuden jätteellä. Kaikki käytetyt turpeet kierrätetään maanviljelijöiden pelloille. Yritys aikoo luopua turpeesta kokonaan tulevaisuudessa.

Syötäviä orvokkeja kasvaa Mynämäellä kasvihuoneessa.
Syötäviä orvokkeja Kotipellon puutarhan kasvihuoneessa.Minna Rosvall / Yle

Monelle syötävät kukat ovat vielä vieraita

Syötävä kukka saattaa tulla tavallisen kuluttajan lautaselle lähinnä juhlatilaisuuksissa tai ravintolassa. Myös television ruokaohjelmat käyttävät usein annosten koristeena kukkia.

Toimitusjohtaja Niko Honkanen kertoo, että yksi syy kukkien ja versojen suosioon on niiden näyttävyys. Toisaalta ne tuovat annoksiin uutta makua.

Krassi on yksi syotävistä kukista.
Krassi on monille tuttu kasvi. Monet kokit suosivat sitä koristelussa. Minna Rosvall / Yle

Pikainen maistelutuokio Raision torilla paljastaa, että syötävät kukat kiinnostavat, mutta ovat vielä vieraita.

– Tämä vihreä osa on hyvänmakuinen kuin salaatti. En ole aiemmin syönyt näitä, kertoo kurkunkukkaa maistellut Raija Söder.

Pinja Papinoja puolestaan kertoo törmänneensä kukkiin synttäreillä kakkujen koristeena.

– Tämä on makea kuin karkki. On ihan hyvä juttu, että luonnosta voi saada näin talteen jotain, kertoo sarviorvokkia maistanut Papinoja.

Jasmiiina Leminen maistaa sarviorvokkia ensimmäistä kertaa.

– Aika yllättävän voimakas maku. Olen yllättynyt, kertoo Leminen.

Kotipellon puutarhan uusi kasvihuone keskellä peltoa Mynämäellä.
Kotipellon puutarhan uusi kasvihuone loistaa keskellä mynämäkeläistä peltoa.Minna Rosvall / Yle

Lue lisää:

Pirkkalassa yrtit kasvavat ilman auringonvaloa – vertikaaliviljelyssä säästyy vettä, energiaa ja maaperää

Varsinaissuomalaiset ruiskaunokit lentävät Singaporen herkkupöytiin – syötävien kukkien ja versojen kysyntä on kova

Syötävät kukat ja yrtit matkaavat Suomesta Kiinaan

Juttua on korjattu 12.2.2020 kello 21:13 Aiemmin väitettiin ensimmäisen alaotsikon alla olevassa kappaleessa, että "Ahlbergilla Sipoossa kukat ja yrtit kasvavat ilman auringonvaloa", mutta Sipoossa käytetään auringonvaloa kasvatuksessa.