Hyvin harva vauva jää Suomessa rokottamatta

Rokotusten antama laumasuoja estää esimerkiksi tuhkarokon leviämisen Helsingissä tai Tampereella.

rokotteet
Vauvan ensimmäinen rokote annetaan Suomessa kahden kuukauden iässä. Rokotteella suojellaan rotavirusta vastaan.
Vauvan ensimmäinen rokote annetaan Suomessa kahden kuukauden iässä. Rokotteella suojellaan rotavirusta vastaan. Kuvituskuva.David Gee / AOP

Suomessa 99,4 prosenttia lapsista saa ainakin osan kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvista perusrokotuksista ennen kuin aloittaa koulun. Alle kolmivuotiaista kokonaan rokottamattomien osuus on noin prosentti, kertoo valtakunnallinen rokotusrekisteri.

Alueiden ja eri rokotteiden vertailussa löytyy kuitenkin eroja.

Vuonna 2017 syntyneistä lapsista yli 98 prosenttia on saanut viitosrokotuksen. Se suojaa kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä ja poliolta. Lisäksi kehittyy suoja Hib-bakteerille, joka voi aiheuttaa hengitystieinfektioiden lisäksi jopa aivokalvontulehduksen tai verenmyrkytyksen.

96 prosenttia on saanut MPR-rokotteen, jolla torjutaan tuhka- ja vihurirokkoa sekä sikotautia.

Myös pneumokokkirokotuksen ottaa lapselleen nykyisin yhä useampi. Vuonna 2017 syntyneistä sen on saanut 96 prosenttia. Rotavirusrokotuksella vastaava osuus on 93 prosenttia ja vesirokkorokotuksella 80 prosenttia.

Kainuu ja Pohjanmaa ääripäissä

Herkästi tarttuvaan tuhkarokkoon syntyy laumasuoja vasta, jos 95 prosenttia ihmisistä on rokotettu tai saanut immuniteetin sairastamalla.

Esimerkiksi kurkkumätää hillitsevään joukkosuojaan riittää, että 70 prosentia on rokotettu. Laumasuoja torppaa taudin leviämisen väestössä ja pienentää myös rokottamattomien sairastumisriskiä.

60 prosentissa kunnista rokotuksia tiedetään annetun kyllin usealle, jotta tuhkarokon laumasuoja on kunnossa. 20 prosentissa kunnista MPR-rokotuskattavuus ei ole riittävä, ja 20 prosentista rokotusrekisterissä ei ole tietoja.

Rokotusrekisterin maakuntakartassa (siirryt toiseen palveluun) punaisena paistaa Pohjanmaa, jossa rokotuskattavuus on alle 80 prosenttia. Vahvin lähes 96 prosentillaan on Kainuu. Maakunnista Keski-Pohjanmaan ja Ahvenanmaan tiedot puuttuvat.

Kaupungeista tuhkarokon laumasuoja on vahva muun muassa Turussa, Tampereella, Jyväskylässä ja Seinäjoella, joissa ylittyy 97 prosenttia. Samaa osuutta kolkutellaan Espoossa. Helsingissäkin MPR-rokotteen on saanut lähes 96 prosenttia pikkulapsista.

Suojaa kannattaa täydentää aikuisena

Suomen kansallinen rokotusohjelma tarjoaa lapsille ja nuorille ilmaiset rokotukset 12:ta tautia vastaan. Tytöille ohjelmassa on myös HPV-rokote, joka suojelee papilloomaviruksen aiheuttamilta syöviltä, muun muassa kohdunkaulan syövältä.

Riskiryhmille maksuttomia rokotuksia on muitakin. Esimerkiksi puutiaisaivotulehdus- eli TBE-rokotteeseen ovat oikeutettuja lasten lisäksi myös aikuiset, jotka asuvat tai viettävät säännöllisesti kesää pahimmilla punkkialueilla.

Jäykkäkouristus-, kurkkumätä- ja hinkuyskärokotuksiin tulisi hankkia tehostus omatoimisesti aikuisiällä, samoin poliorokotukseen, jos aikoo matkustaa riskimaihin. Myös MPR-rokotus kannattaa aikuisenakin ottaa, ellei tiedä sairastaneen tuhka- ja vihurirokkoa ja sikotautia.

Korjattu klo 11.10: 99,4 prosenttia lapsista saa ainakin osan kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvista perusrokotuksista. MPR-rokotteen kattavuustiedot puuttuvat 20 prosentista kunnista, joten varmasti tiedetään, että joukkosuoja on puutteellinen yhdessä viidestä kunnasta, ei kahdessa.

Lue myös:

Vesirokkorokotusta on otettu koululaisille yli odotusten, mutta pikkulapsia jää rokottamatta – harva lapsi saa enää suojan sairastamalla

Vuonna 2017 syntyneiden lasten rokotekattavuus THL:n sivuilla (siirryt toiseen palveluun)

Lasten ja aikuisten rokotusohjelma THL:n sivulla (siirryt toiseen palveluun)