Lihaa kului Suomessa vähemmän kuin edellisvuonna – Miksi sika yhä ohittaa kanan usealla kärsänmitalla?

Naudan ja possun kulutus laski selvästi, mutta siipikarjan suosio ja hintojen nousu pitivät kokonaiskulutuksen vakaana.

Lihankulutus
Slaktade grisar vid Snellman Ab i Jakobstad
Lihankulutuksen kilomäärissä puhutaan ruhoista luineen päivineen.Yle/Kjell Vikman

Suomalaiset kuluttivat viime vuonna, kilomääräisesti laskettuna, kaksi prosenttia vähemmän lihaa kuin vuonna 2018.

Lihan kokonaiskulutuksen muutos käy ilmi markkinatutkimusyritys Kantar TNS Agrin Ylelle tekemästä laskelmasta.

Muutoksen voisi otsikoida räväkästi "Suomalaiset vähensivät lihansyöntiään". Kyse ei kuitenkaan ole välttämättä vielä historiallisesta käännekohdasta siinä, kuinka tiiviisti liha arkeemme kuuluu. Lihan kulutus on ollut miltei jatkuvassa nousussa vuosikymmenten ajan.

– Ilmastonmuutos ja myös halu välttää hävikkiä voivat johtaa siihen, että ihmiset ostavat lihaa hieman vähemmän, mutta he myös kuluttavat sen tarkemmin, Kantar TNS Agrin toimitusjohtaja Anne Kallinen pohtii.

Kasvava kauppalasku ja entistä rakkaampi kana

Lihan kokonaiskulutuksen väheneminen näkyy esimerkiksi työpaikkaruokaloissa lihaisien ruokien hyvin hiljalleen vähenevänä kysyntänä. Lihansyönnissä tapahtuu kuitenkin samaan aikaan myös nousujohteista kehitystä.

Kaupasta ostetun lihan kulutus on nimittäin kasvanut euroissa.

Esimerkiksi Keskon marketeissa lihan ja lihajalosteiden euromääräinen myynti kapusi viime vuonna 1,3 prosenttia edellisestä.

Tätä selittää muun muassa se, että Tilastokeskuksen seuraamat lihan kuluttajahinnat nousivat viime vuonna neljä prosenttia ja lihan tuottajahinnatkin olivat usean prosentin kasvussa (siirryt toiseen palveluun).

Kun kulutetut kilot eivät vähene dramaattisesti, lihaan kuluu aiempaa enemmän rahaa.

Toinen yläviistoon osoittava mittari on siipikarjanlihan suosio. Se kasvaa sekä kiloissa että euroissa.

Suomalaiset korvaavat broilerilla punaista kokolihaa, ja kanaa käytetään enemmän myös leikkeleiden valmistuksessa ja valmisruoissa. Kantar TNS Agrin laskelmasta kokonaiskulutuksesta siipikarjan osuus on jo 35 prosenttia.

Suosiota selittää vaalean lihan kevyempi vaikutus keholle ja ilmastolle.

Silti sika yhä lentää broilerin ohitse.

Miksi possu on edelleen kulutetuin liha?

Sianliha muodostaa lihankulutuksesta kaikkein suurimman osan, 40 prosenttia.

Näin on, vaikka kanalle riittää kysyntää henkilöstöravintoloissa ja koulujen ruokaloilla on pitkä perinne suosia vaaleaa lihaa.

Sika on ykkönen, vaikka sen kulutus laski viime vuonna viisi prosenttia, ja vaikka broilerinlihan kulutus on Suomessa yli kaksinkertaistunut tällä vuosituhannella.

Miten ihmeessä possu johtaa yhä?

Siksi, että suomalaiset rakastavat jauhelihaa. Esimerkiksi Atrialla sianlihaa sisältävien sekoitteiden osuus kaikesta jauhelihamyynnistä on reilusti yli puolet.

Ja koska olemme intohimoista voileipäkansaa.

Sianlihasta huomattava osa menee lihavalmisteisiin kuten kinkkuleikkeleisiin, meetvursteihin ja pekoniin.

Raakamakkaroiden piristämä grillausinto pitää yllä makkaroiden ja nakkien kulutusta. Ja kinkku on keskeinen ainesosa myös suomalaisten rakastamassa pitsassa.

Sian ja suomalaisen yhteys on tiivis.

Ilmastopuheiden pitkä tie ruokavalintoihin

Rajua käännettä lihankulutuksessa ei siis viime vuoden aikana tapahtunut, vaikka ruokavaliosta ja kotieläintuotannosta käytyjen keskustelujen voisi kuvitella johtaneen suurempaankin muutoksen.

Vaikka lihan kokonaiskulutus olisikin taittumassa, esimerkiksi kasviproteiinivalmisteet ovat saavuttaneet vasta murto-osan markkinoista.

Suomalaisten rakkaus lihaan haihtuu siis hyvin, hyvin hitaasti.

Paljonko ihminen syö – ja mitä lasketaan mukaan?

Tässä jutussa toisteltu "lihan kokonaiskulutus" kertoo sen, paljonko lihaa on ollut vuoden aikana kotimaan markkinoilla.

Käytännössä määrä on noin 80 kilogrammaa lihaa, luulliseksi lihaksi muutettuna, jokaista suomalaista kohti.

Yleensä lihankulutuksen kokonaismäärän uutisointi perustuu Luonnonvarakeskuksen julkaisemaan ravintotaseeseen. Vuosi sitten luku oli 81,3 kg.

Sen sijaan tämän jutun tietolähde, Kantar TNS Agri, jättää pois laskelmastaan kulutetut sisäelimet ja riistan. Siksi kokonaiskulutus vuonna 2018 oli yrityksen mukaan 78,6 kiloa. Ja tuo kilomäärä pieneni vuonna 2019, tämän jutun alussa mainitun, kaksi prosenttia eli 76,7 kilogrammaan henkilöä kohti.

Kilomäärä on edelleen karkea, sillä puhutaan ruholihan määrästä.

Todellisuudessa syöty liha on tuosta noin puolet, kun luut on poistettu, liha kypsennetty ja mahdollisesti jatkojalostettu esimerkiksi leivänpäälliseksi.

Kantar TNS Agrin laskelmassa eräs lihankulutukseen vaikuttava luku on tullin kautta joulukuussa kulkeneet ulkomaankaupan lihaerät, ja niiden määrä perustuu vielä ennusteeseen. Muut laskelmassa käytetyt tilastot, tuotantotiedot ja varastotilanne, kertovat jo koko vuodesta 2019. Juttua varten on haastateltu lisäksi mm. erityisasiantuntija Erja Mikkolaa Luonnonvarakeskuksesta.

Lue lisää:

Yle tutki: Lihansyöntiä vähensivät eniten yksinasuvat keskisuomalaiset

Sikafarmari: "Sika kuuluu lautaselle siinä kuin vihannekset ja hedelmät"

Analyysi: Johtuuko lihan syönnin väheneminen sateista, syövästä vai etiikasta?

Ei lihaa syöty ennen näin paljon – Näin liha valloitti suomalaisten lautaset

Lopettaisinko juuston syömisen vai vaihtaisinko sähköautoon? Kokeile Ylen ilmastolaskurilla, mitkä teot sopivat sinulle

Uusi tutkimus osoittaa: Suomalainen mies syö aivan liikaa punaista lihaa eikä naistenkaan ruokavaliossa ole hurraamista

Luulitko, että 37 astetta on normaali ruumiinlämpö?