Onko ilmaisilla oppikirjoilla yllättävä seuraus? Monet kirjakaupat pelkäävät kuoliniskua

Lukio- ja ammattikouluopintojen muuttuminen maksuttomiksi voi vaikuttaa kohtalokkaasti kirjakauppoihin. Oppikirjojen myynti on tärkeä tulonlähde monille kirjakaupoille.

kirjakaupat
Oppikirjoja.
Oppikirjojen myynti on elinehto monelle kirjakaupalle.Jouni Koutonen / Yle

Turkulaisen kirjakaupan ovi käy tiuhaan. Usein ovesta astelee nuoria, jotka ovat hankkimassa kirjoja lukio- tai ammattiopintoihinsa. Samalla ostoskassiin saattaa päätyä kyniä ja muita opiskelutarvikkeita.

Jos lukio- ja ammattiopinnot muuttuvat maksuttomiksi vuoden kuluttua, asiakasvirta uhkaa tyrehtyä. Turun kansallisen kirjakaupan toimitusjohtaja Paula Palmroth on joutunut jo miettimään, miten järjestää liiketoiminta tulevaisuudessa.

– Meidän on jollain tavalla löydettävä korvaavaa myyntiä. Meidän kirjakauppa on kuitenkin 120-vuotias ja isossa kaupungissa, joten keksimme kyllä keinon selvitä.

Toimitusjohtaja Paula Palmroth, Turun Kansallinen kirjakauppa.
Tieto toisen asteen oppimateriaalin muuttumisesta maksuttomaksi oli aikamoinen yllätys kirja-alalle. Turun kansallisen kirjakaupan toimitusjohtaja Paula Palmroth myöntää, että tulevaisuutta on tullut mietittyä.Jouni Koutonen / Yle

Monella muulla kirjakaupalla tilanne ei ole yhtä hyvä. Mikäli oppikirjat muuttuvat maksuttomiksi laajennetun oppivelvollisuuden myötä, peräti 35 prosenttia kirjakaupoista arvioi joutuvansa lopettamaan. Etenkin pienten paikkakuntien kirjakaupat ovat pulassa, jos koulut hankkivat kirjansa suoraan kustantajilta. Osassa asiakasvirta tyrehtyisi niin paljon, ettei kaupan pitäminen enää kannata.

Myös ne kirjakaupat, jotka uskovat selviävänsä muutoksesta, joutuvat todennäköisesti vähentämään henkilökuntaa.

– Oppikirjamyynti tasoittaa myyntiämme ympärivuotiseksi. Pystymme pitämään henkilökuntaa ympäri vuoden – eikä vain joulusesongin aikaan, kertoo Paula Palmroth.

Oppikirjamyynti on monen kirjakaupan kivijalka

Toisen asteen opintojen muuttuminen maksuttomaksi saattaa näillä näkymin tulla voimaan vuonna 2021. Uudistus tapahtuisi portaittain, yksi vuosiluokka kerrallaan. Hallitusohjelmaan kirjatulla uudistuksella halutaan tasa-arvoistaa opiskelumahdollisuuksia ja suitsia pudokkaiden määrää. Oppivelvollisuusikä nousisi siis 18 vuoteen.

Maksuttomuus tarkoittaa kaikkea opintoihin liittyvää. Se tarkoittaa niin parturinsaksia kuin matkakuluja. Oppikirjat ovat vain osa isoa kakkua.

Hallitus haluaa satsata koulutukseen ja tukea nuoria. Hyvältä kuulostavan uudistuksen sijaiskärsijäksi on joutumassa kirjakauppa-ala, jolle oppikirjojen myynti on ollut elintärkeää. Oppikirjojen osuus myynnistä on vaihdellut 16–28 prosenttiin. Suuri vuosittainen vaihtelu johtuu opetussuunnitelmien uudistuksista. Jos vaatimuksiin ja sisältöihin on tullut muutoksia, se on näkynyt myös oppikirjamyynnissä.

Oppikirjoja.
Suuri osa oppikirjoista ostetaan yhä paperisena. Tosin lukioissa digimateriaalin osuus on kasvanut viime vuosina nopeasti.Jouni Koutonen / Yle

Yllättävän suuri osa oppikirjoista myydään edelleen paperikirjana. Vain 20 prosenttia ostetaan digitaalisessa muodossa. Osa kirjakaupoista jakelee myös sähköisiä opetusmateriaaleja. Niiltä voi ostaa eri pituisia lisenssejä oppikirjoihin.

