Saamelainen erikoiskirjasto kehittänyt saamelaiskirjallisuutta jo 30 vuotta – kirjastonhoitaja: "Lukeminen on jokaisen perusoikeus"

Saamelaisen erikoiskirjastonhoitaja on nähnyt saamenkielisen kirjallisuuden haasteet ja päivänvalon.

saamenkielinen kirjallisuus
Tiina Mäntylä saamelaisen erikoiskirjaston hoitaja.
Kirjastonhoitaja Tiina Mäntylä kertoo, että kirjastossa on yksi Pohjoismaiden kattavimmista saamelaiskirjallisuuskokoelmista.Sara Wesslin / Yle

Rovaniemen kaupunginkirjaston käytävillä askeleet kaikuvat vielä aamupäivän tunteina. Kirjaston perällä pari paikalle aikaisin saapunutta opiskelijaa keskittyy lukemiseen hiirenhiljaa.

Kaupunginkirjaston Lappi-osastolla sijaitsee Suomen saamelainen erikoiskirjasto, joka täyttää tänä vuonna 30 vuotta.

Saamelaisessa erikoiskirjastossa on yksi Pohjoismaiden kattavimmista saamelaiskirjallisuuskokoelmista. Kokoelma sisältää saamelaista kaunokirjallisuutta, tutkimusta sekä elokuvia ja musiikkia.

Erikoiskirjastosta löytyy valtava määrä inarin-, koltan- ja pohjoissaamenkielisiä julkaisuja sekä laajasti muunkielisiä saamelaisaiheisia julkaisuja.

Aamupäivän työtahti on verkkainen. Kirjastonhoitaja Tiina Mäntylä järjestelee kirjoja hyllyihin.

Saamelainen erikoiskirjasto
Máilmmi gievrasamos guovža eli Maailman vahvin Nalle Bamse on lainatuimpia saamelaisen kirjaston aineistoja. Sara Wesslin / Yle

Saamelainen lastenkirjallisuus on vaihtamassa paikkaansa hyllystä toiseen. Lasten- ja nuortenkirjallisuutta on ilmestynyt saamen kielille viime vuosina yhä enemmän, ja siksi ne halutaankin siirtää sille paikalle, jossa kirjastossa vierailevat lapset niitä eniten lueskelevat.

– Tässä monet lapset äiteineen ja isineen viettävät aikaa. Silloin täällä kuulee myös paljon saamen kieltä, sanoo Mäntylä hymyillen.

Tällä hetkellä lainatuimpia kirjoja ovat nimenomaan lastenkirjallisuuden teokset. Pohjoissaamenkielinen Bamse-sarjakuva on yksi suosituimmista luettavista. Myös muu suomen kielestä saameksi käännetty lastenkirjallisuus on suosittua.

– Tätä voi lainata jo vähän vanhemmatkin. Tatu ja Patu -kirjasarja sekä Muumit ovat suosittuja myös suomeksi. Näitä käännetään ja lainataan usein, kertoo Mäntylä.

Kirjasto on monelle ensimmäinen paikka, josta lähdetään oppimaan ja tutustumaan saamen kieliin. Saamelaisesta erikoiskirjastosta löytyy paljon oppimateriaaleja ja sanakirjoja kolmelle Suomessa puhutulle saamen kielelle.

– Tässä kävi vastikään henkilö kyselemässä koltansaamenkielisiä oppimateriaaleja. Silloin pohdittiin, että pitäisi paremmin lajitella kirjat tänne hyllyihin kielten mukaan, pohtii Mäntylä ja nostelee eri sanakirjoja esille.

Tiina Mäntylä saamelaisen erikoiskirjaston hoitaja.
Erikoiskirjastonhoitajalle kirjasto on ollut tärkeä paikka läpi elämän. Sara Wesslin / Yle

Kirjasto mukana edistämässä saamelaista kirjallisuutta

Saamelainen erikoiskirjasto on jo vuosikymmenten ajan toiminut yhteistyössä Kansalliskirjaston kanssa edistääkseen saamelaista ja saamenkielistä kirjallisuutta. Erikoiskirjaston toiminnan rahoittaa Opetusministeriö.

Vuosien mittaan saamelaisen erikoiskirjastoon on kertynyt jo yli 8 000 nimikettä eli lainattavaa aineistoa. Saamelaisten itsensä tuottaman ja julkaiseman materiaalin määrä lisääntyy vuosittain.

Materiaalin hankinta voi välillä olla haastavaa, sillä saamelaisen kirjallisuuden kenttä on niin laaja. Saamen kielille julkaistaan tänä päivänä paljon kirjoja ja saamelaisesta kulttuurista kertovia kirjoja ilmestyy entistä enemmän, pohtii Mäntylä.

Tätä halutaan myös juhlistaa. Vuoden mittaan on tarkoituksena järjestää erilaisia tapahtumia 30 vuotisen taipaleen kunniaksi. Rovaniemelle Suomen saamelaisen erikoiskirjaston tiloihin nousee juhlanäyttely, jossa kerrataan saamelaisen kirjallisuuden elämänkertaa. Syksyllä on tarkoitus jäjrestää pohjoismainen kirjallisuusviikko.

30 vuodessa kirjastot ja niiden tehtävät ovat muuttuneet paljon. Perustyö on kuitenkin pysynyt samana.

– Kaikkinensa yksi kirjaston tehtävistä on edistää lukutaitoa ja tarjota luettavaa. Lukeminen on jokaisen perusoikeus, sanoo Mäntylä.

Erityiskirjastonhoitajalle kirjasto on aina ollut tärkeä paikka. Tiina Mäntylä kokee kirjastojen olevan hänen oma kutsumuksensa.

– Perusajatus on kirja ja lukeminen. Tänä päivänä yhdessä oleminen. Kirjastoissa järjestetään paljon erilaisia tapahtumia, se on kaikille avoin, Mäntylä summaa.

Korjaus 14.2.2020 klo 12.53: Jutussa virheellisesti kirjoitettu Lapin kaupunginkirjasto korjattu muotoon Rovaniemen kaupunginkirjasto.