1. yle.fi
  2. Uutiset

Kuntien päästöt vähenivät, mutta päästölaskennan tulos epäilyttää – Miksi maaseutua syyllistetään, mutta helsinkiläisten lentoja ei lasketa?

Asukasta kohden lasketut ilmastopäästöt ovat maaseutukunnissa usein kaupunkeja suuremmat.

Päästömittaukset
Kollaasi autoista, kaupunkimaisemasta, lentokoneista, maalaismaisemasta ja tehtaista.
Tuoreet ilmastopäästöluvut herättivät paljon kysymyksiä päästölaskennan taustoista ja laskentaperusteista.Yle / AOP / EPA

Yle kertoi eilen tuoreista päästölaskelmista, joiden mukaan ilmastopäästöt ovat kutistuneet liki kaikissa Suomen kunnissa. Jutussa kerrottiin Lapissa sijaitsevan Simon vähentäneen päästöjään huomattavasti samalla, kun pohjoiskarjalaisen Ilomantsin päästöt kasvoivat.

Artikkeli herätti paljon kysymyksiä päästölaskennan taustoista ja laskentaperusteista. Moni koki uutisessa esiin nostetut luvut epäoikeudenmukaisiksi, sillä esimerkiksi monen pienen maatalouskunnan päästöt asukasta kohden laskettuna näyttävät kaupunkien päästöihin verrattuna varsin suurilta.

Laskennasta vastaava erityisasiantuntija Johannes Lounasheimo Suomen ympäristökeskuksesta vastaa useimmin esitettyihin kysymyksiin.

Miksei elinkeinoja kohdella laskelmassa tasapuolisesti? Miksi maatalouden päästöt huomioidaan, mutta teollisuuden ei?

– Päästökauppaan kuuluva teollisuus on rajattu kuntien oletuslaskentamallista (Hinku (siirryt toiseen palveluun)-laskenta) pois siitä syystä, että päästökaupan alaiset päästöt vähenevät oman mekanisminsa kautta. Lisäksi vaikutusmahdollisuudet näihin päästöihin voivat olla kunnassa rajalliset.

– Myös teollisuuden suuret vaihtelut, tehtaiden lakkauttamiset tai uusien laitosten liittyminen päästökauppaan, vääristäisivät kuntien päästökehitystä mahdollisesti paljonkin. Pienteollisuus ja teollisuuskiinteistöjen lämmitys kuitenkin ovat Hinku-laskennassa mukana.

Miksi maatalouden päästöt on laskettu tuottajakunnan harteille eikä sinne, missä maataloustuotteita kulutetaan?

– Kansainvälisen mallin mukaan maatalouden päästöt lasketaan alueperusteisesti eli sen kunnan alueelle, missä ne ovat syntyneet. Kokonaan toinen lähestymistapa on kulutusperusteinen, mutta tällaista laskentaa ei kuntatasolla vielä olla tehty.

Miksi tuulivoimalle on laskettu kompensaatiota, mutta esimerkiksi biokaasulle ei?

– Tuulivoiman lisäksi laskentaan tuodaan jatkossa mahdollisesti muitakin hyvityksiä. Mahdollisuuksia lisätä biokaasun tuotanto ja aurinkovoimalat kompensaatiomalliin tutkitaan. Tuulivoiman tuotannosta on saatavilla kattavat tiedot, joiden perusteella kompensaatiot voidaan laskea. Biokaasun (tai aurinkopaneelien) osalta tällaista Suomen kaikki kunnat kattavaa tietopohjaa aikasarjoineen ei toistaiseksi ole ollut käytettävissä.

– Tuulivoiman kohdalla voidaan myös varmistaa, että ei synny ns. kaksoislaskentaa, eli että sama toimenpide ei näy kompensaationa jossain ja päästövähennyksenä toisaalla. Kompensaatioiden tarkoituksena on kannustaa päästöttömän energian lisärakentamiseen ja tuotannon lisäämiseen. Olemassa olevaa vesivoimaa ei tästä syystä lasketa kompensaatioiden piiriin.

Entäs kuntien alueella olevat metsät, miksi hiilinieluja ei huomioida laskelmissa?

– Maankäyttösektorin päästöt ja nielut metsien hiilivaraston muutoksineen on toistaiseksi laskettu vain koko Suomen tasolla. Tavoitteena on viedä tämä laskenta kuntatasolle lähitulevaisuudessa. Hiilinielut ovat erittäin tärkeä osa-alue ilmastonmuutoksen hillinnän ja Suomen ja kuntien hiilineutraaliustavoitteiden kannalta.

Miksi laskenta suosii suuria kaupunkeja?

– Laskentaperusteet ovat kansainvälisen mallin mukaiset ja samat kaikille, riippumatta siitä minkälainen kunta on kyseessä. Maatalousvaltaisissa kunnissa tuloksia voi tarkastella erikseen maatalouden päästöjen ja muiden sektorien päästöjen osalta.

Kuntien päästöissä ei ole mukana läpiajoliikennettä. Mihin läpiajoliikenteen päästöt kohdennetaan?

– Hinku-laskennassa läpiajoliikenteen päästöt jäävät kokonaan laskennan ulkopuolelle.

Miksi lentoliikenne ei ole mukana laskelmissa?

– Lentoliikenteen päästöjen laskemiseksi kunnittain on useita vaihtoehtoja. Laskentaperusteita toistaiseksi vasta mietitään ja riittävän kattavien lähtötietojen saatavuutta kartoitetaan.

Mitä hyötyä on päästölaskelmasta, joka ei ota kaikkia päästöjä huomioon?

– Laskenta antaa kattavan kuvan kasvihuonekaasupäästöistä eri puolilla Suomea. Tuloksia voi tarkastella Hinku-laskentasääntöjen mukaan tai ilman Hinku-rajauksia Hiilineutraalisuomi.fi-sivustolla (siirryt toiseen palveluun). Kasvihuonekaasuinventaarioon eli Suomen virallisiin EU:lle ja YK:lle raportoitaviin päästöihin verrattuna kuntien päästölaskennasta puuttuvat ainoastaan teollisuusprosessien, kotimaan lentoliikenteen ja maankäyttösektorin päästöt. Nämä tuodaan laskentaan mukaan sitten kun niille on pystytty kehittämään riittävän luotettavat kuntakohtaiset tiedot tuottava laskentamenetelmä.

Kaikki päästölaskennan tulokset ja tarkka menetelmäseloste on luettavissa Hiilineutraalisuomi.fi -sivustolta (siirryt toiseen palveluun).

Päivitetty 12.1.2020 klo 8.11: Korjattu asiantuntijan nimi Lounasvuoresta Lounasheimoksi.

Lue myös:

IEA: Ilmastonmuutokseen vaikuttavien hiilidioksidipäästöjen kasvu pysähtyi energian tuotannossa

Reilun 3000 asukkaan Simo on päästötalkoiden ykkönen, viimeistä sijaa pitää Ilomantsi - katso, kuinka paljon oma kuntasi saastuttaa!

Lue seuraavaksi