– Tässä uudistuksessa on vaarana, että kunnat tai kuntayhtymät keskittävät oppilaitosten kirjahankinnat. Tällöin suuri osa kirjakaupoista jää kokonaan hankintaketjun ulkopuolelle, kertoo Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Laura Karlsson.

Peruskoulun kirjat päätyvät nykyään kouluihin lähinnä kahden suuren jakelijan avulla: Kirjavälitys ja Kirjastopalvelu ovat suurimmat jakelijat. Keskittymisen ansiosta määrät ovat suuria, mikä luonnollisesti laskee hintoja.

Kirjakaupat katoavat pienistä kunnista

Kirjakauppojen määrä on vähentynyt nopeasti. Kun vuonna 1989 kirjakauppoja oli 390, niin vuonna 2019 niitä oli enää 160. Kirjakaupat ovat kadonneet ennen kaikkea pienistä taajamista.

Jos toisen asteen koulutuksen oppikirjat muuttuvat maksuttomiksi, se harventaisi entisestään kirjakauppaverkkoa.

– Olisi hyvä, jos kirjakaupat saataisiin pidettyä jollain tapaa mukana edes jakelijoina oppikirjojen hankintaketjussa, sanoo Laura Karlsson.

Turkulainen Lauri Turta tutustuu kirjavalikoimiin.
Turkulainen Lauri Turta tutustuu kirjavalikoimaan. Tulevaisuudessa valikoima saattaa pienentyä, sillä kirjakauppojen häviäminen vaikuttaa kirjojen kustantamiseen. Jouni Koutonen / Yle

Kirjakauppaliitto on ollut tiiviisti yhteydessä opetus- ja kulttuuriministeriöön. Liitto on ehdottanut muun muassa oppimisseteliä. Se toimisi niin, että opiskelija saisi tietyn määrän rahaa käytettäväksi oppimateriaalia varten. Hän voisi itse päättää, mistä ostaa oppimateriaalin ja ostaako kirjan uutena, käytettynä vai digitaalisena.

– Olemme puhuneet myös kirjakauppatuesta, joka olisi samantyyppinen kuin kyläkauppatuki. Sehän olisi tosin vain lyhytaikainen ratkaisu, Laura Karlsson toteaa.

Kustannusala pelkää kirjamyynnin vähenemistä

Oppikirjojen ostoreissuilla nuoret ovat tottuneet käymään kirjakaupoissa ja ylipäätään näkemään muitakin kirjoja. Jos kirjakauppoihin ei enää ole asiaa tai jos ne katoavat katukuvasta, se vaikuttaisi koko kustannusalaan. Myös muun kirjallisuuden myynti ja mainonta vähenisi. Kustantajien myynnistä noin 40 prosenttia tulee kirjakaupoista.

– Yksi kädenojennus voisi olla, että virikeseteli toimisi maksuvälineenä myös kirjakaupoissa. Niillähän voi ostaa kaikenlaisia kulttuuri- tai liikuntaelämyksiä, mutta kirjoja niillä ei nykykäytännön mukaan saa ostaa.

Kirjoja.
Lukemisen pelätään vähentyvän entisestään, jos kirjakaupat katoavat katukuvasta.Jouni Koutonen / Yle

Kustantajat pelkäävät myös, että uudistuksessa oppimateriaaleille varattu raha jää aivan liian pieneksi. Pahimmillaan se tarkoittaisi, että maamme laadukas oppikirjatuotanto kärsisi ja opettajat joutuisivat itse työstämään erilaisia opetusmateriaaleja.

– Siinä olisi suuressa vaarassa tasa-arvon periaate, joka on uudistuksen taustalla. Hyväosaiset vanhemmat tuskin kauan katselisivat heikentyneitä oppimistuloksia, vaan ryhtyisivät ostamaan kirjoja tai jopa opetusta, toteaa Kustannusyhdistyksen johtaja Sakari Laiho.

Huolena on, että koulutuksen pilarit ,hyvät opettajat ja laadukas oppimateriaali, kärsivät.

– Lisäksi tällä hyvää tarkoittavalla muutoksella saattaa olla suuri merkitys maamme sivistyksen ja lukemisen kannalta, Kirjakauppaliiton Laura Karlsson summaa.