Kun v***u on uusi pilkku – nuorten kiroilua yritetään vähentää lasten toiveesta

Opetusministeri Li Andersson lupaa, ettei oma kiroilu tule tavaksi.

koululaiset
Lapset.
Oskari Veijalaisen ja Emmi Laulaisen mukaan kiroilua kuulee erityisesti isommilta oppilailta.Toni Pitkänen / Yle

Keiteleläisessä Nilakan yhtenäiskoulussa alakoululaisilta tuli alkuvuodesta toive aikuisille: heidän mielestään isompien koululaisten kiroilua pitäisi vähentää.

Pienempien lasten mielestä kiroilu tuntuu pahalta.

– Se on ruman kuuloista. Se tarttuu helposti ja kaikki alkaa kiroilemaan, pohtii esikoulua käyvä Emmi Laulainen.

Nelosluokkalaisen Venla Siekkisen mukaan kiroilua kuulee koululla monta kertaa päivässä, etenkin jos liikkuu yläkoulun puolella.

Rehtori Ville Ahonen kertoo, että ongelmaan haluttiin tarttua heti. Siksi koululla käynnistettiin koko kevään kestävä kiroilemattomuuskampanja.

– Kiroilua on liian paljon ja se on liian rankkaa, harmittelee Ahonen.

Lapsi.
Kahdeksasluokkalainen Ossi Vuorela kertoo, että kiroilu on yleistä erityisesti kaveriporukassa.Toni Pitkänen / Yle

Kiroilua ei enää pahoitella

Opettajat eri puolilla Suomea ovat havainneet lasten ja nuorten kiroilun arkipäiväistymisen. Opetusalan ammattijärjestö OAJ:sta arvioidaan, että kielenkäytön muutokseen ovat vaikuttaneet muun muassa netti ja some.

Myöskään kodeissa ei enää vaadita samaan tapaan käytöstapoja kuin ennen.

Ruma kielenkäyttö ei ole pelkästään yläkoulujen ongelma

– Nyt kovin pienetkin käyttävät todella räävitöntä kieltä, kuvailee OAJ:n erityisasiantuntija Pauliina Viitamies.

Rehtorina ja sivistystoimenjohtajana Keiteleellä työskentelevä Ville Ahonen on ollut opetusalalla 1990-luvun alkupuolelta lähtien.

Hän kertoo, että puheen sisään tulevat välimerkkiveet ovat lisääntyneet selvästi.

Vielä uran alussa nuoret pahoittelivat, jos puheessa lipsahti kirosana.

– Nyt sitä ei enää tapahdu.

Noora Koponen, kiroilututkija
Itä-Suomen yliopistossa opiskelevan Noora Koposen pro gradu -tutkielmassa kävi ilmi, että kiroilusta huolimatta nuorten suhtautuminen siihen on konservatiivista.Ari Haimakainen / Yle

Itä-Suomen yliopiston opiskelija Noora Koponen on pian valmistuvassa pro gradu -tutkielmassaan selvittänyt nuorten kiroilua laajan kyselytutkimuksen avulla.

Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että runsas välimerkkikiroilu on tyypillistä juuri teini-ikäisille. Nuorten itsensä mukaan joka toinen sana on kirosana.

– Uuden sanaston analysoiminen on vielä hieman kesken, mutta kyllähän se vittu on selkeästi eniten käytetty kirosana, kertoo Koponen.

Hänen mukaansa nuoret kertovat ottavansa mallia kiroiluun esimerkiksi tubettajilta ja pelimaailmasta.

Nuori.
Yhdeksäsluokkalaisen Miska Paanasen mielestä on hyvä, että kiroiluun puututaan koulussa kampanjan avulla.Toni Pitkänen / Yle

Esimerkillä on suuri vaikutus

Keiteleen yhtenäiskoulussa yläkoulua käyvät Ossi Vuorela ja Miska Paananen myöntävät, että he kiroilevat päivittäin. He pitävät itsekin tapaa rumana ja huonona esimerkkinä pienemmille.

Myös Koposen kyselytutkimuksessa nuoret kuvailivat kiroilua samaan tapaan.

Kiroilua harrastetaan erityisesti kaveriporukassa koulussa ja vapaa-ajalla.

– Eihän sitä mielellään kiroilisi, mutta se vaan tulee luonnostaan, sanoo Vuorela.

Julkinen kiroilu nousi puheenaiheeksi myös viime viikolla, kun opetusministeri Li Andersson (vas.) syytti Ylen suorassa A-studiolähetyksessä Jussi Halla-ahoa (ps.) paskapuheesta.

Tämän seurauksena opetusministerin puheita pidettiin esimerkiksi Twitter-kommenteissa huonona esimerkkinä nuorille.

Li Andersson.
Opetusministeri Li Anderssonin mukaan päättäjät erilaisissa tehtävissä näyttävät esimerkkiä hyvästä keskustelukulttuurista.Toni Pitkänen / Yle

– Tottakai kaikki päättäjät erilaisissa tehtävissä toimivat esimerkkinä muille riippumatta siitä onko kyseessä opetusministeri, elinkeinoministeri tai joku muu, myöntää Andersson.

Hän muistuttaa, että kaikilla julkisuuden henkilöillä on vastuu yleisestä keskusteluilmapiiristä ja siitä, miten käyttäydytään muita ihmisiä kohtaan julkisessa keskustelussa.

– Käytin itse voimakasta sanavalintaa tilanteessa, jossa minua turhautti se, että keskustelussa annettiin virheellistä ja väärää tietoa. Tämä ei tule tavaksi, Andersson lupaa.

Koululaiset pitävät kauniisti puhumista tärkeänä

Kun Keiteleellä Nilakan yhtenäiskoulussa oppilailta kysyttiin viihtyvyyteen liittyviä asioita, oli kauniisti puhuminen yksi tärkeimmistä. Kiroilemattomuuskampanjalla vastataan konkreettisesti tähän huoleen.

Sekä ylä- että alakoululaiset pitävät kampanjaa hyvänä.

Rehtori Ville Ahonen sanoo, että kauniissa puheessa on kyse toisten kunnoittamisesta. Sitä yritetään nyt lapsille ja nuorille opettaa.

– Kiroilu voi olla kaveriporukan läppää, mutta ulkopuoliset saattavat pahoittaa siitä mielensä.

Lue myös:

Koululaisten kiroilu meni överiksi – opettajien oli pakko ottaa käyttöön poikkeuksellisen tiukka linja

Kuusi syytä, miksi kiroilu on §@#&*:n hyvä tapa

Mitä mieltä olet kiroilusta? Keskustele aiheesta 14.2.2020 klo 23 saakka.