"Äitini oli ay-aktiivi samoin isoisäni. Haluan sen myös jatkuvan omilla lapsillani" – Ylen kyselyyn vastanneilta tukea ammattiliitoille

Suomalaiset ovat ay-myönteistä kansaa, mutta ammattiliittoihin kuuluvien määrä laskee silti tasaiseen tahtiin.

työmarkkinapolitiikka
Postilaisten mielenilmaus Ilmalassa

– Tästä lakkokeväästä voi seurata, kuinka helppoa työnantajien kanssa on neuvotella. Saattaisi olla yksittäisellä työntekijällä kyyti kylmää.

Tämä kommentti kuvastaa hyvin yleisilmettä vastauksissa, joita saimme, kun kysyimme viime viikolla Ylen lukijoilta, miten suomalaiset suhtautuvat lakkoiluun ja ammattiliiton jäsenyyteen. Halusimme kuulla, millaisia ajatuksia työpaikoilla on nyt, kun meneillään vilkas lakkokevät ja toisaalta ammattiliittoihin kuuluvien määrä laskee tasaisesti. Saimme kahdessa vuorokaudessa 4 000 vastausta.

Työ- ja elinkeinoministeriön teettämän selvityksen mukaan ammattiliittoon kuului vuonna 2017 alle 60 prosenttia (59,4%) suomalaisista. Vielä vuonna 2001 liittoihin kuului 71% palkansaajista ja työttömistä. Selvityksen tekijän mukaan kehitys on jatkunut samanlaisena vuoden 2017 jälkeenkin.

Yksi kyselyyn vastanneista, lohjalainen tietoliikenneinsinööri Juhani Korte katsoo, että ammattiliitoista ei ole hänelle iloa.

Mieluummin mää teen oman sopimuksen työnantajan kanssa suoraan.

Juhani Korte

– En ole koskaan ollut jäsen. Ja vaikka jäsenyyttä on tarjottu, niin en ole ikinä koskaan nähnyt sitä itselleni tarpeelliseksi. Insinööriliiton olemassaolon tiedän, ja opiskeluaikana sitä yritettiin markkinoida. Mieluummin mää teen oman sopimuksen työnantajan kanssa suoraan. Suosin mieluummin tavoitepohjaista sopimista kuin muuta.

Juha Korte
Lohjalainen tietoliikenneinsinööri Juhani Korte pitää ammattiliittoja tarpeettominaYle

Myös muita kriittisiä kommentteja annettiin.

– On pakko todeta, että ay-liike ei ole enää ajan tasalla. Elää 70-lukua edelleen.

– Lakkoilu näyttäytyy minulle siltä, että jokainen liitto ajaa jäsenilleen omia etujaan, yhteiskunnallisesta tilanteesta tai ns. yhteisestä hyvästä viis. Enemmän siis ahneutena kuin asioiden edistämisenä.

– Liitto tuntuu elävän menneessä ajassa, ja nykyisen työelämän ongelmat näyttävät olevan liiton mielestä kummallisia poikkeuksia, vaikka jokainen kymmenen vuoden sisällä valmistunut tietää paremmin. Pätkätyöt, silpputyöt, työtuntien väheneminen, usean työnantajan palveluksessa toimiminen, freelancetyöt ja yrittäjyys…

Vastaajista valtaosa kuului ammattiliittoon

Kysely ei ole tieteellisesti edustava, eikä siitä sen vuoksi voi tehdä tilastollisia johtopäätöksiä. Hyvin moni vastannut oli myös luottamusmiesasemassa tai muulla tavalla ay-aktiivi.

Vastanneista kolme neljäsosaa kuului ammattiliittoon ja lähes yhtä moni oli valmis osallistumaan työtaistelutoimiin. Neljäsosa ei ollut työtaistelutoimiin valmis.

Lähihoitajana työskentelevä, JHL:ään kuuluva helsinkiläinen Valli Pruuli pitää ammattiliittoon kuulumista hyvin tärkeänä.

Ammattiliitot ovat vahvoja, koska niillä on paljon jäseniä.

Valli Pruuli

– Ammattiliittoon kuulumisessa on järkeä, koska tämä hyvinvointivaltio on rakennettu kolmikantasopimuksilla ja ammattiliitot ovat vahvoja, koska niillä on paljon jäseniä.

Valli Pruuli
Helsinkiläinen lähihoitaja Valli Pruuli pitää järjestäytymistä tärkeänä ja lakkoilua hyväksyttävänäYle

– Lakko on hyvä väline, jos työnantaja ei muuten ymmärrä, että mitoitukset on vedetty liian tiukaksi tai palkka, jota ne maksavat on liian pieni. OIen itse hoitoalalla. Esimerkiksi isot hoivajätit saavat suuria osinkoja ja korvauksia. Miksi ne revitään vanhusten ja työntekijöiden selkänahasta?

Monilla vastaajista suvun perinteet ay-aktiivisuudessa olivat vahvat.

– Äitini oli aikoinaan ay-aktiivi samoin isoisäni. Kuljen heidän jäljissä ja haluan sen myös jatkuvan omilla lapsillani.

Nuoret suosivat usein pelkkää työttömyyskassaa

Moni kantoi myös huolta nuorten heikosta järjestäytymisinnosta.

– Uudet ja yleensä nuoremmat, jotka on järjestään vuokratyöntekijöitä, niin heille liitto ei tunnu kovin tärkeältä ja monet kertovat kuuluvansa YTK:aan.

Jotkut kertoivat meneillään olevien työtaisteluiden vahvistaneen heidän uskoaan ay-liikkeen voimaan.

– Omalla työpaikallani työtaisteluihin suhtaudutaan myönteisesti, ehkä nyt jopa myönteisemmin kuin aiemmin, mukana on jonkin verran kiky-tuskaa ja lomarahojen leikkaamisesta vielä jäljellä olevaa katkeruutta.

Kyselyyyn vastanneista 15% ei kuulunut liittoon ja noin 8% kertoi olevansa Yleisen työttömyyskassan YTK:n eli nk." Loimaan kassan" jäseniä. YTK:n jäsenet vakuuttavat itsensä työttömyyden varalta, mutta eivät maksa jäsenmaksua ammattiliitolle eivätkä jäsenyydellään myöskään kartuta ay-liikkeen voimaa.

YTK:hon kuuluville Pruulilla ja monella muullakaan kyselyyn vastanneilla ei riitä ymmärrystä:

–YTK-työttömyyskassa on työnantajan luoma järjestö. Ei se tee sopimuksia eikä tule auttamaan työpaikalle.

Kommentillaan Pruuli viittaa YTK:n syntytaustaan (siirryt toiseen palveluun). Sen perustivat varsinaissuomalaiset pienyrittäjät.

Kyselyn vastausten perusteella ammattiliittojen johdolla on pohdittavaa, miten liittojen toimintatavat pysyvät mukana työelämän muutoksessa.

– Tuntuu, että ay-liitto ja luottamusmies vain toimivat kehityksen jarruna sellaisissa tilanteissa, joissa yksittäinen työntekijä haluaa sopia asiasta itse. Työelämä ja sen tekemismuodot ovat kehittyneet ja menneet eteenpäin, mutta liitot eivät suostu tätä ymmärtämään. Kahdenkymmenen hengen tiimistämme reilusti alle puolet kuuluu tätä nykyä liittoon, ja loputkin harkitsevat eroamista.