Kohun kylvettämä sairaanhoitopiiri ei pelkää maineensa puolesta – kuittaa puheenjohtajansa toimet "yksittäistapauksena"

Kriisiviestinnän asiantuntijan mukaan kriisi tai kohu kolhii aina organisaation mainetta.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (EKSOTE)
K-Sairaala
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten asioita on pyöritelty mediassa viime kesästä asti. Kuvassa Etelä-Karjalan keskussairaalan K-siipi.Emma Pietarila/Yle

Yle uutisoi viime maanantaina, että Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten hallituksen puheenjohtaja Marja-Liisa Vesterinen (sd.) eroaa kaikista luottamustehtävistään. Syyksi hän kertoi, että tilapäisen valiokunnan puheenjohtaja Antti Vilkko (kesk.) on loukannut hänen oikeusturvaansa.

Eksoten tilapäinen valiokunta tutkii, nauttiiko Vesterinen valtuuston luottamusta. Nyt Eksotessa selvitetään, jatkaako valiokunta toimintaansa vai raukeaako asia Vesterisen eroon.

Vesteristä syytettiin muun muassa oman aseman väärinkäytöstä ja tytöttelystä. Asiasta tehtiin poliisille tutkintapyyntö. Poliisi kuitenkin ilmoitti, ettei aloita asiassa esitutkintaa.

Lue lisää: "Nyt sinä tyttö olet kyllä tehnyt elämäsi virheen" – Yle tutki paperit, joissa kerrotaan ison keskussairaalan puheenjohtajan vallankäytöstä

Vesterisen mukaan häneen on kohdistettu perättömiä väitteitä.

Sairaanhoitopiirin asioita on pyöritelty mediassa viime kesästä saakka. Kysyimme, kuinka pahan kolhun sen maine on saanut.

"Maine ei ole mennyt"

Tällä hetkellä Eksoten hallituksen puheenjohtajana toimivan hallituksen toisen varapuheenjohtajan Heikki Järvenpään (kok.) mielestä Eksoten maine on kärsinyt vain vähän. Vesterisen toimintamalli ei ole ollut Eksoten yleinen toimintatapa.

– Ei pitäisi liioitella. Vesterisen tapausta ei voi pitää muuna kuin yksittäistapauksena, Järvenpää sanoo.

Samaa mieltä onpitkänlinjan kuntapäättäjä Eeva Arvela (sd.).

– Ei pidä ollenkaan paikkaansa, että Eksoten maine olisi mennyt. Pitää muistaa, että Eksoten tarkoitus on hoitaa potilaita ja se on eri asia kuin hallinnossa tapahtunut tapaus.

Marja-Liisa Vesterinen
Marja-Liisa Vesteristä syytettiin muun muassa tytöttelystä ja oman aseman väärinkäytöstä.Kari Saastamoinen/Yle

Viestintätoimisto Ellun kanojen kriisiviestinnän johtava asiantuntija Petri Launiainen ei ota kantaa siihen, onko Eksoten maine kärsinyt.

– Lähtökohtaisesti kohu tai kriisi kolhii aina jollain tavalla organisaation mainetta. Yrityksen reagoinnista ja suhtautumisesta riippuen kolaus voi jäädä unholaan tai vaihtoehtoisesti vaikuttaa vielä pitkäänkin, Launiainen toteaa.

Launiaisen mukaan kriisi on aina mahdollisuus, vaikka se kliseeltä se kuulostaakin.

– Kriisi voi parhaimmillaan antaa tilaisuuden tehdä jotain uutta tai tuoda esiin yrityksen arvoja.

Kun kriisi on alkanut, on Launiaisen mukaan tärkeää tehdä riittävän kattava tilanneanalyysi kriisin syistä.

– Organisaation kannattaa ottaa aktiivinen rooli kriisin hoitamisessa ja pitää langat käsissään kaikissa tilanteissa. Apu on usein tarpeen, jotta nähdään tilanne ulkopuolisen silmin ja osataan ottaa huomioon kaikki tilanteen hoitamisen kannalta relevantit asiat.

Kriisiviestintää ei kuitenkaan kannata ulkoistaa kokonaan. Tärkeää on käsitellä kriisiä avoimesti koko organisaation henkilöstön kanssa.

– Kriisitilanne vaikuttaa väkisin kaikkiin, koko organisaatio ottaa kolauksen vaikka kaikki eivät välttämättä joudu aktiivisiin toimenpiteisiin. Siksi tilannetta pitäisi jälkikäteen käsitellä mahdollisimman avoimesti koko henkilöstön kanssa.

Viestinnässä harkittu linja

Eksoten viestintä teki tietoisen valinnan Vesterisen toiminnasta tiedottamisessa.

– Olemme päättäneet, että viestimme neutraalisti hallinnon päätöksistä. Keskeneräisillä asioilla spekulointi ei ole tarkoituksenmukaista. Tämä linja on kaikissa vastaavissa asioissa, kertoo Eksoten viestintäjohtajan sijainen Heini Hyvärinen.

Eksoten rekrytointimainos
Tästä kuvasta Eksoten kohu alkoi.Kuvakaappaus Eksoten somemainoksesta

Eksoten käynnissä olevista yt-neuvotteluista on kuitenkin tiedotettu suunnitelmallisesti enemmän kuin Vesterisen tapauksesta.

– Se on sellainen aihe, mikä koskettaa koko henkilökuntaa. Olemme halunneet tiedottaa siitä kaiken mahdollisen, mikä tiedetään.

Hyvärisen arvion mukaan Vesterisen tapauksesta tiedottaessa ei olisi kannattanut toimia toisin. Myöskään viestintäsuunnitelmaa ei ole syytä muuta tapauksen johdosta.

– Olemme kehittäneet valmiusviestintäämme viime elokuusta lähtien. Olisimme tehneet sen joka tapauksessa.

Kohuja syntyy entistä enemmän

Launiaisen tuntuman mukaan kriisejä syntyy nykyään enemmän kuin aiemmin, eikä niiden tunnistaminen ja ennaltaehkäisy ole aina helppoa. Oma merkityksensä on sosiaalisella medialla ja tiedonkulun nopeudella. Väärinkäsityksestäkin voi nousta kohuja.

– On tilanteita, joissa paremmalla varautumisella olisi voitu huomata kriisinpoikanen ajoissa. Vastaavasti on myös niitä, että vaikka olisi tehty mitä, kriisi iskee eikä sille mahda mitään. Jos joku tilanne hoidetaan välinpitämättömästi, se saattaa nousta isommaksi kuin alun perin onkaan.

Launiaisen mukaan ei ole lainkaan poikkeuksellista, että kriisit henkilöityvät tiettyihin ihmisiin. Kriisitilanteet olisi joka tapauksessa hyvä pyrkiä ennaltaehkäisemään ennen kuin ne pääsevät kehittymään.

– Siinä vaiheessa kun ollaan kriisitilanteessa, kriisin ennaltaehkäisy on jäänyt jostain syystä tekemättä. Silloin ollaan jo takamatkalla, Launiainen sanoo.

Tärkeintä kriisitilanteen hallinnassa on se, miten organisaatio on varautunut kriisitilanteisiin kaikilla eri tasoilla.

– Organisaation henkilöstön pitää osata löytää kriisin poikaset. Sitten mietitään, mitä niille voi tehdä, ettei tilanne pääse koskaan kriisiytymään.

Kuuntele seuraavaksi:

Tiesivätkö muut poliitikot Vesterisen toiminnasta, mikseivät he puuttuneet tilanteeseen? - Onko Eksoten maine mennyt?